Biologia 7–9

Tutki kuvaa (s. 8)

1. Mitä paikassa on voinut tapahtua?
Jostakin syystä paikka on hylätty. Syitä voi olla monia, mutta todennäköinen syy saattaa olla jonkin onnettomuus tai ympäristökatastrofi. Paikka on huvipuisto, jonka laitteet on kuitenkin jätetty paikalleen eikä esimerkiksi myyty eteenpäin. Se viittaisi siihen, että paikka on pitänyt hylätä nopeasti.

2. Missä yllättävissä paikoissa näkyy kasveja?
Kivien päällä ja huvipuiston laitteiden pinnoilla – oikeastaan joka paikassa

Onko kuvassa jokin paikka, missä kasvi ei pystyisi kasvamaan?
Leviä kasvaa kaikkialla, esimerkiksi auton sisällä lähes pimeässä metallin tai muovin päällä. Kasvit tarvitsevat kuitenkin valoa, vettä ja ravinteita.

3. Mistä tiedät, että kuvassa on kasveja?
Ne ovat vihreitä. Niillä on lehtiä ja varsi.

Ovatko kasvit aina vihreitä? Onko niillä aina lehtiä ja varsi?
Kasvit ovat vihreitä, koska niillä on viherhiukkasia soluissaan. Suuremmilla kasveilla on lehdet ja varsi. Pienillä levillä ei ole varsia eikä lehtiä. Ne ovat hyvin pieniä ja yksisoluisia. Niiden ainoassa solussa on viherhiukkasia, mikä tekee niistä vihreän värisiä.

Mihin kasviin kuvassa on zoomattu?
Sammaleeseen

4. Millaisia kasveja tunnistat kuvasta?
Leviä, sammalia ja heiniä

Levää vesiastiassa ja puunrungossa (s. 9)

Missä levää on kuvissa?
Ylemmässä kuvassa levää on vedessä. Alemmassa kuvassa levää on puun rungon pinnalla.

Mitä yhteistä on levien kasvupaikoilla?
Kummallakin on kostea kasvupaikka. Ylemmässä kuvassa levä kelluu vedessä, alemmassa kuvassa levää on kasvanut kosteaan paikkaan puun runkoon.

Minkä väristä levä on? Miksi?
Levä on vihreää, sillä sen soluissa on viherhiukkasia.

Pystyisitkö keräämään yksittäisen levän purkkiin? Miksi?
Et pysty, sillä ilman mikroskooppia se on mahdotonta. Levästä ei pysty löytämään yksittäistä kasvia. Vedessä oleva vihreä yhtenäinen levämatto tai pilvimäinen kasvusto koostuvat miljoonista eri yksilöistä.

Mitä levä tarvitsee elääkseen ja kasvaakseen? Mistä se niitä saa?
Levä saa vettä ympäristöstään, valoa auringosta ja ravinteita kasvualustastaan, vedestä sekä ilmasta. Se valmistaa tarvitsemansa aineet itse auringon ja viherhiukkasten avulla. Se on siis omavarainen.

Kasvien kehitys: levät, alkeelliset maalla elävät kasvit ja sammalet (s. 10)

Mitä kaavio esittää?
Siinä näkyy kasvikunnan kehittyminen alkeellisista levistä monimutkaisemmiksi lajeiksi. Värillisinä näkyvät levät, alkeelliset maalla elävät kasvit ja sammalet.

Mikä on ollut kaavion mukaan ensimmäinen kehittynyt kasvi ja missä se on elänyt?
Ensimmäisiä kasveja olivat vedessä elävät levät.

Miten levien ja sammalten kasvupaikka on erilainen?
Kumpikin viihtyy kosteissa paikoissa. Sammal kasvaa maalla ja selviää kuivissakin paikoissa.

Sammalkuvat (s. 11)

Millaista sammal on? Missä olet nähnyt sammalta?
Sammal on usein pehmeää, tummanvihreää ja matalakasvuista. Se kasvaa kivien ja maan pinnassa sekä esimerkiksi talojen katoillakin mattomaisena kasvustona.

Mitä osia sammalella on?
Varsi, lehtiä ja hennot juuret

Millaiset juuret sammalella on? Mikä on juurten tehtävä?
Sammalella on ohuet ja pienet juurikarvat, joilla se kiinnittyy maahan tai kallioon.

Miten sammalet saavat vettä kivien pinnassa?
Sammalet imevät vettä ilmasta koko kasvin kaikilla osilla. Sammalet olivat maapallon ensimmäisiä maakasveja.)

Mitä sammalelle tapahtuu kuivassa tai talvella?
Kuivassa sammal kovettuu ja kuivuu. Se vaipuu lepotilaan, kunnes vettä on taas saatavilla. Talvella se ei pysty ottamaan vettä juurillaan, varrellaan tai lehdillään ja se on lepotilassa. Sammal virkoaa, kun vettä on taas saatavilla. Myös kuivana se säilyttää vihreän värinsä. Se on ikivihreä kasvi.

Mikä on itiöpesäke?
Itiöpesäke on varren päässä oleva pieni säiliö, jonka sisällä on itiöitä. Sammal lisääntyy itiöistä, kun itiöt lentävät pölynä ympäriinsä.

Kasvien kehitys: sanikkaiset (s. 12)

Mitä kaavion viivojen haarakohdissa tapahtuu?
Viivat tarkoittavat kasvien kehittymistä, ja haarakohdissa tapahtuu jonkin uuden rakenteen kehittyminen.

Mitä erilaista sanikkaisilla on sammaliin verrattuna?
Sanikkaiselle on kehittynyt juuret ja varren sisällä olevat putkilot veden kuljettamista varten. Lisääntymistä varten on kehittynyt itiöitä.

Sanikkaiskuvat: kallioimarre ja sananjalka (s. 9)

Miltä sanikkaiset näyttävät?
Sanikkaisia on erikokoisia. Niillä on suuret, leveät lehdet ja pitkä varsi.

Miten sanikkainen saa vettä lehtiensä kärkiin saakka?
Sanikkaisella on kehittyneet juuret, joilla se imee vettä maasta. Se kuljettaa vettä varren sisällä olevia putkia pitkin joka paikkaan. Se on sammalta kehittyneempi kasvi.

Missä sananjalan ja kallioimarteen itiöt sijaitsevat?
Ne sijaitsevat lehden alapinnassa pistemäisinä itiöpesäkkeinä.

Vertaile edellisellä sivulla olevien sammalien ja sanikkaisten kuvia. Mitä samaa ja mitä eroa on sanikkaisissa ja sammalissa?
Samaa on varsi, joka on sanikkaisilla kuitenkin vahvempi. Kummallakin on lehtiä, ja ne lisääntyvät itiöistä. Sanikkaiset lehdet ovat leveät ja isommat. Kummatkin kasvavat kosteissa paikoissa. Sanikkainen on isompi kuin sammal.

Kasvien kehitys: siemenkasvit (s.14)

Mitä uusia ominaisuuksia viimeisenä kehittyneille kasveille on syntynyt?
Niille on kehittynyt siemenet ja kukat.

Kuinka monenlaisia siemenkasveja kuvassa on?
Kaksi: koppisiemeniset ja paljassiemeniset kasvit

Kukkivat kasvit lisääntyvät siementen avulla (s. 15)

Missä siemenet sivulla olevien kuvien kasveissa sijaitsevat?
Ne ovat piilossa kävyn suomun alla, omenan keskellä siemenkodassa ja hedelmän sisällä.

Olet nähnyt erilaisia siemeniä. Millaisia siemenet yleensä ovat?
Siemenet ovat yleensä kovia ja pieniä. Siementen päällä on usein kuori.

Mitä hyötyä näistä ominaisuuksista on siemenille?
Siemenet ovat kovia ja kestäviä. Ne kestävät kuivuutta ja säilyvät pitkään toimintakykyisinä, kunnes pääsevät sopivaan maaperään ja kosteuteen kasvamaan.

Mikä hedelmän, marjan tai kävyn paikalla kasvissa on ollut ensin?
Ensin siinä on ollut kukka, ja kukasta kehittynyt hedelmä.

Kuinka nopeasti levät lisääntyvät?

1. Mieti tutkimusongelmaa ja laadi olettamus.
Olettamus voi esimerkiksi olla seuraava:
Olettamukseni on, että levät kasvavat, kun ne saavat ravinteita ja lämpöä.

3. Kirjaa tulokset taulukkoon.

4. Tee johtopäätöksiä kokeen jälkeen tarkastelemalla tuloksia.
a) Missä olosuhteissa purkkiin kasvoi eniten levää kokeen loppuun mennessä?
b) Missä olosuhteissa levää oli vähiten kokeen lopussa?

On todennäköistä, että tuloksiin tulee selviä eroja. Todennäköistä on, että lämpimässä olleessa ja enemmän ravinteita saaneessa purkissa on enemmän kasvua kuin lämpimässä ja ravinteettomassa purkissa.

Viileässä olleessa, ravinteita saaneessa purkissa on todennäköisesti kasvua enemmän kuin ilman ravinnetta olleessa purkissa. Ravinteita saaneet levät voivat kasvaa paremmin viileässäkin kuin ilman ravinnetta olevat levät lämpimässä. Koetulos kertoo, miten käy.

Tuloksia kannattaa pohtia yhdessä oppilaiden kanssa keskustelemalla.

e) Vertaa tuloksiasi muiden luokkatovereidesi tuloksiin. Erosivatko tulokset? Mistä erot voisivat johtua?

Tuloksia vertaillessa eroja voi tulla koska

• levien määrä oli erilainen lammesta tai akvaariosta otetussa vedessä.
• ravinteen määrä oli erilainen
• purkit eivät olleet yhtä valoisassa paikassa
• lämpötiloissa oli eroja.

f) Vertaa eri viikkoina otettuja kuvia toisiinsa.
Pohdi, onko kuvaaminen vai värittäminen parempi tapa esittää tulokset?

Valokuvia otettaessa valon määrä vaikuttaa tuloksiin. Kuvaus olisi syytä toteuttaa mahdollisimman samankaltaisissa olosuhteissa. Kuvatessa voi käyttää valkoista taustaa. Kuvan katseluun ja värieroihin vaikuttaa, mistä laitteesta tai miten printattuja kuvia katsotaan.

Värittämisessä tulosten vertailtavuuteen vaikuttaa se, miten voimakkaasti väriä käyttää ja millaiset värit valitsee. Värien olisi hyvä olla samantyyppiset.