Tutki kuvaa (s. 64)
1. Mikä laji on kuvassa?
Hauki
Oletko itse nähnyt hauen? Missä?
2. Millainen ruumiinrakenne auttaa kalaa uimaan?
Pitkänmallinen rakenne ja virtaviivaisuus.
3. Pohdi miten kala hengittää?
Kala hengittää kiduksilla. Kala ottaa vettä suun kautta ja vesi virtaa kidusten kautta ulos. Se ottaa kidusten avulla happea vedestä.
4. Mihin kala käyttää eviään?
Se liikkuu niillä, säätelee uintisuuntaa ja -asentoa.
Kalakuvat (s. 65)
Tutki kuvia:
Mitä osia näet kalassa?
Pyrstö, selkäevät, rintaevät ja kidukset
Mikä kalan ruumiissa auttaa sitä liikkumisessa?
Kala liikkuu koko ruumiillaan. Kala liikuttaa lihaksilla pyrstöään. Pyrstön avulla se etenee vedessä. Selkäevä pitää sen pystysuunnassa. Rintaevillä ja vatsaevillä se ohjailee uintiaan.
Millaisissa vesissä kuvien kalat viihtyvät?
Ahven voi elää suolaisessa merivedessä tai makeassa järvivedessä. Kultakala on suosittu akvaariokala. Se on makean veden kala.
Miten kala säätelee uintisyvyyttään?
Kalalla on uimarakko. Jos rakko on täynnä kaasua, se nousee helpommin kohti pintaa. Rakon ollessa tyhjempi, kala pystyy uimaan syvemmälle.
Iso ahven syö pikkuahvenen (s. 66)
Mitä kuvassa tapahtuu?
Isompi ahven syö pikkuahvenen.
Miksi ahven syö lajitovereitaan?
Ahven on peto. Se syö mitä helpoiten saa kiinni.
Pohdi, millaisen suun petokala tarvitsee?
Terävät hampaat ja suureksi aukeavan suun
Millaista ruokaa on tarjolla vedessä eri paikoissa? Millaisia suita erilaiset kalat voivat tarvita ravinnon hankkimiseen?
Pohjassa on pieniä vesieläimiä ja kasveja, pinnassa planktonia ja vesihyönteisiä. Pohjasta pyydystävä kala hyötyy alaspäin kääntyneestä suusta, kun taas pinnasta on helpompi ottaa ravintoa ylöspäin kääntyneellä suulla.
Kalan kidusten rakenne ja toiminta (s. 67)
Miksi kidukset ovat punaiset ja hapsuiset?
Niissä on paljon pieniä verisuonia. Vesi kulkee kidusten läpi, jolloin ne saavat vedestä hapen kalan käyttöön paremmin.
Mitä sininen ja punainen väri kidusten lähikuvassa kertoo?
Punainen on happipitoista verta. Se kulkee kalan ruumiiseen. Sininen kuvastaa verta, jossa on runsaasti hiilidioksidia. Se kulkeutuu pois kalan elimistöstä.
Miten kala saa happea kehoonsa?
Hengittäessään kala ottaa suun kautta vettä sisäänsä. Vesi kulkeutuu kidusten kautta ulos, jolloin happi siirtyy kalan kidusten kautta sen elimistöön.
Miten kalan kylkiviiva-aisti toimii (s. 68)
Oletko yrittänyt pyydystää kaloja käsilläsi tai haavilla? Mitä tapahtui?
Kaloja on vaikea saada kiinni. Ne liikkuvat nopeasti ja väistävät salamannopeasti haavin.
Miten kala pystyy tähän?
Sillä on tarkat aistit, joiden avulla se suojautuu viholliselta.
Mitä aisteja kalalla on?
Näköaisti, kuuloaisti, hajuaisti ja kylkiviiva-aisti.
Mitkä aisteista suojaavat kalaa vihollisilta?
Kylkiviiva-aisti ja näköaisti
Miten kylkiviiva-aisti toimii?
Kylkiviivalla kala aistii veden värähtelyn ja aallot. Se tuntee saalistajan liikkeet veden aaltoina kylkiviivallaan, ennen kuin saalistaja ehtii sen luo.
Tonnikala on tarttunut vieheeseen (s. 69)
Miten hyvin näet veden alla uimalaseilla?
Kun ihminen katsoo veden alla, käy tavallisesti niin, että kaikki näyttää samealta ja epäselvältä, koska silmät eivät edes yritä sopeutua tilanteeseen. Vedessä ei näe kovin pitkälle edes uimalaseilla. Tarkasti voi nähdä vain vähän matkan päähän.
Mitä hyötyä on siitä, että kalan silmät ovat kummallakin puolella päätä?
Se näkee laajalle alueelle ja pystyy havainnoimaan suuren alueen ympäriltään.
Mistä voi kuvassa päätellä, että kala näkee värejä ja pyydystää näköaistinsa avulla?
Eri kalojen pyydystämiseen on erivärisiä vieheitä. Vieheissä on houkuttimena erilaisia kuvioita. Osa väreistä matkii luonnollisia saaliskalojen värejä ja kuviointeja. Osan väreistä on taas tarkoitus ärsyttää kalaa ja näin houkutella sen vieheen kimppuun. Kala erottaa värit ja kuviot näköaistillaan.
Kiiski (s. 70)
Miten hyvin kuulet sukeltaessasi veden alla? Miksi?
Veden alla on vaikea kuulla. Ääniaallot eivät kulje vedessä samalla tavalla kuin ilmassa.
Mitkä aistit korvaavat kalan kuuloaistia?
Kylkiviiva-aisti ja näköaisti
Mitä asioita kala haistaa vedessä?
Se tunnistaa hajusta paikkoja ja monia kemiallisia aineita, joiden perusteella se osaa suunnistaa vedessä. Hajuaistin avulla kala myös hakeutuu kutemaan toisen sukupuolen kanssa.
Mitä muuta kala voi hajullaan viestiä?
Joidenkin kalojen ihosta erittyy viestiaineita, joiden avulla se varoittaa muita kaloja vaarasta.