Tutki kuvaa (s.144)
1. Mitä näet kuvassa?
Kuvan edustalla on savannia ja sen takana näkyy kaupunki. Savannilla kävelee kirahvi. Kaupungin ja savannin välissä näkyy puita.
Mitä ajatuksia kuva sinussa herättää?
2. Mitä kuva kertoo eläimen ja ihmisen suhteesta?
Ihminen valtaa eläimiltä elintilaa. Eläinten elintilat pienenevät ja ne joutuvat pois luonnollisilta asuinalueiltaan paetessaan ihmisiä. Osa eläimistä sopeutuu, mutta osa ei.
Mitä kirahvi voisi ajatella kuvassa?
Eläimiä savannilla (s. 145)
Montako eläinlajia näet kuvassa savannilla?
Kolme: seepra, gnuu ja kattohaikara.
Miksi eläimet ruokailevat samassa paikassa, vaikka savannia on ympärillä runsaasti?
Niillä on turvaa toisistaan. Vaaran uhatessa ne ovat ryhmässä paremmassa turvassa.
Miksi eläimille ei tule ravinnosta kiistaa?
Ne syövät eri ravintoa. Kukin syö erikorkuista ruohoa ja siksi ne pystyvät jakamaan elintilan keskenään.
Mitä tapahtuisi, jos kuvassa olevien eläinten viholliset häviäisivät kokonaan?
Seeprat ja muut eläimet lisääntyisivät runsaasti. Eläimet söisivät ruohon savannilta lyhyeksi ja savanni kuivuisi kokonaan ja muuttuisi aavikoksi. Kuivunut savanni aiheuttaisi monille eläinlajeille pulaa ruuasta.
Biologi tutkii lajeja (s. 146)
Mitä ylemmässä kuvassa tapahtuu?
Kuvassa oleva ihminen on biologi. Hän on kiivennyt korkealle puuhun tutkimaan.
Mitä tietoja biologi saa kiipeämällä puun oksalle?
Puun latvassa elää eri eliölajeja kuin maassa. Osa sademetsien puista on yli 60 m korkeita, joten niissä elävät lajit eivät välttämättä käy koskaan maassa. Jotta lajeja tai yksilöiden määriä pystyy arvioimaan, on mentävä puuhun niitä laskemaan. Maapallolla on monia paikkoja, joissa olevia lajeja ei vielä lainkaan tunneta.
Mistä maailmasta voisi löytyä uusia lajeja? Miksi?
Valtamerien syvyyksistä, sademetsistä, eristyneiltä saarilta, vuoristoista
Miksi näistä paikoista voi löytyä uusia lajeja?
Niitä paikkoja on ollut vaikea tutkia tai niitä ei ole vielä tutkittu ollenkaan. Suurin osa lajeista on niin pieniä (esim. niveljalkaiset, hämähäkkieläimet, äyriäiset), ettei niitä ole helppo nähdä.
Norsut ja diagrammi (s. 146-147)
Tutki sivun 147 diagrammia. Mikä on norsujen määrän tilanne maapallolla tällä hetkellä?
Norsut ovat uhkaavasti vähenemässä. Vuonna 2006 norsuja oli 525 000. 2016 ne olivat vähentyneet yli sadalla tuhannella yksilöllä.
Miksi norsuja metsästetään?
Norsuja metsästetään niiden syöksyhampaiden vuoksi.
Mitä muita syitä on eri eläinlajien vähenemiselle maapallolla?
Ihmisten määrä lisääntyy maapallolla. Ihminen ottaa luonnosta tilaa asumiselle, viljelylle, kaivoksille, teollisuudelle ja teille, mikä vähentää taas eläinten elinpaikkoja. Ihmiset metsästävät ja kalastavat liikaa ja niin nopeasti, ettei uusia yksilöitä ehdi syntyä lisää samaa tahtia. Pahimmillaan tämä johtaa eläinlajien kuolemiseen sukupuuttoon.
Pohtikaa luokassa, mitä eläinlajeja tiedätte, jotka ovat katoamassa tai vähentyneet maapallolta.
Uhanalaisia nisäkkäitä ovat esimerkiksi lumileopardi, tiikeri, naali, sarvikuono, oranki ja elefantti ja monet muut eläimet. 1989 tehtiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tutkimus, missä tutkittiin hyönteisten määriä. Vuonna 2016, eli 27 vuoden kuluttua, tehtiin sama tutkimus uudelleen. Hyönteisten määrä oli vähentynyt 76%.
Miksi hyönteiset ovat vähentyneet maapallolta?
Hyönteisten häviämiseen on monia syitä. Pelloille levitetyt torjunta-aineet ja monet muut kemikaalit myrkyttävät hyönteisten elinympäristöä. Hyönteisten on vaikea löytää ravintoa. Hyönteiset ovat menettäneet ihmisen toiminnan vuoksi runsaasti talvehtimis-, lisääntymis-, ja lepopaikkoja.
Mitä tietoa saat merikotkasta?
Merikotkat ovat lisääntyneet hurjasti viimeisen 26 vuoden aikana. Aikaisemmin poikueita oli reilu 50, kun vuonna 2016 poikueita oli jo yli 450.
Miksi merikotkien määrä on lisääntynyt?
Merikotkan suojelemiseksi on tehty paljon työtä. Niiden munia tuhoavat kasvinsuojeluaineet on lailla kielletty, niille on rakennettu tekopesiä ja niitä on ruokittu talvisin.
Jääkarhu (s. 148)
Mitä kuvassa tapahtuu?
Jääkarhu lepäilee jäälautalla.
Millainen ympäristö on jääkarhulle sopiva elinympäristö? Miksi?
Jääkarhu viihtyy jäisissä, lumisissa ja kylmissä paikoissa. Se on erityisesti sopeutunut napa-alueilla elämiseen. Jääkarhut tarvitsevat jäälauttoja lepopaikoiksi poikasilleen. Jääkarhu ei jaksa uida pitkiä matkoja jäälautalta toiselle.
Tiedätkö toisen lajin, joka tarvitsee lunta selvitäkseen ja lisääntyäkseen?
Saimaannorppa tarvitsee lumikasoja poikastensa suojaksi Saimaalla. Ihmiset ovat tehneet lumikasoja saimaannorpan pesiksi auttaakseen saimaannorppaa lisääntymään.
Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa eläinten selviämiseen napa-alueilla?
Useat eläimet ovat sopeutuneet juuri jäätiköillä elämiseen. Jos niiden elinympäristö muuttuu liian nopeasti, eivät ne ehdi sopeutua uudenlaiseen ympäristöön ja lajit saattavat hävitä. Jääkarhulle jäälauttojen sulaminen ja samalla hylkeitten häviäminen vaikeuttavat sen ravinnonhankintaa, lisääntymistä ja selviytymistä.
Kansallispuisto, kaksi kuvaa (s. 149)
Missä tiedät olevan kansallispuistoja?
Miten kansallispuistossa tulee toimia?
Kansallispuistossa voi retkeillä sitä varten merkittyjä reittejä pitkin. Tulenteko ja yöpyminen sallitaan vain niille merkityillä paikoilla.
Miksi kansallispuistoja on perustettu?
Ihminen pyrkii säilyttämään tietynlaisia luontotyyppejä ja suojelemaan luonnon monimuotoisuutta perustamalla kansallispuistoja ja muita suojelualueita.
Ihminen käyttää eläimiä ja kasveja elämiseensä. Pohtikaa, miten niitä tulisi käyttää, että niitä olisi käytettävissä myös myöhemmin ja että laji säilyisi.
Eläinten ja kasvien käytössä tulisi huomioida, että käytön jälkeen jäljelle jää sellainen eläin- ja kasvikanta, joka uusiutuu ja on yhtä monimuotoinen vielä tuleville sukupolville.
Mitä keinoja ihmisellä on säilyttää luonnon monimuotoisuutta?
Lajeja voidaan rauhoittaa tai metsästystä voidaan säädellä erilaisilla luvilla tai rajoituksilla. Joidenkin eläinten metsästys saatetaan kieltää kokonaan. Erittäin harvinaisia, uhanalaisia lajeja pelastetaan eläintarhoihin ja ihminen yrittää auttaa eläimiä lisääntymään, jotta niitä voidaan myöhemmin vapauttaa takaisin luontoon. Uhanalaisten kasvien kasvupaikoille perustetaan luonnonpuistoja tai luonnonsuojelualueita. Näiden kasvien siemeniä voidaan myös säilyttää siemenpankeissa.
Kuusi syytä suojella luontoa (s. 150)
Mikä sinusta on näistä kaikkein tärkein?
Mitä asioita sinä näistä olet itse nähnyt tai kokenut?
Kenelle nämä kuusi kohtaa ovat erityisen tärkeitä?
Kaikille maapallon ihmisille.
