Tutki kuvaa
1. Millaisilla paikoilla kasvit kasvavat?
Aavikolla, maapallon pohjoisissa osissa ja vedessä. Kasvit kasvavat hyvin erilaisissa kasvupaikoissa.
Millaisia erilaisia muita maassa olevia kasvupaikkoja keksit?
Erilaiset metsät kuten kuusi-, lehti- ja sademetsät, vuoristot, aavikot, suot, virtaavat vesipaikat, meren pohjat, kivikkoiset rannat jne.
Missä näistä paikoista kuvittelisit kasvin elävän helpoiten? Miksi?
Paikka jossa on vettä, valoa, sopiva lämpötila ja ravinteita kasvamiseen.
2. Millaisissa vaikeissa olosuhteissa kasvin pitää selvitä?
Aavikon kasvin täytyy selvitä kuivassa ja kuumassa paikassa, jossa vettä ei ole saatavissa koko ajan tai ei juuri lainkaan.
Pohjoisen kasvin tulee selvitä kylmässä kasvupaikassa, jossa on lyhyt kasvukausi ja talvet ovat kylmiä.
Vedessä kasvavan kasvin täytyy sopeutua siihen, että vesi ympäröi sitä joka puolelta, aallot liikuttavat vettä ja happea on vähän.
Millainen on hyvä kasvupaikka? Millaisessa paikassa kasvin on vaikeaa kasvaa?
Sademetsän kasvit, kaksi kuvaa s. 45.
Katso kuvaa. Minkälaisesta metsästä kuva on?
Sademetsästä.
Mistä päättelet sen?
Kasvusto on tosi rehevää, siellä on monenlaisia kasveja ja kuvassa on ainoastaan lehtipuita.
Millaista korkealla olevilla kasveilla on kasvaa verrattuna matalalla oleviin kasveihin?
Korkealla kasvit saavat enemmän valoa kuin alhaalla muiden kasvien varjossa elävät kasvit. Korkealla olevat kasvit ovat tuulisemmalla paikalla kuin alempana kasvavat kasvit. Ylhäällä on enemmän tilaa kuin alimmissa kerroksissa kasvavilla kasveilla, mutta varren ja tukevan juuriston kasvattaminen kuluttaa aikaa ja energiaa.
Mitä kasvit tarvitsevat, että ne selviytyvät?
Vettä, valoa, ravinteita, tilaa.
Miksi eri kasvit kasvavat eri korkuisiksi ja erilaisissa paikoissa?
Kasvit ovat erikoistuneet kasvamaan tietyissä olosuhteissa joissa muut kasvit eivät ehkä pärjää. Niin ne saavat tilaa muiden kasvien rinnalla kasvamisessa.
Millaiset kasvit kasvavat lähellä maanpintaa?
Varjossa kasvavat, esimerkiksi sammalet ja sanikkaiset. Kasvit, joilla on suuret lehdet, ovat sopeutuneet valon vähyyteen.
Millaiset kasvit kasvavat korkeiksi?
Kasvit, jotka tarvitsevat paljon valoa, kurottautuvat korkeimmalle.
Kasvit kilpailevat elintilasta s. 46, neljä kuvaa
Katso kuvia. Millaisissa paikoissa kuvien kasvit kasvavat?
Lumme kasvaa vedessä, myrkkykeiso kosteassa rantamudassa, vaahtera kasvaa kivien välissä ja sammal kiven pinnassa.
Mikä asia auttaa kuvan kasvia selviytymään omassa kasvupaikassaan paremmin kuin muut kasvit?
Lumme kasvaa kokonaan vedessä. Sillä on suuret, kelluvat lehdet, joilla se kerää valoa ja haihduttaa, mutta jotka estävät myös toisten kasvien valon saannin. Myrkkykeiso erittää myrkkyä, joka haittaa muiden kasvien kasvua. Vaahtera on sitkeä kasvi ja kasvaa melkein missä vain. Vaahteralla kehittyy valtava määrä siemeniä, jolloin jokin niistä varmasti löytää sopivan kasvupaikan. Aarnisammal kerää peilimäisellä pinnallaan valoa pimeässäkin paikassa. Sammal imee vettä kaikilla osillaan, jolloin se voi kasvaa hyvin myös kiven pinnalla.
Kasvillisuusvyöhykkeet s. 48–49, aukeaman kuva
Tutki kuvan kasvien juuria. Mitä huomaat?
Kasveilla on eri pituisia juuria. Puilla on pitkät syvälle ulottuvat juuret. Vedessä kaikki juuret eivät ole maassa kiinni, vaan osa kasveista kelluu kokonaan.
Kuinka monta kasvillisuusvyöhykettä kuvassa on?
5 kasvivyöhykettä: 1. irtokellujat, 2. uposkasvit, 3. kelluslehtiset, 4. ilmaversoiset, 5. rantakasvit
Miksi kasvit kasvavat vyöhykkeissä?
Kasvit etsivät itselleen sopivimmat kasvupaikat. Kasvamalla eri paikoissa ne saavat kasvamiselleen enemmän tilaa.
Pohtikaa, mistä kasviryhmien nimet kertovat:
Irtokellujakasvit (kelluvat juurineen), uposkellujaiset (kokonaan veden alla), kelluslehtiset kasvit (juuret pohjassa, lehdet ja kukat pinnalla), ilmaversoiset kasvit (vain juuret ovat veden pinnan alapuolella) ja rantakasvit (kasvit kasvavat kokonaan maalla).
Mitä kasveja tunnistat? Mitä niistä olet nähnyt ja missä?
Mitä eläimiä kuvassa on?
Hauki, järvisimpukka, ukonkorento ja rastaskerttunen.
Itämeren saariston erilaiset rannat s. 51, kaksi kuvaa
Mitä eroa kuvien kasvupaikoissa on kasvien kannalta?
Ylemmässä kuvassa on tuulista ja hyvin karua. Säät vaikuttavat suoraan kasveihin, eikä niillä ole juurikaan suojaa. Alemmassa kuvassa on kasveille suojaa ja helpommat kasvuolosuhteet.
Millainen kasvupohja kasveilla kuvissa luultavasti on?
Ylemmässä kuvassa luultavasti kiviä ja hiekkaa. Alemmassa kuvassa hiekkaa ja mutaa sekä multaa.
Kumpi on kasveille parempi kasvupaikka?
Alemman kuvan maapohjassa on enemmän ravinteita. Kasvien on helpompi kiinnittää juurensa mutapohjaan. Kallioon on vaikea kiinnittyä, eikä siinä ole ravinteita helposti saatavilla.
Pihlajan vuodenajat s. 52–53, neljä kuvaa
Mitkä vuodenajat näkyvät kuvissa?
Talvi, kevät, kesä ja syksy.
Mitä haasteita talvi tuo pihlajalle?
Kasvi ei saa vettä eikä ravinteita lainkaan, kun maa on jäässä. Maan jäätyminen ja ilman kylmyys uhkaa kasvin selviytymistä.
Miten pihlaja valmistautuu talveen?
Ilmojen kylmetessä pihlajan soluissa tapahtuu muutos ja niiden sokeripitoisuus kasvaa. Se estää soluja jäätymästä. Puu kerää lehdistä lehtivihreän talteen puun runkoon ja juuriin seuraavaa kasvukautta varten, jolloin lehdet punertuvat ja kellastuvat. Lopulta puu pudottaa lehtensä.
Mitä muita tapoja on kasvilla selvitä talvesta? Esimerkiksi voikukalla?
Kasvin maanpäällinen osa kuihtuu ja kuolee. Juuriosa tai kasvin sipuli talvehtii maan alla. Kasvien siemenet säilyvät ja selviävät talven yli, vaikka koko muu kasvi kuolisi.
Millainen kasvi on ikivihreä kasvi? Tunnetko yhtään ikivihreää lajia?
Kasvi, joka ei pudota lehtiään ja säilyttää lehtivihreän lehdissään talven yli. Lehdet ovat usein vahapintaiset, paksummat ja kovemmat. Ikivihreitä lajeja ovat esimerkiksi havupuut ja puolukka.
Mikä on pihlajan tärkein tehtävä eri vuodenaikoina?
1. Selvitä talvesta elossa ja säilyttää uusien lehtien ja kukkien alut silmuissa talven yli.
2. Saada vesi virtaamaan oksiin ja latvaan, avata silmut ja aloittaa yhteyttäminen.
3. Kasvaa ja tuottaa kukkia, joiden pölytyttyä alkaa kehittyä marjoja.
4. Varautua talveen ja tuottaa hedelmiä, eli marjoja, joiden sisällä on siemeniä uusien pihlajan taimien itämistä varten.
Aavikon kasvit s.54, agave ja kaktus
Katso kuvia, millaisia kasveja aavikolla on?
Kaktuksia, joilla on piikit ja agave-kasveja, jotka ovat kovia ja vahapintaisia.
Millainen kasvupaikka aavikko on?
Aavikolla on hiekkapohja, ja kuuma ja kuiva ilma. Vettä ja ravinteita on hyvin vähän.
Miten kasvit suojautuvat aavikon kuumuudelta ja kuivuudelta?
Kaktuksella ei ole lehtiä, vaan lehdet ovat piikkejä, jotka sekä vähentävät haihtumista että suojaavat kasvia eläimiltä. Aavikkokasvien pinta on vahamainen, mikä estää veden haihtumisen kasvista. Niillä on laajat juuret, joilla ne ottavat kaiken mahdollisen veden haltuunsa. Jotkut kasvit pystyvät käyttämään hyväkseen myös niiden pintaan tiivistyvän kosteuden.
Kasvien sopeutuminen napa-alueilla ja savannilla s. 55, kaksi kuvaa
Mistä paikoista kuvat on luultavimmin otettu?
Norjan, Venäjän tai Kanadan pohjoisosasta. Kuvassa näkyy sekä maata, että jäässä olevaa merta.
Millaista kasveilla on kasvaa näillä seuduilla?
Kasvien tulee sietää kylmää ja raakoja säitä. Kasveilla on lyhyt kasvukausi, koska lumi sulaa vasta kesäkuussa ja uutta lunta sataa jo syyskuussa. Maaperässä on vähän ravinteita, koska maaperä on ohut, kallioinen ja tuulelle altis.
Mitkä asiat vaikuttavat kasvien selviytymiseen?
Selviytymiseen vaikuttavat esimerkiksi lämpötila, veden määrä, kasvupaikan korkeus merenpinnasta katsottuna, maaperän laatu, sijainti maapallolla, etäisyys meristä tai vesistöistä.
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet s. 56–57
Montako kasvillisuusvyöhykettä kuvassa näkyy?
7–9, jos puoliaavikot ja vuoristokasvillisuus lasketaan omiksi eri tyypeikseen.
Mitä vyöhykettä näyttää olevan eniten? Mitä on vähiten?
Pohjoiset havumetsät ovat suurin ja yhtenäisin kasvillisuusvyöhyke, aavikot ja sademetsät ovat seuraavaksi laajimmat, Välimeren alueen nahkealehtistä kasvillisuutta on vähiten.
Missä on päiväntasaaja?
Maapallon puolessa välissä vyönä idästä länteen. Se jakaa maapallon eteläiseen ja pohjoiseen pallonpuoliskoon.
Millaisia kasvillisuusvyöhykkeitä on päiväntasaajan kohdalla?
Paljon sademetsää tai savannia.
Miten kasvillisuusvyöhykkeet sijoittuvat päiväntasaajaan nähden?
Päiväntasaajan seuduilla sijaitsevat sademetsät, niiden kummallakin puolella on kuivempaa savannia. Savanneilta pohjoiseen tai etelään edetessä ilmasto kuivuu lisää ja siellä sijaitsevat maailman aavikot. Maapallon napoja kohti mentäessä ilmasto viilenee ja kasvillisuus muuttuu lehtimetsiksi ja aroiksi ja myöhemmin havumetsiksi. Vähäkasvisia tundria on havumetsävyökykkeen jälkeen pohjoisilla alueilla ja lähellä vuoristojen huippuja. Kaikkein kylmimmillä napa-alueilla ja korkeimpien vuorten huipuilla on kasvittomia jäätiköitä.
Millaisia paikkoja eri kasvillisuusvyöhykkeet ovat kasvien kannalta?
Sademetsät: Viljelykasvien kannalta tuottoisimpia alueita jatkuvan lämmön ja kosteuden vuoksi.
Savannit: Viljelykasvien kannalta tuottoisia, tasaisia ja lämpimiä alueita, vaikkakin ilmasto on melko kuivaa.
Aavikot: Suuret lämpötilaerot yöllä ja päivällä. Jatkuva vesipula vaikeuttaa kasvien kasvamista ja lajeja onkin melko vähän.
Lehtimetsät: Sopivan lämmin ja kostea ilmasto lehtipuille. Paksu ravinteikas maaperä on tuottoisa kasvualusta monille kasveille.
Havumetsät: Ovat viileitä, melko karuja kasvualueita, joissa neljä vuodenaikaa vaihtelevat ja vaikuttavat kasvien kasvamiseen ja sopeutumiseen. Havumetsäalue on puiden, vesien ja soiden yhdistelmä.
Tundra: Kasvien kasvupaikkoina kylmiä ja karuja alueita, joissa selviytyvät vain harvat kasvit. Tundra on puutonta aluetta.
Millaisia paikkoja eri kasvillisuusvyöhykkeet ovat eläinten ja ihmisten kannalta?
Sademetsät: Alueet ovat usein jopa liian kuumia asuinalueita ihmisille. Sademetsät ovat maailman monimuotoisimpia elinympristöjä.
Savannit: Ovat kuumaa ja melko kuivaa elinaluetta ihmisille ja monille eläimille. Alueet ovat kuitenkin viljelykelpoisia sadekausina, ja eläinlajisto on suhteellisen runsas.
Aavikot: Alueilla selviävät vain harvat eläinlajit kuivuuden ja karuuden vuoksi. Aavikoilla viljeleminen on lähes mahdotonta, eikä ihminen pysty kasvattamaan siellä ravintokasveja.
Lehtimetsät: Ovat melko runsaslajisia alueita. Suurin osa maailman ihmisistä elää lehtimetsävyöhykkeen alueella. Ne ovatkin maailman asutuksen ydinvyöhykettä.
Havumetsät: Alueella on lajeja, jotka ovat sopeutuneet vuodenajoista myös pitkään ja kylmään talveen. Viljely- ja kasvukausi on sitä lyhyempi, mitä pohjoisempana ollaan.
Tundra: Eläinlajeja on vähän kylmässä ja karussa ympäristössä. Ihminen ei pysty tällä alueella viljelemään mitään viljelykasveja ja asutustakin näillä seuduilla on hyvin harvassa.
