Biologia 7–9

Tutki kuvaa (s. 126)

1. Mitä eläimiä on kuvassa?
Kuvassa on erirotuisia koiria.
Ylärivissä: englanninpointteri, kultainennoutaja, skotlanninpaimenkoira eli collie.
Alarivissä: kääpiösnautseri, sileäkarvainen mäyräkoira ja espanjanvesikoira.

2. Mitä eroja huomaat eri yksilöiden välillä?
Koirat ovat erikokoisia. Niiden turkki ja kuonon sekä korvan muoto on kullakin rodulla hyvin erilainen.

3. Miten ihminen hyödyntää kuvassa olevaa lajia?
Pointteria käytetään apuna lintujen metsästyksessä. Se osoittaa metsästäjälle linnun, joka ihmisen on vaikea huomata.
Kultainennoutaja on koulutettuna taitava opaskoira tai esimerkiksi tullissa työskentelevä huumekoira. Se on metsästyksessä metsästäjän apuna noutamassa riistaa, jonka metsästäjä on ampunut.
Skotlanninpaimenkoira paimentaa taitavasti lampaita tai muita eläimiä. Nykyään sitä pidetään usein perhekoirana.
Snautserin tehtävä on aikaisemmin ollut pitää rotat ja muut jyrsijät poissa kotipihoista. Sitä on kutsuttukin joskus “rottakoiraksi”. Nykyään se on suosittu perhekoira.
Mäyräkoiraa on lyhytjalkaisuutensa vuoksi käytetty maanalaisissa käytävissä ja koloissa piileskelevän riistan metsästämiseen.
Espanjanvesikoira on paimenkoira, joka toimii myös vedestä ja maalta noutavana metsästyskoirana. Merimiehet ja metsästäjät ovat käyttäneet sitä apurinaan.

Millaisia luonteita tiedät olevan erilaisilla koirilla? Miten suhtaudut erilaisiin koiriin?
Esimerkiksi susikoiraa on pidetty usein pelottavana ja aggressiivisena koirana. Huolellisesti koulutettuna se on hyvin tottelevainen ja hyvä vahtikoira. Jotkut koirat saattavan näyttää söpöiltä päällepäin, mutta ovatkin hyvin ärhäköitä, kun niiden lähelle menee.

Mistä luonteet johtuvat?
Koiraeläimet ovat luonnossa kehittyneet erilaisiksi sen mukaan, minkälaisessa ympäristössä ne ovat eläneet ja minkälaisia ominaisuuksia niillä on täytynyt olla selvitäkseen hengissä. Perheeseen lemmikiksi otettavaa koiraa täytyy kasvattaa ja se tarvitsee hyvää kohtelua ja oikeanlaista hoitoa, jotta siitä tulee hyväluonteinen. Huonosti kohdeltu koira voi olla arvaamaton ja pelokas, mikä näkyy vihaisuutena tai hyökkäävänä käytöksenä. Ihminen on muokannut, eli jalostanut tahallaan koirarotuja vuosituhansia erilaisiin tehtäviin mm. taistelukoiriksi (aggressiivisuus ja taistelutahto), palvelukoiriksi (tottelevaisuus) tai metsästykseen (riistalle haukkuminen tai vainu). Lemmikiksi koira valitaan perheeseen sen mukaan, minkälaisiin harrastuksiin koiran kanssa haluaa ryhtyä.

Valaan kehitys maaeläimestä vesieläimeksi (s.127)

Tutki kuvia:

Kuinka monta vuotta kuvasarjassa esitettyyn kehitykseen on mennyt?
50 miljoonaa vuotta

Tutki delfiiniä. Mitä yhteistä siinä on, kun vertaat sitä sen esi-isiin?
Sillä on pitkä suippo pää ja sen keho on pitkulainen.

Mitkä osat eläimessä ovat muuttuneet eniten toisenlaiseksi.
Eläimen neljä raajaa ovat muuttuneet pyrstöksi ja eviksi. Häntä on kadonnut ja tilalle on tullut pyrstö.

Tutki pääkalloja. Miten ne ovat muuttuneet?
Niissä on melko vähän muutoksia. Silmien aukot ovat siirtyneet ajan kuluessa pään sivuille. Edessä oleva hengitysaukko on siirtynyt kuonon päästä hitaasti päälaelle.

Muutos on tapahtunut hyvin hitaasti. Mistä voimme tietää eläinten esi-isistä?
Ihminen on löytänyt eri-ikäisiä fossiileja, joista eläimen kehittyminen on voitu päätellä.

Ihmisellä on surkastumia kehossaan (s. 128)

Tutki kuvaa:

Missä kehon kohdissa ihmisellä on rakenteita, jotka ovat nykyihmiselle täysin turhia?
Suussa viisaudenhampaat, korvien liikuttajalihakset, häntäluu ja sikiöllä oleva untuvainen karvapeite.

Mitä tarkoitetaan surkastumilla?
Surkastumat ovat jäänteitä asioista tai rakenteista, joita esi-isämme tarvitsivat, mutta jotka ovat nykyihmiselle tarpeettomia. Esimerkiksi korvien liikuttelu ei ole nykyihmiselle enää tarpeellinen taito. Esi-isiemme täytyi ennen osata käännellä korviaan kuullakseen saaliseläimen sijainti.

Mistä viisaudenhampaat voivat kertoa?
Ne kertovat ihmisen leukojen olleen ennen isommat kuin nykyään. Viisaudenhampaat vedetään usein pois, koska ne eivät kasvaessaan aina mahdu hammasriviin.

Seeprat (s. 129)

Tutki seeproja tarkasti. Ovatko ne täysin samannäköisiä?
Niiden raidoissa on eroja. Toinen on korkeampi kuin toinen. Toinen on myös hiukan vankkarakenteisempi.

Mistä erot johtuvat, vaikka kyseessä on sama laji?
Jokainen yksilö on erilainen. Yksilöt saavat puolet geeneistään äidiltään ja puolet isältään. Geenien yhdistelmä on kuitenkin kaikilla erilainen.

Kumpi näistä seeproista selviytyy paremmin elinympäristössään?
Se, kumpi pystyy paremmin selviytymään vihollisiltaan tai kumpi löytää paremmin ruokaa tai se, joka ei sairastu tai loukkaannu tapaturmaisesti.

Kumpi seeproista saa enemmän poikasia?
Todennäköisesti se, kumpi pysyy kauemmin hengissä. Yleensä se on myös samalla vahvempi yksilö.

Leijonat (s. 130)

Mikä eläin on leijonan vihollinen?
Leijonalla ei ole luonnossa montaa vihollista. Ihminen on sen suurin vihollinen. Joskus sairaus tai onnettomuus koituu vahvankin leijonan kohtaloksi.

Millainen leijona selviytyy populaatiossa, eli saman lajin ryhmässä parhaiten?
Yksilö, joka on vahva ja nopea juoksemaan. Vahva yksilö on laumassa myös arvostetumpi ja saa enemmän ruokaa. Heikot jäävät vähemmälle.

Millainen poikanen selviytyy parhaiten?
Leijona elää laumassa ja lauma huolehtii poikasista. Vahvin poikanen saa pentujen kilpailussa eniten ruokaa ja vahvistuu entisestään. Siitä kasvaa myös vahva aikuinen. Heikoin poikanen saa kilpailussa vähemmän ruokaa kuin muut ja se jää heikommaksi, jolloin se saattaa sairastua ja kuolla. Vahvemman leijonan poikaset saavat geeneissään vahvoja ominaisuuksia.

Uusia lajeja syntyy (s. 131)

Tutki kuvaa:

Minkä värisiä kovakuoriasia ensimmäisessä populaatiossa on?
Useita erivärisiä kovakuoriaisia.

Miksi uskot populaation jakaantuvan kahtia?
Jostain syystä ne jakaantuvat kahteen eri paikkaan. Toiset osaavat ehkä lentää ja toiset eivät. Osa saattaa ehkä lähteä ravinnon perässä kauemmas ja osa jää lähemmäs.

Tutki maastoa joen pohjois- ja eteläpuolella. Miten se eroaa toisistaan?
Pohjoispuolella maasto on vihreää, eteläpuolella se on vaaleaa.

Millaiset kovakuoriaiset pystyvät paremmin piiloutumaan vihollisiltaan eri maastossa?
Piiloon pääsevät paremmin ympäristön väriset kovakuoriaiset ja ne selviytyvät vihollisiltaan paremmin, jolloin populaatiot hiljalleen muuttuvat enemmän elinympäristönsä värisiksi.

Jos populaatiot joskus ajautuvat uudelleen toistensa luo, mitä tapahtuu?
Jos populaatioissa on jo tullut suuria eroja, eivät ne enää pysty lisääntymään keskenään. Silloin niistä on muotoutunut eri lajeja. Mikäli ne pystyvät lisääntymään sekoittuvat niiden geenit ja väriyhdistelmiä tulee uusia.

Kiinanpalatsikoira ja labradorinnoutaja (s.132)

Miksi ihminen on alun perin halunnut kesyttää koiran lemmikikseen?
Siitä on ollut ihmisille hyötyä. Se on vahtinut kotia, auttanut metsästyksessä ja suojannut ihmistä vihollisilta. Koira on puolestaan saanut ihmiseltä ruokaa ja suojan.

Kumpi kuvien koirista on mielestäsi enemmän työkoira ja kumpi seurakoira? Miksi?
Kiinanpalatsikoira on seurakoira ja labradorinnoutaja enemmän työkoira. Kiinanpalatsikoira on lähinnä sylikoira ja labradorinnoutaja toimii hyvän hajuaistinsa vuoksi monissa työtehtävissä ihmisen apuna, kuten esimerkiksi tullissa.

Pohtikaa, millaisissa tarkoituksissa eri koirarodut toimivat ihmisen apuna?
Labradorinnoutaja on taitava huume-, opas- tai diabeteskoira, erilaiset metsästyskoirat ajavat tai noutavat metsästäjälle riistaa, bernhardilainen etsii kadonneita lumivyöryissä ja italian vesikoira etsii tryffeleitä.

Miten ihminen voi jalostaa jotakin tiettyä ominaisuutta koirassa?
Ihminen näkee koirissa tiettyjä taitoja ja ominaisuuksia. Kun näitä ominaisuuksia omaavat lisääntyvät keskenään, on todennäköistä, että myös pennuilla on samoja hyviä ominaisuuksia. Näin ihminen voi muokata koirien ominaisuuksia ja muokata rotuja, joista on ihmisille enemmän hyötyä.

Jalostettu sonni (s.133)

Miten kuvassa oleva sonni mielestäsi voi? Miksi?

Miksi ihminen on halunnut jalostaa tämmöisen sonnin?
Ihminen ei ole ajatellut eläimen hyvinvointia, vaan on halunnut jalostaa eläimen, josta saa mahdollisimman paljon lihaa.

Minkä muiden asioiden vuoksi eläimiä saatetaan jalostaa?
Esimerkiksi maidon tai munien tuotannon määrän vuoksi, eläimen koon vuoksi, turkin värin tai paksuuden vuoksi, eläimen juoksunopeuden vuoksi, eläimen luonteen tai ulkonäön vuoksi.

Mitä huonoja puolia jalostamisessa on?
Yksipuolinen tietyn piirteen jalostaminen saattaa samalla lisätä eläinten sairauksia ja uhata eläimen hyvinvointia vakavalla tavalla.

Keinosiementäjä ja lehmät navetassa (s.134)

Mitä mies tekee kuvassa?
Mies keinosiementää lehmää. Hän siirtää kädellään sonnin spermaa lehmän emättimeen.

Miksi ihminen suorittaa siementämisen? Miksi sonnin ei anneta sitä tehdä luonnollisella tavalla?
Keinosiemennyksessä ihminen on päättänyt minkä sonnin spermalla hedelmöitetään mikäkin lehmä. Ihminen säätelee näin sitä, minkälaiset yksilöt saavat keskenään poikasen. Geenejä yhdistelemällä voidaan tulevasta lehmänvasikasta toivoa esimerkiksi loistavaa lypsylehmää.

Mitä alemmassa kuvassa tapahtuu?
Lehmät seisovat rinnakkain lypsettävinä.

Kuinka monta kertaa lehmä lypsetään päivässä ja kuinka monta litraa maitoa yhdestä lehmästä saadaan vuorokaudessa?
Lehmä lypsetään kaksi kertaa vuorokaudessa ja yhteensä siitä saadaan noin 30 litraa maitoa.

Glow-in-the-dark -hiiret (s.135)

Miten kuvassa oleva hiiri poikkeaa tavallisesta hiirestä?
Muodoltaan se on lähellä tavallista hiirtä, mutta normaalisti hiiret eivät loista pimeässä.

Miten tutkijat ovat onnistuneet jalostamaan tällaisia hiiriä?
Tutkijat ovat valinneet tietynlaisia geenejä eli perintötekijöitä, joita yhdistelemällä saadaan aikaan uudenlaisia yksilöitä tai jopa kokonaan uusi laji.

Mitä ihminen hyötyy hohtavista hiiristä?
Tutkimuksista saadaan tietoa, jota voidaan käyttää ihmisten sairauksien hoidossa.

Missä asioissa ihminen hyötyy eläinten geenien manipuloimisesta?
Tutkijat saavat geenitutkimuksista tietoa esimerkiksi erilaisten sairauksien hoitoon. Osa geenimanipulaatioista tehdään kuitenkin ihmisen ahneuden vuoksi, kun halutaan esimerkiksi tuottaa lajeja, jotka kasvavat mahdollisimman nopeasti suuriksi tms.

Lohet (s. 136)

Vertaile kuvan lohia.
Ne ovat hyvin samannäköisiä, mutta eri kokoisia.

Lohet ovat saman ikäisiä. Miten tämä voi pitää paikkaansa?
Pienempi lohista on luonnonvedessä elävä Atlantin merilohi. Suurempi on altaissa viljelty AquAdvantage-lohi, jonka geenejä ihminen on manipuloinut.

Mitä ominaisuutta ihminen on muokannut AguAdvantage-lohen kohdalla? Päättele. Miksi?
Ihminen on muokannut lohen kasvunopeutta ja kokoa. Lohelle on lisätty kuningaslohien kasvuhormonia tuottava geeni. Suuremmasta lohesta saa suuremman tuoton. Lohien kasvatus ja myyminen on tuottavaa liiketoimintaa.

Mitä tapahtuisi, jos geenimuunneltu AquAdvantage-lohi pääsisi vapaaksi luonnonvesiin?

Miksi ketut ovat levinneet laajasti maapallolla?

1. Kettujen latinan ja suomenkieliset nimet.
a) Vulpes lagopus = naali
b) Vulpes corsac = arokettu
c) Vulpes zerda = aavikkokettu
d) Vulpes vulpes = punakettu eli kettu

2. Yhdistä oikea ketun kuva ja teksti.
kuva 1. ja punakettu (vulpes vulpes)
kuva 2. ja arokettu (vulpes corsac)
kuva 3. ja aavikkokettu (vulpes zerda)
kuva 4. ja naali (vulpes lagopus)

3. Merkitse kettulajit oikeaan levinneisyyskarttaan.
kartta a ja arokettu
kartta b ja punakettu
kartta c ja aavikkokettu
kartta d ja naali

4. Katso kuvia s. 138 ja pohdi lukemasi perusteella:
a)

Kettujen korvissa olevia eroja:

• Naalin korvat ovat pienimmät.
• Punaketun ja aroketun korvat ovat korvista keskikokoiset.
• Aavikkoketun korvat ovat suurimmat.

Turkin värissä ja pituudessa olevia eroja:

• Naalin turkki on tuuhein ja vaalein. Häntä on paksuin.
• Punaketun turkki on nimensä mukaan punertava ja sen karvat ovat lyhyemmät kuin naalin, mutta pidemmät ja tuuheammat kuin aroketun.
• Aroketun turkki on vaaleampi kuin punaketun ja lähes saman tummuinen kuin aavikkoketulla. Näiden kahden lajin häntä on saman paksuinen. Aroketun turkki on ohuempi kuin muilla ketuilla.
• Aavikkoketun turkki on pitkäkarvainen.

b) Aavikkoketun (kuva 3) ja naalin (kuva 4) tutkimista tarkemmin.

Aavikkokettu elää Afrikan pohjoisosassa. Alueella on paljon aavikkoa, kuten Sahelin ja Saharan aavikko. Aavikolla olosuhteet ovat kuumat ja kuivat päivisin, mutta öisin lämpötila voi joskus laskea lähelle nollaa. Sen isot korvat auttavat haihduttamaan lämpöä. Pitkä vaalea karva suojaa kuumuudelta, mutta lämmittää öisin. Karvan vaaleus auttaa aavikkokettua suojautumaan vihollisia vastaan, koska sen väri on lähellä hiekan väriä. Sen tassujen karvoitus estää jalkapohjien palamisen kuumassa hiekassa.

Naali elää pohjoisessa arktisilla alueilla ja tuntureilla. Sen pitkä ja tuuhea turkki suojaa hyvin tuulelta ja kylmyydeltä. Turkin väri auttaa kettua maastoutumaan lumeen ja suojautumaan sitä saalistavilta eläimiltä. Sen pienet korvanlehdet eivät haihduta lämpöä.

c) Mikä tekee kettujen suvusta sellaisen, että sitä esiintyy lähes kaikkialla maailmassa?
Ketut ovat pystyneet sopeutumaan rakenteellisesti erilaisiin ympäristöihin. Ne ovat keskikokoisia eläimiä, niillä on hyvät aistit ja ne syövät monipuolista ravintoa.

Kettujen monimuotoisuus perustuu niiden laajaan geeniperimään. Ketut kuuluvat samaan koiraeläinten heimoon kuin sudet, sakaalit ja koirat. Koiraeläimiin kuuluvat lajit ovat voineet risteytyä toistensa kanssa menneisyydessä, ja siksi näille eläimille on syntynyt monimuotoinen geenistö.