4. Vesistöissä elää paljon selkärangattomia

Tavoitteet:

  • Opit, miten selkärangattomat eläimet ovat sopeutuneet vesielämään.
  • Tutustus vesimittarin, simpukan, kotiloiden ja ravun elämään.
Liite
Luvun tärkeät käsitteet (pdf, 18.66 KB)

Tällä sivulla

Tutki kuvaa (s. 54)

1. Etsi kuvasta lajeja, jotka

a) uivat
rapu ja sudenkorennon toukka

b) käyvät hengittämässä happea veden pinnassa
vesihämähäkki

c) liikkuvat pohjassa
rapu, simpukat, sudenkorennon toukka

d) kuljettavat happea mukanaan
vesihämähäkki

Miksi näitä eläimiä kutsutaan selkärangattomiksi?
Eläimillä ei ole selkärankaa. Niiden tukirankana toimii niiden kova kuori.

Minkä näistä selkärangattomista olet itse nähnyt? Missä?

Vesimittari veden pinnassa (s. 55)

Katso kuvia:

Missä vesimittari liikkuu kuvassa?
Veden pinnassa

Miksi se ei uppoa ja miten se pystyy liikkumaan veden pinnassa?
Vesimittarilla on jaloissaan vettä hylkiviä karvoja, joiden avulla se pystyy liikkumaan veden pinnalla. Ne käyttävät veden pintajännitystä hyväkseen. Lisäksi ne öljyävät jalkojaan rasvapitoisella eritteellä, mikä auttaa niitä kellumaan.

Mitä tietoja vesimittari voi saada veden pinnasta?
Se tuntee veden värähtelyn ja aistii vaaran. Se voi myös löytää veden pinnan värähtelyn avulla muita hyönteisiä, joita se syö.

Vesimittari on peto. Mitä se tarkoittaa?
Se syö muita eläimiä, hyönteisiä ja pieniä eliöitä.

Itämeren sinisimpukka (s. 56)

Mikä eläin on kuvassa?
Itämeren sinisimpukka

Missä Itämeren sinisimpukka elää?
Meren pohjassa, kivikoissa ja kalliopohjissa

Itämeren sinisimpukka ei voi pyydystää ravintoa. Mistä se saa ravintonsa?
Se siivilöi vettä lävitseen ja saa samalla veden mukana ravintoa.

Miksi Itämeren sinisimpukkaa kutsutaan myös tärkeäksi veden puhdistajaksi?
Siivilöidessään vedestä itselleen ravintoa mm. kasviplanktonia, se samalla puhdistaa Itämeren vettä.

Mikä aisti on simpukalle tärkein?
Hajuaisti: se haistaa vastakkaisen sukupuolen veteen lasketut sukusolut ja voi lisääntyä. Hajuaistin avulla se myös löytää oman reviirinsä, jolloin ravintoa riittää paremmin.

Ravun rakenne, kolme kuvaa (s. 57-58)

Katso kuvia:

Oletko syönyt rapuja? Millaista se on?
Rapujen kuori on kovaa ja se on haastavaa saada rikki. Ravun liha on herkullista paahtoleivällä. Syötävää on vain pyrstössä ja saksien sisällä.

Kuinka monta jalkaparia ravulla on?
Kymmenen

Mihin eläinkunnan ryhmään rapu kuuluu?
Rapu on äyriäinen.

Mistä ja miten rapuja voi pyydystää?
Rapumerralla veden pohjista, järvistä, lammista ja virtaavista vesistä. Ravustuskausi on tiettynä aikana vuodessa, rapuja ei voi pyytää milloin vain.

Rapu ei ole nopea eläin. Mistä voit päätellä sen?
Sillä on painavat sakset ja kova kuori. Se liikkuu kävelemällä. Se ei myöskään ole kovin virtaviivainen. Se tosin ui nopeasti pyrstönsä avulla.

Mitä rapu syö?
Rapu syö veden pohjasta kasvinosia, eläimiä ja pohjaan vajonnutta kuollutta ainesta. Kaloja se ei pysty pyydystämään.

Miten hidas rapu pystyy puolustautumaan vihollisia vastaan?
Sillä on kova kuori ja vahvat sakset.

Mitä tapahtuu, kun rapu kasvaa kuorensa sisällä liian isoksi?
Se ryömii ulos vanhasta kuorestaan ja luo uuden kuoren. Pehmeäkuorinen rapu piileksii kivien koloissa, kunnes sen uusi kuori taas kovettuu.

Mitä eroja on kuningasravussa ja jokiravussa?
Jokirapu on paljon pienempi kuin kuningasrapu. Kuningasravun niveliset jalat ovat paksummat ja pidemmät kuin jokiravulla. Sakset ovat jokiravulla suhteessa suuremmat kuin kuningasravulla. Myös kuori on kuningasravulla piikikkäämpi eikä sillä ole pyrstöä, kuten jokiravulla.

Tutki kuvaa

1. Etsi kuvasta lajeja, jotka

  • uivat

rapu ja sudenkorennon toukka

  • käyvät hengittämässä veden pinnassa

vesihämähäkki

  • liikkuvat pohjassa

rapu, simpukat, sudenkorennon toukka (jotkut toukat kulkevat pohjassa, yleensä pysyvät paikallaan)

  • kuljettavat happea mukanaan

vesihämähäkki

Vesimittarit ovat sopeutuneet hyvin veteen

2. Millä keinolla vesimittari pystyy liikkumaan veden pinnalla?
Vesimittari käyttää hyväkseen veden pintajännitystä, joka kannattelee sitä. Lisäksi sillä on nilkoissa vettä hylkiviä karvoja ja se öljyää jalkojaan rasvapitoisella eritteellä.

3. Mitä tietoja vesimittari saa veden pinnasta?
Vesimittari aistii jaloillaan veden pinnan värähtelyt ja näin se löytää ruuaksi veteen pudonneita hyönteisiä. Vesimittari pystyy myös värisyttämään veden pintaa. Värinästä muut vesimittarit tietävät toistensa reviirit. Värinä kertoo myös naaraille, missä on paritteluhaluisia koiraita.

Sinisimpukka on Itämeren tärkeä nilviäinen

4. Miten sinisimpukka saa ravintoa itselleen?
Sinisimpukka siivilöi vettä, joka virtaa sen läpi ja kerää siitä ravinnoksi planktonia eli veden pieneliöitä.

5. Miksi sinisimpukka on merelle tärkeä eläin?
Sinisimpukka puhdistaa vettä suodattamalla sitä ravintoa kerätessään.

6. Mitä hyötyä sinisimpukalle on hajuaistista?
Se pystyy haistamaan vedestä vastakkaisen sukupuolen laskemat sukusolut. Lisäksi nuoret yksilöt pystyvät haistamaan, missä vanhemmat yksilöt asuvat. Näin ne pystyvät asettumaan asumaan kauemmas niistä eivätkä ne ole kilpailemassa samasta ravinnosta.

Rapu on Suomen suurin äyriäinen

7. Missä rapu elää?
Rapu elää veden pohjalla. Se pitää kovista pohjista, jotka sopivat kaivamiseen. Rapu viihtyy sellaisissa järvissä, lammissa ja virtaavissa vesissä, joissa on paljon happea.

8. Mistä aineesta ravun kuori on muodostunut?
Ravun kuori on kalkkia.

9. Milloin rapu on heikoimmillaan?
Rapu on heikoimmillaan silloin, kun se on luonut vanhan kuoren pois ja se on kasvattamassa uutta kuorta. Uusi kuori on aluksi pehmeä, jolloin rapu tuntee olonsa suojattomaksi.

10. Mitä rapu syö?
Rapu syö lähes kaikkea: kasvinosia, eläimiä ja pohjaan vajonnutta kuollutta ainesta.

Millainen on ravun rakenne?

2. Tunnista ravun osia. Yhdistä oikeat osat kuvaan.
Ympyröihin tulevat kirjaimet ylhäältä alas:
f, a, e, b, d ja c

Liite
Tulostettava kuva (pdf, 1006.22 KB)

3. Yhdistä ravun osat ja niihin kuuluva toiminta.
a) → 2 ja 5
b) → 4
c) → 3
d) → 3
e) → 1

4. Tutki, onko rapusi koiras vai naaras.
Paritteluraajat ovat heti kävelyjalkojen takana kääntyneenä kohti ruumista. Naaraalla jalkoja ei ole. Netissä on hyviä kuvia, jotka löytyvät hakusanalla “ravun paritteluraajat”.

5. Tutki ravun selkäpanssaria.
Ravulla on viisi kiduskaarta kummallakin puolella.

6. Merkitse kuvaan ravun sisäelimet.
Ympyröihin tulevat kirjaimet:
selkäpuolella päästä pyrstöön f, d, b, e, c
mahapuolella a

Liite
Tulostettava kuva (pdf, 371.34 KB)

7. Tutki ravun päätä.
Ravulla on verkkosilmä. Kaikilla niveljalkaisilla on verkkosilmä, joka koostuu kymmenistä tai jopa tuhansista osasilmistä, ommatideista. Verkkosilmän valoa aistivat solut ovat silmän ulkopinnalla. Eläin näkee verkkosilmällään ympäristön epätarkkana.

1. Vertaile kirjan kuvien s. 55–57 ja tekstin avulla vesimittaria, sinisimpukkaa ja rapua.

a) Täydennä taulukko.

Taulukko 10
Liite
Tulostettava taulukko (pdf, 19.25 KB)

b) Mitkä ominaisuudet ovat kaikilla eläimillä?
Monisoluisuus, ulkoinen tukiranka, sydän, ruoansulatuskanava, sukupuolirauhanen.

c) Mitkä ominaisuudet erottavat ne toisistaan?
hengityselin (kidukset/ilmaputket), jalkojen lukumäärä

Nettitehtävä:

Selvitä, mitä hyötyä ja haittaa on ihmiselle sinisimpukasta ja jättiravusta.
Käytä hakusanoina:

  • sinisimpukka (common mussel)
  • jättiläisrapu, kuningasrapu, jättirapu (king crab)

Vastauksia ja pohdintaa:

Sinisimpukka on Itämeren ekosysteemin tärkeimpiä lajeja. Ne tarjoavat suojaa ja ruokaa useille pienille eläinlajeille ja puhdistavat ympäristön vettä. Itämeren sinisimpukat suodattavat joidenkin tutkimusten mukaan vuodessa koko meren tilavuuden verran vettä. Ympäristön mahdolliset raskasmetallit, ihmisen valmistamat yhdisteet ja myrkyt kerääntyvät nopeasti sinisimpukoihin ja niistä ihmisiin ja simpukoita syöviin muihin eläimiin.
Kuningasravut painavat n. 3–4 kg per yksilö. Norjassa, Alaskassa ja Venäjällä kuningasravun kaupallinen pyynti on merkittävä elinkeino pohjoisen alueen asukkaille. Toisaalta rapu sotkee ja rikkoo kalan pyydyksiä. Se myös muuttaa alkuperäistä meren pohjaeläimistöä vieraslajina. Siksi sen pyydystämistä ei rajoiteta samalla tavalla kuin useimpien kalalajien kalastusta.