Biologia 7–9

Tutki kuvaa (s. 78)

1. Mitä kuvassa tapahtuu?
Kuvassa on sammakoita ojassa tai lammikossa. Kuvassa näkyy myös sammakonkutua.

2. Miksi sammakoita on samassa paikassa paljon?
Sammakot ovat kokoontuneet kutemaan. Todennäköisesti ne ovat kurnuttaneet ja houkutelleet toisiaan paikalle. Paikalla on uroksia ja naaraita laskemassa kutua veteen.

3. Oletko nähnyt tai kuullut sammakoita luonnossa?

Millaisessa paikassa sammakoita voi parhaiten nähdä?
Sammakot elävät lähellä paikkoja, joissa on vettä. Ne ovat liikkeellä eniten iltahämärässä ja silloin kun sataa.

Sammakkokuvat, kaksi kuvaa (s. 79)

Millaisissa paikoissa sammakot viihtyvät?
Sammakot viihtyvät kosteissa paikoissa veden äärellä, niityillä, metsissä tai puutarhoissa. Ne liikkuvat mieluiten hämärässä.

Millaisia sammakoita olet nähnyt?
Suomessa on kolme sammakkolajia; rupikonna, viitasammakko ja ruskosammakko.

Oletko kuullut sammakon kurnutusta? Mistä ääni syntyy?
Sammakko sulkee sieraimensa ja pumppaa ilmaa suusta keuhkoihin ja takaisin. Siitä kuuluu kurnuttava ääni.

Millainen on sammakon iho?
Se on kostea ja pehmeä. Jos iho kuivuu, sammakko tukehtuu. Sammakko hengittää ihonsa läpi.

Mikä sammakon rakenteessa kertoo siitä, että se liikkuu hyvin sekä vedessä että maalla?
Sillä on vahvat jalat, joilla se voi hyppiä tai uida. Räpylät auttavat uimisessa.

Miten sammakko selviää talvesta?
Se kaivautuu järven tai lammen pohjamutaan talveksi ja on horroksessa. Sammakko on vaihtolämpöinen.

Suomessa eläviä sammakkolajeja (s. 80)

Vertaile kuvia:

Mitkä kuvien sammakkoeläimistä ovat eniten samannäköisiä toistensa kanssa?
Ruskosammakko ja rupikonna

Mitä eroa niissä on?
Rupikonnan iho on rupinen ja se on suurempi ja kömpelömmän näköinen kuin ruskosammakko.

Miten manteri eroaa sammakoista?
Sillä on pyrstö ja sen väritys on erilainen. Se on liskon muotoinen.

Miksi manteri on vaikea nähdä?
Se on pieni ja usein piilossa.

Kutevat sammakot (s. 81)

Mitä kuvassa näkyy?
Kuvassa on rupisammakoita kerääntyneenä lampeen. Kun katsoo tarkasti, veden alla voi havaita sammakoiden kutua. Niissä näkyy mustia pisteitä, jotka ovat munasoluja.

Mikä vuodenaika on kyseessä? Miksi?
Kevät. Lampi tai oja, jossa sammakot uivat, on sulanut. Veden alla näkyy edellisvuoden kellertyneitä vesikasveja. Sammakot kerääntyvät keväisin kutemaan lammikoihin tai ojiin.

Sammakon parittelu ja kehitys (s. 82)

Tutki kuvasarjaa:

Mistä sammakon kehitys saa alkunsa?
Naarassammakko laskee munasolut veteen ja urossammakko laskee maitia niitten päälle. Munasolut hedelmöittyvät.

Mitä munasolusta kehittyy? Kuvaile sitä.
Sammakon toukka eli nuijapää. Nuijapäällä on suu, silmät ja pyrstö.

Mitä eroa on nuijapään ja aikuisen sammakon hengitystavalla?
Nuijapäällä on kidukset, koska se elää vain vedessä. Aikuinen sammakko hengittää keuhkoillaan ja ihonsa läpi, koska se elää myös maalla.

Missä vaiheessa nuijapää on valmis siirtymään elämään maalle?
Se voi elää maalla, kun se on kehittynyt nuijapäästä nuoreksi sammakoksi, sille on kehittynyt neljä jalkaa ja kidusten tilalle keuhkot.

Rauhoitetut sammakot (s. 79)

Sammakot ja sammakkoeläimet, niiden poikaset ja munat ovat rauhoitettuja. Mitä se tarkoittaa?
Niitä ei saa pyydystää eikä ottaa akvaarioon kasvamaan edes lyhyeksi ajaksi. Rauhoittamalla lajit toivotaan, että sammakkoeläinten kanta lisääntyisi.

Miten ihminen vaikeuttaa sammakkoeläinten lisääntymistä?
Ihminen vaikeuttaa toiminnallaan; luontoon päästämät saasteet ja myrkyt haittaavat sammakoitten lisääntymistä ja elämistä.

Miten sammakko kehittyy kudusta aikuiseksi?

2. Kuvatkaa kutua paikan päällä muutaman päivän välein. Merkitkää kuvauksien päivämäärät ja kehityksen vaiheet alla olevaan taulukkoon.

3. Sammakoiden kehittyminen kudusta aikuiseksi.
Sammakon kehittyminen kudusta aikuiseksi sammakoksi kestää eri pituisia aikoja ja alkaa eri aikaan keväästä eri puolilla Suomea. Kehitykseen vaikuttavat veden lämpötila, toukkien saama ravinto ja perimä. Tarkkaa päivien määrää on vaikea sanoa. Aikaa kuluu keskimäärin 2-3 kuukautta.

4. Sammakoiden ravinto eri kehitysvaiheissa.
Sammakoiden ravinnosta eri kehitysvaiheissa löytyy tietoa kirjan sivulta 81.

5. Sammakoiden rakenteiden muutoksia eri kehitysvaiheissa.
Sammakoiden rakenteiden kuvaus löytyy kirjan sivulta 82.

6. Sammakon elämän vaarallisimmat vaiheet:

• Eniten sammakoita tuhoutuu kutuna ja nuijapäinä.

• Sammakon kaikkia elämänvaiheita uhkaavat ihmisen luontoon päästämät saasteet ja auringon uv-valo sekä sammakon asuinalueiden kuivuminen.

• Sammakkoeläimet ovat monien eläinten ruokaa. Aikuisia sammakoita syövät linnut ja käärmeet. Nuijapäitä ja munia uhkaavat puolestaan monet kalat ja suuret vesihyönteiset. Myös kutulätäköiden kuivuminen tuhoaa kutua ja nuijapäitä.

• Talvehtimisen aikana aikuisia sammakoita menehtyy kylmyyteen.