Tutki kuvaa (s. 46)
1. Miten vedessä oleminen eroaa maalla olemisesta?
Vedessä ei voi hengittää, eikä siellä pysty näkemään samalla tavalla. Vedessä voi tuntea veden paineen.
2. Miten vedessä liikkuminen eroaa maalla liikkumisesta?
Vedessä on vaikeampi liikkua. Liikkuminen vedessä on erilaista kuin maalla, koska vesi vastustaa liikettä eri tavalla kuin ilma.
3. Mitä varusteita tarvitaan sukelluksen aikana?
Happilaitteet, räpylät, painovyö, uimalasit ja sukelluspuku.
4. Mihin varusteita tarvitaan?
Hengittämiseen tarvitaan happilaitteet ja uimisen auttamiseksi räpylät. Sukellussyvyyttä säädellään painovyöllä. Uimalasit ovat tärkeät, jotta ihminen voi nähdä vedessä. Sukelluspuku pitää ihmisen lämpimänä.
5. Sinä olet elänyt joskus kokonaan vedessä. Milloin?
Ennen syntymäänsä ihminen kehittyy kohdussa lapsivedessä.
Veden eri olomuodot (s. 47)
Tutki kuvaa:
Mitä eri olomuotoja vedellä on kuvassa?
Neste, kiinteä ja kaasu
Miten veden molekyylit ovat eri tavoilla eri olomuodoissa?
Kiinteässä molekyylit ovat toisissaan kiinni rakennelmana, kaasussa ne ovat erillään leijumassa ja nesteessä ne kelluvat vierekkäin. Vain kiinteässä olomuodossa molekyylit pysyvät paikoillaan. Kaasussa ja nesteessä ne liikkuvat paikasta toiseen.
Kumpi on tiheämpää, vesi vai ilma? Miksi?
Vesi on tiheämpää, koska molekyylit ovat lähempänä toisiaan. Kaasussa ne leijuvat erillään missä sattuu.
Missä maapallolla on vettä eri olomuodoissa?
Vettä on kaikkialla jossain olomuodossa. Ilmassa on vettä kaasuna, vesistöissä ja sadepisaroissa vettä on nesteenä sekä lumessa ja jäätiköillä vettä on kiinteänä olomuotona.
Lapset hyppäävät veteen s. 48
Mitä eroa on, jos hyppäät veteen jalat edellä tai vatsa edellä? Miksi?
Jalat edellä hyppääminen ei satu, mutta vatsa edellä sattuu. Veden pintajännitys rikkoontuu pieneltä alueelta jalkojen osuessa pintaan. Vatsa edellä hypätessä veden pintaan osuu isompi alue ja pintajännite ei rikkoonnu niin helposti.
Mahalasku veteen sattuu yksinkertaisesti siksi, että kyseessä on törmäys. Ei niin kova, kuin pudottaessa asfalttiin, ei niin pehmeä kuin pudottaessa seiväshypyn vaahtomuovikasaan, vaan jotain siitä väliltä. Vesi ei jousta kuten vaahtomuovi. Vesi käyttäytyy hypyssä kuten mikä tahansa kova materiaali, esimerkiksi jää. Siksi se ei anna periksi
Miksi vedessä voi kellua ja kappaleiden nostaminen tuntuu kevyemmälle kuin maalla?
Vesi kannattelee esineitä. Vesi on tiheämpää ainetta kuin ilma tai kelluva ihminen.
Miksi juokseminen vedessä tuntuu raskaammalta kuin maalla?
Vesi on tiheämpää ainetta kuin ilma, siksi liikkuminen on raskaampaa kuin maalla. Veden vastus on suurempi kuin ilmanvastus.
Miten monet vesieläimet liikkuvat vedessä niin vaivattomasti?
Niiden muoto on usein sukkulamainen tai pitkulainen, jolloin veden vastus on pienempi ja energiaa kuluu liikkuessa silloin vähemmän.
Vesissä elää monenlaisia uimareita (s. 49)
Katso kuvia:
Mitä eläimiä kuvissa on?
Vesikirppu ja hankajalkainen
Mitä uimista helpottavia rakenteita näet kuvien eläimillä?
Vesikirpulla on tuntosarvet, joiden avulla se ui. Vesikirpun muoto on pyöreä ja pisaramainen, jolloin veden vastus on pienempi. Hankajalkaisella on uintiraajat ja sen muoto on sukkulamainen.
Miten pienet vesihyönteiset pystyvät kellumaan veden pinnassa?
Veden pintajännite kannattelee niitä. Joillakin pienillä eläimillä voi olla kellumista helpottavia öljy- tai ilmatäytteisiä rakkuloita.
Kalan kidukset ja merirokko (s. 50)
Katso kuvia:
Tutki kalan kuvaa. Mitä kuvassa näkyy?
Kuvassa näkyy kalan kidukset.
Mihin kala käyttää niitä?
Hengittämiseen
Miksi ne ovat punaiset?
Kiduksissa on paljon ohuita verisuonia, joiden kautta kala saa vedestä happea ja hengittää.
Tutki merirokon kuvaa. Millä keinoilla uskot merirokon hengittävän?
Merirokolla on hapsumaisia ulokkeita, joiden avulla se ottaa happea suoraan vedestä.
Pohdi, miten kala ja muut vesieläimet selviät vedessä talvella, kun veden pinta jäätyy?
+4-asteinen vesi on painavinta ja se painuu pohjaan. Pohjavedessä kalat ja muut veden eliöt selviytyvät talven yli.