2. Eläimillä on erilaisia selviytymiskeinoja

Tavoitteet:

  • Opit, millaisia rakenteita ja toimintoja on kaikilla eläimillä.
  • Opit, miten eläimet lisääntyvät.
  • Opit, miten eläimet selviävät erilaisissa ympäristöissä.
Liite
Luvun tärkeät käsitteet (pdf, 31.92 KB)

Tällä sivulla

Tutki kuvaa (s. 28)

1. Mikä eläin on kuvassa?
Vesinokkaeläin

2. Mitä kuvassa tapahtuu?
Vesinokkaeläin ui mato suussaan.

3. Eläimessä on monen eliöryhmän piirteitä. Mitä ne ovat?
Esimerkiksi linnun nokka, nisäkkään karvapeite, vesilinnun räpylät, majavamainen häntä, kalamainen puikulamuoto.

4. Mikä eläimen rakenteessa kertoo, että se on sopeutunut elämään vedessä?
Ruumiin muoto, räpyläjalat, vahva häntä, sileä pinta, nokka halkoo vettä ja sillä voi pyydystää ruokaa.

5. Mikä eläimen rakenteessa kertoo, että se on sopeutunut elämään maalla?
Karvapeite, häntä tukee ja tasapainottaa liikkumista, neljä jalkaa.

Keko karhun jäljiltä (s. 29)

Mikä kuvassa on?
Muurahaispesä, joka on pengottu rikki.

Mitä kuvassa on tapahtunut?
Karhu on penkonut muurahaispesää syödäkseen ravitsevia muurahaisia ja niiden koteloita.

Karhu palaa joka vuosi samalle keolle syömään. Mistä se kertoo?
Karhu pystyy muistamaan keon sijainnin ja on oppinut, että sieltä saa ruokaa.

Aistikollaasi (s. 30)

Katso kuvia:

Mikä on kunkin eläimen tärkein aisti?
Kissalla näkö, ketulla kuulo, kalalla kylkiviiva-aisti ja koiralla hajuaisti

Mitä hyötyä niille on aisteistaan?
Ne pystyvät saalistamaan itselleen ravintoa tai vainuavat vaaran. Aisteillaan ne löytävät itselleen myös lisääntymiskumppanin.

Miksi jokin tietty aisti on kehittynyt vahvemmaksi kuin toinen?
Se eläimen aisti vahvistuu, mistä on sille eniten hyötyä selviämiseen.

Millaisia muita erityisiä taitoja tiedät eläimillä olevan? Mitä hyötyä niistä on?
Esimerkiksi pääskynen osaa nukkua lentäessään, jolloin sen ei tarvitse olla vaarallisesti petojen ulottuvilla. Syvänmeren krotilla on päässään lamppu, jonka valolla se hämää saaliitaan pimeydessä. Lepakolla on kaikuluotain, jonka avulla se saalistaa. Lepakko saalistaa hämärässä ja se tarvitsee keinon saalistamiseen, koska hyönteisiä ei voi nähdä pimeässä.

Hai ja ihminen sekä tukirangat (s. 31)

Tutki ihmisen ja hain kuvia:

Mitä hyötyä haille ja ihmiselle on selkärangasta?
Se pitää hain ja ihmisen koossa ja oikeassa asennossa. Lihaksen kiinnittyvät luustoon.

Mitä samaa ja eroa on hain ja ihmisen luurankojen muodoissa? Miksi?
Kummallakin on selkäranka ja raajoja. Raajojen pituuksissa on kuitenkin eroja. Hampaat ovat toisella terävät ja toisella talttamaiset. Ihminen ja hai ovat sopeutuneet omaan elinympäristöönsä.

Mitä muuta eroa on hain ja ihmisen luurangossa?
Hain luuranko on rustoa, ihmisen luuranko on luuta.

Mitä eroa on luulla ja rustolla?
Rusto on kestävää ja joustavaa, luu on kovempaa ja vahvempaa.

Millaisissa kohdissa ihmisellä on rustoa? Miksi?
Liikkuvissa kohdissa nikamien välissä on rustoa. Myös ulokkeissa on rustoa, esimerkiksi nenässä ja korvissa.

Ampiainen (s. 32)

Millainen on ampiaisen kuori? Miksi?
Se on kova ja se toimii hyönteisen tukirankana. Hyönteisillä ei ole selkärankaa.

Millä muilla tuntemillasi eläimillä on ulkoinen tukiranka?
Kovakuoriaisilla, simpukoilla, äyriäisillä

Mitä yhteistä näillä kaikilla on?
Niillä on pehmeä ruumis, jota tukee kova ulkoinen tukiranka.

Miksi selkärangattomat ovat luonnossa erittäin tärkeitä eläimiä?
Ne ovat monien muiden selkärankaisten ravintoa. Ne pölyttävät kasveja. Marjoista ja hedelmistä tulee eläimille ja ihmisille ravintoa.

Aavikkokettu ja siili (s. 33)

Millaisilla seuduilla aavikkokettu ja siili elävät?
Aavikkokettu elää aavikoilla kuumilla seuduilla. Siili elää seuduilla, jossa on kylmät talvet.

Mitä keinoja aavikkoketulla on selvitä kuumuudesta?
Aavikkokettu saalistaa öisin, kun on viileämpää ja on piilossa päivän kuumimpana aikana.

Entä mitä keinoja siilillä on selvitä kylmyydestä?
Siili vaipuu talvella horrokseen suojaisessa talvipesässä ja selviää näin talven yli.

Tavi ja kyy (s. 34)

Tunnistatko kuvien eläimet? Missä olet ne nähnyt?

Millä keinoilla tavi ja kyy pitävät huolta lämpötilastaan?
Linnulla on höyhenpeite ja rasvakerros, jotka lämmittävät ja pitävät lämpötilan tasaisena. Kyy hakeutuu lämpöiseen aurinkoon pysyäkseen lämpimänä. Kylmässä, esimerkiksi talvella, se vaipuu horrokseen. Sen lämpötila vaihtelee. Horroksessa se on kohmeinen ja ruumiinlämpö on kylmempi. Lämpimässä se liikkuu sulavasti ja ruumiinlämpö on korkeampi.

Kumpi eläimistä on tasa- ja kumpi vaihtolämpöinen? Perustele?
Tavi on tasalämpöinen, koska sen ruumiinlämpö pysyy samana. Kyy on vaihtolämpöinen, koska sen ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan. Siksi se joutuu horrostamaan talven kivenkoloissa.

Onko ihminen tasa- vai vaihtolämpöinen?
Tasalämpöinen. Elimistö pyrkii pitämään lämpötilasi tasaisena.

Miten sinä huolehdit siitä, että lämpötilasi on tasainen ja sopiva?
Pukeutumalla sään mukaan.

Miten kehosi lämpötilan muutos vaikuttaa sinuun?
Jos on kuumetta tai alilämpöä, tunnet itsesi sairaaksi.

Kalan ja nisäkkään verenkiertojärjestelmä (s. 35)

Tutki kuvia:

Mistä kuva kertoo?
Kuvassa on kalan ja nisäkkään verenkiertojärjestelmä.

Mistä sininen ja punainen väri kertovat?
Sininen on hiilidioksidipitoista verta ja punaisessa on paljon happea.

Mitkä hengityselimet ovat kalalla ja nisäkkäällä?
Kalalla on kidukset ja nisäkkäällä on keuhkot.

Vertaile kalan ja nisäkkään sydämiä ja verenkiertoa. Mitä eroa huomaat?
Kalan sydän on yksinkertainen putkimainen sydän, jossa hiilidioksidi- ja happitoinen veri sekoittuvat. Nisäkkäällä on sydämessä kaksi eri puoliskoa: toinen happipitoisen veren pumppaamiseen elimistöön ja toinen hiilidioksidipitoisen veren pumppaamiseen keuhkoihin hapettumaan.

Kananmunat (s. 36) ja kananpojan kehittyminen (s. 37)

Tutki kuvasarjaa:

Mitä tarkoittaa sisäinen siitos?
Uros työntää siittimensä naaraan sisälle ja ruiskuttaa siemennesteen naaraan emättimeen sisälle. Siemenneste hedelmöittää naaraan munasolun.

Mikä hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy?
Muna

Miten kauan kestää ennen kuin munasta kuoriutuu uusi yksilö?
Kolme viikkoa

Mitä vaaditaan, että munasta voi kuoriutua tipu? Miksi kaupan kananmunista ei kuoriudu tipua?
Tipuja kehittyy vain hedelmöittyneistä munista. Jotta muna hedelmöittyisi, pitää kanalassa olla kukko. Suurimmassa osassa munituskanaloita ei ole kukkoja, mutta etenkin luomukanaloissa niitä saattaa olla. Munituskanaloissa kananmunat lähes poikkeuksetta läpivalaistaan ennen pakkausta. Näin voidaan varmistaa, että munat eivät ole pilaantuneita ja että niissä mahdollisesti oleva alkio on kehittymätön. Tae läpivalaisusta on kananmunassa oleva leima, josta selviää myös kananmunan tuottaja. Leimaamattomia kanamunia saavat myydä ainoastaan pienet tuottajat.

Keksi esimerkki toisesta eläimestä, jolla on sisäinen siitos.
Nisäkkäät, ihminen

Mätikuvat (s. 38)

Katso kuvia:

Oletko syönyt mätiä? Minkä kalan mätiä olet syönyt?

Kuvassa on erilaisia mätejä. Miksi ne ovat erilaisia?
Ne ovat eri kalalajien mätejä. Niillä on erilaiset sukusolut eli mätimunat.

Missä mätimunat kehittyvät?
Naaraskalan sisällä

Miksi mätimunista ei ole kehittynyt poikasia?
Mäti on otettu naaraskalan sisältä ennen kuin uroskala on hedelmöittänyt sen.

Kalan kehitys alkaa kutemisesta (s. 39)

Tutki kuvaa:

Missä mätimunat syntyvät?
Naaraskalan sisällä

Missä niiden hedelmöittyminen tapahtuu ja miten?
Naaraskala laskee mädin veteen, missä uroskala laskee maitia mädin päälle. Munasolut hedelmöittyvät maidissa olevien siittiöiden avulla.

Miksi kalalla on paljon mätimunia ja kanalla vain yksi kerrallaan?
Mätimunia ja kalanpoikasia joutuu helposti muiden eläinten ruuaksi. Kun niitä on paljon, säilyy joku niistä todennäköisesti hengissä. Kana hoivaa yhtä poikastaan ja se säilyy todennäköisesti hengissä helpommin.

Mitä tarkoittaa ulkoinen siitos?
Hedelmöittyminen tapahtuu eläimen ulkopuolella.

Keksi esimerkki toisesta eläimestä, jolla on ulkoinen siitos.
Sammakko

Perhosen muodonvaihdos (s. 41)

Tutki kuvaa:

Miten voit päätellä perhosen iän?
Aikuinen on perhonen, kehittymätön perhonen on muna tai toukka.

Millaisen vaiheen perhosentoukka tarvitsee, että siitä voi syntyä perhonen?
Toukka koteloituu. Kotelosta kuoriutuu perhonen.

Perhosilla ja kovakuoriaisilla on täydellinen muodonvaihdos, jossa on neljä vaihetta. Mitkä nämä vaiheet ovat?
Muna, toukka, kotelo ja aikuinen

Tutki kuvaa

1. Mikä eläin on kuvassa?
Vesinokkaeläin

2. Mitä kuvassa tapahtuu?
Vesinokkaeläin ui mato suussaan.

3. Eläimessä on monen eliöryhmän piirteitä. Mitä ne ovat?
Esimerkiksi linnun nokka, nisäkkään karvapeite, vesilinnun räpylät, majavamainen häntä ja kalamainen puikulamuoto.

4. Mikä eläimen rakenteessa kertoo, että se on sopeutunut elämään vedessä?
Ruumiin muoto, räpyläjalat, vahva häntä, sileä pinta, nokka, joka halkoo vettä ja sillä voi pyydystää ruokaa.

5. Mikä eläimen rakenteessa kertoo, että se on sopeutunut elämään maalla?
Karvapeite, häntä tukee ja tasapainottaa liikkumista sekä neljä jalkaa.

Eläinten monet ominaisuudet auttavat selviytymisessä

6. Mikä on yhteistä kaikille eläimille?
Eläimille on yhteistä se, että ne käyttävät toisia eliöitä ravinnoksi.

7. Mitkä eri ominaisuudet auttavat eläimiä selviytymään?
Eläimillä on tehokkaat aistit, joiden avulla ne keräävät tietoa ympäristöstä. Ne reagoivat hermoston avulla muuttuviin tilanteisiin. Aistien avulla ne löytävät myös lisääntymiskumppanin.

8. Tutki kuvia ja kuvatekstejä. Mitkä ovat kissan ja kalan vahvimmat ja tärkeimmät aistit?
Kissan vahvin aisti on näköaisti, se näkee erityisen hyvin pimeässä. Kalan vahvin aisti on kylkiviiva-aisti, jolla se aistii veden liikkeitä.

9. Pohdi, miksi juuri nämä aistit ovat kehittyneet vahvoiksi.
Kissa tarvitsee hyvää pimeänäköä saalistamisessa. Kala aistii kylkiviivan avulla mahdolliset vaaratilanteet ja aistittuaan vaaran se pystyy pakenemaan.

Eläin liikkuu lihasten ja tukirangan avulla

10. Mistä erilaisista osista tukiranka on muodostunut?
Tukiranka on muodostunut luista, rustoista ja nivelistä.

11. Mitä hyötyä on siitä, että osa tukirangasta on rustoa eikä luuta?
Rustot ovat sitkeitä ja ne joustavat. Luut eivät jousta.

12. Millaisia eroja eri selkärankaisten luurangoissa on?
Erilaisiin ympäristöihin sopeutuneilla eläimillä on erilaiset luurangot. Hylkeen käsivarren luut ovat lyhyet ja niiden sormien luut toimivat kuin evät – tässä näkyy sopeutuminen vesielämään. Kissapedoilla on terävät ja piikkimäiset etuhampaat, koska ne ovat saalistajia. Kasveja syövän majavan etuhampaat ovat tasaiset ja talttamaiset.

13. Katso oikeanpuoleisia kuvia ja lue kuvatekstit.
a) Missä hailla ja ihmisellä on tukiranka?
Molemmilla on sisäinen tukiranka.

b) Miten ne poikkeavat toisistaan?
Hain tukiranka on kokonaan rustoa. Ihmisen selkärangan nikamat ovat luuta ja nikamien välissä on joustavaa rustoa.

Selkärangattomilla on ulkoinen tukiranka

14. Mitä yhteisiä piirteitä on selkärangattomilla?
Selkärangattomilla on pehmeä ruumis ja sitä tukee ja suojaa kova ulkoinen tukiranka.

15. Miksi selkärangattomat ovat tärkeä eläinryhmä luonnossa?
Selkärangattomat ovat monien selkärankaisten eläinten ravintoa. Ne ovat myös tärkeitä kasvien pölyttäjiä.

Eläinten ruumiinlämpö vaihtelee

16. Millaisia keinoja eläimillä on selvitä erilaisista lämpötiloista?
Esimerkiksi siilit vaipuvat talven ajaksi horrokseen, jolloin niiden ruumiinlämpötila laskee ja elintoiminnot hidastuvat. Aavikkokettu piiloutuu kuumana aikana viileisiin koloihin ja saalistaa öisin.

17. Mitkä eläimet ovat tasalämpöisiä?
Linnut ja nisäkkäät.

18. Millä keinoilla tasalämpöisen eläimen ruumis pysyy lämpötilaltaan lähes samana?
Tasalämpöisyys perustuu tehokkaaseen verenkiertoon, jossa happipitoinen veri ja hiilidioksidipitoinen veri eivät pääse sekoittumaan. Karvapeite tai höyhenet lämmittävät kylmässä ja ihon alla oleva rasvakerros toimii eristeenä.

19. Mitkä eläimet ovat vaihtolämpöisiä? Mitä se tarkoittaa?
Hyönteiset, kalat, sammakkoeläimet ja matelijat ovat vaihtolämpöisiä. Se tarkoittaa, että niiden ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan.

20. Tutki kuvia. Mikä ero on nisäkkäiden ja kalojen sydämen rakenteessa?
Kaloilla on yksinkertainen putkimainen sydän. Nisäkkäiden sydän on kaksiosainen; sydämen toinen puoli on happipitoiselle verelle ja toinen puoli hiilidioksidipitoiselle verelle.

Lisääntyminen jatkaa elämää

21. Mitä eroa on ulkoisella ja sisäisellä siitoksella?
Sisäisessä siitoksessa koiras työntää siittimen naaraan sisälle, jolloin siittiösolu hedelmöittää munasolun. Ulkoisessa hedelmöityksessä sekä naaras että koiras laskevat sukusolunsa esimerkiksi veteen, jossa hedelmöittyminen tapahtuu.

22. Mitkä asiat voivat estää kalan kutua hedelmöittymästä tai kehittymästä valmiiksi kalanpoikasiksi?
Munasolu ja siittiösolu eivät välttämättä kohtaa vedessä. Kutu voi myös päätyä muiden eläinten ravinnoksi.

23. Pohdi, mitä munasoluja olet syönyt? Milloin?
Oppilaan oma vastaus. Esimerkiksi kananmuna, mäti.

Eläinten ulkomuoto muuttuu niiden kasvaessa

24. Mitä kalan koko kertoo sen iästä?
Kalat kasvavat koko elämänsä ajan, joten mitä isompi kala on, sitä vanhempi se myös on.

25. Miksi rapu joutuu tekemään itselleen uuden kuoren?
Kun rapu kasvaa, sen kuori ei kuitenkaan kasva. Niinpä kuori käy sille ahtaaksi ja se joutuu luomaan itselleen uuden kuoren.

26. Tutki kuvaa. Mitä perhosen muodonvaihdoksessa tapahtuu?
Perhonen munii keväällä. Munista kehittyy toukkia, jotka koteloituvat. Kotelosta kuoriutuu loppukesällä aikuinen perhonen.

Miten pyydystät, määrität ja tutkit selkärangattomia?

Yleisiä ohjeita:

  • Tutkimusalueeksi kannattaa valita isohko lammikko tai ranta, jossa oppilaat mahtuvat toimimaan kunnolla.
  • Jos on hyvin tuulinen päivä ja vesi on voimakkaassa liikkeessä, tehtävää ei kannata tehdä.
  • Kirjan sisäkannessa on yksinkertaiset selkärangattomien määrityskaaviot. Niihin on merkitty eri värein lajeja toisistaan erottavia rakenteita. Väri ilmaisee, mitä polkua määrityskaaviossa kannattaa edetä.
  • Määrityskaavion käyttöä kannattaa harjoitella ensin yhdessä.
  • Määrityskaavion voi suurentaa ja laminoida, jolloin sen toimii paremmin maastossa. Oppilaat voivat laittaa tutkittavan lajin kaavion päälle ja vertailla sitä kuviin.
  • Lajien määrityksen tarkistus kannattaa tehdä yhdessä kunkin ryhmän kanssa.
Liite
Tulostettava taulukko (pdf, 13.76 KB)

1. Millä keinoilla voit huolehtia siitä, että oma lämpötilasi pysyy tasaisena helteessä ja pakkasessa?

Helteessä voi pukeutua kevyisiin, ohuisiin ja hyvin hengittäviin vilpoisiin vaatteisiin. Voi pysytellä varjossa, pois suorasta auringonpaisteesta tai jopa viileässä sisäilmassa. Helteellä on vaarana nestehukka, koska elimistö jäähdyttää itseään hikoilemalla. Helteellä onkin muistettava juoda riittävästi.
Pakkasessa pukeudutaan lämpimästi. Lämpimintä on pukeutua siten, että on useita ohuita kerroksia päällekkäin.

2. Miten reagoit, jos ruumiinlämpösi laskee tai nousee liikaa?

Kun ruumiinlämpösi laskee, palelet. Pyrit liikkumaan, jotta lihakset toimiessaan vapauttaisivat lämpöä ja puet lisää vaatteita päällesi. Ruumiinlämmön noustessa ihosi punoittaa, hikoilet ja olet janoinen. Pyrit viilentämään itseäsi ihon kautta haihduttamalla hiukan nestettä (hiki) ja paljon lämpöä. Myös sairastaessa sinulle voi tulla kuumetta. Tällöin on syytä levätä.

3. Vertaile kalan ja nisäkkään verenkiertoelimistöjä. Valitse oikea vaihtoehto ja rastita.

 

Taulukko 9
Liite
Tulostettava taulukko (pdf, 16.9 KB)

Nettitehtävä:

Etsi netistä video sudenkorennon muodonvaihdoksesta.
Katso video ja pohdi, miten se eroaa perhosen muodonvaihdoksesta.
Käytä kahta hakusanaa alla olevista sanoista ja valitse sitten videohaku:

  • sudenkorento (dragonfly)
  • perhonen (butterfly)
  • muodonvaihdos (metamorphosis)

Sudenkorennon muodonvaihdoksessa on vain kolme vaihetta: muna, toukka, aikuinen. Aikuinen sudenkorento tunkeutuu lopulta ulos toukan selkänahan repeytymästä ja avaa siipensä pumppaamalla niihin ilmaa. Perhosen muodonvaihdoksessa on neljä vaihetta: muna, toukka, kotelo, aikuinen. Usein perhonen talvehtii kotelona.