Tutki kuvaa (s. 88)
1. Mieti, miten käärme on onnistunut saalistamaan kalan.
Käärme on esimerkiksi pyydystänyt kalan vedestä uimalla tai sukeltamalla. Se on myös voinut esimerkiksi löytää kuolleen kalan läheltä rantaa. Käärmeistä kyy on nopea ja hyvä uimaan. Se pystyy myös nopeasti sukeltamaan itselleen saaliin.
Mikä käärme on kuvassa?
Millaisessa ympäristössä se elää?
2. Millaisia kokemuksia sinulla on käärmeistä?
Erilaisia matelijoita (s. 89)
Tutki kuvaa:
Mistä matelijan tunnistaa?
Matelijoilla on kuiva iho ja se on usein suomuinen. Matelijoilla (paitsi käärmeillä) on neljä jalkaa. Ne hengittävät keuhkoilla. Linnut, jotka luetaan nykyään matelijoihin, ovat höyhenpeitteisiä.
Millaisiin lahkoihin matelijat jaetaan?
Matelijat jaetaan käärmeisiin, liskoihin, kilpikonniin ja krokotiilieläimiin sekä lintuihin.
Mitä eläimiä tiedät kustakin lahkosta?
Esim. käärmeet: kyykäärme, python; liskot: sisilisko, kameleontti; kilpikonnat: merikilpikonna, jättiläiskilpikonna; krokotiilieläimet: alligaattori ja niilinkrokotiili; erilaiset linnut.
Vertaile matelijoita. Mikä kuvan matelijoista voi olla suurin, pienin tai pisin?
Matelijoihin kuuluu hyvin erikokoisia lajeja. Krokotiilieläimet ovat näistä suurimpia ja liskot pienimpiä. Käärmeet voivat kasvaa pisimmiksi. Linnut ovat ainoita lentotaitoisia matelijoita.
Munia (s. 90)
Mitä kuvassa on? Miltä ne näyttävät?
Kuvassa on rantakäärmeen munia. Munien kuori on pehmeää ja nahkamaista.
Miten ja milloin käärmeet lisääntyvät?
Käärmeet lisääntyvät sisäisellä siitoksella. Ensin uros ja naaras parittelevat ja myöhemmin naaras munii munia, joista syntyy poikasia. Lisääntyminen tapahtuu keväällä, kun on tarpeeksi lämmintä.
Miten käärme selviää talvesta?
Käärme on talvella horroksessa suojaisessa paikassa, esimerkiksi kivenkolossa. Keväällä lämpö herättelee käärmeen.
Suomessa eläviä matelijoita (s. 87)
Tutki kuvia:
Mitkä kuvien matelijoista olet tavannut luonnossa? Miten reagoit?
Miten erotat kyyn ja rantakäärmeen toisistaan?
Rantakäärmeellä on keltaiset poskilaikut. Kyyllä ei ole laikkuja ja sillä on selässään sahalaitakuvio.
Mitä yhteistä on sisiliskolla ja vaskitsalla?
Kummankin pää on liskomainen. Todellisuudessa vaskitsa on kuitenkin lisko, kuten sisiliskokin, vaikka se näyttää käärmeeltä.
Saalistavat käärmeet, kyy ja pyton kaksi kuvaa (s. 92)
Millaisissa paikoissa käärmeitä elää maailmassa?
Niitä elää todella monenlaisissa paikoissa; metsissä, aavikoilla, vedessä ja puissa.
Mitä aisteja käärme tarvitsee eniten saadakseen ravintoa?
Se käyttää pyydystämiseen näköaistia ja hajuaistia.
Millä tavoilla erilaiset käärmeet voivat saalistaa?
Jotkut käärmeet purevat saalistaan ja tappavat saaliinsa myrkyllä. Toiset käärmeet kietoutuvat saaliin ympärille ja kuristavat saaliinsa.
Mitä alemmassa kuvassa tapahtuu?
Käärme lepäilee vedessä. Se on hyvin pullea.
Mitä ennen kuvan ottamista on ehkä tapahtunut?
Pytonkäärme on tappanut saaliinsa kuristamalla ja niellyt sen kokonaisena. Käärmeellä on luuton nielu. Se voi niellä suurenkin saaliin, koska sen leuat pystyvät irtoamaan toisistaan. Saaliin sulattelu voi kestää monta kuukautta.
Niilinkrokotiili (s. 93)
Mistä huomaat, että krokotiili on matelija?
Sen iho on suomuinen ja sillä on neljä jalkaa.
Miten ja missä krokotiili saalistaa?
Se odottaa vedessä ja yllättää rannalle tulleen seepran tai antiloopin salamannopealla hyökkäyksellä. Krokotiili vetää saaliin veden alle ja hukuttaa sen, ennen kuin syö sen.
Millä aistilla se saalistaa?
Näköaistilla. Krokotiili näkee hyvin myös hämärässä.
Maakilpikonna ja merikilpikonna (s. 94)
Mistä erikoisesta rakenteesta kilpikonna on saanut nimensä?
Sillä on kuori, eli kilpi, joka on kiinnittynyt sen selkärankaan.
Mitä hyötyä kilvestä on kilpikonnalle?
Kilpikonna voi suojautua kilven alle vihollisilta. Kilpi toimii myös suojana kylmässä tai kuumassa.
Mitä kuvissa tapahtuu?
Ylemmässä kuvassa on kilpikonnanpoikanen kuoriutumassa munasta. Alemmassa kuvassa kuoriutuneet poikaset kipittävät hiekalla kohti merta.
Miksi poikasia on niin paljon?
Kun poikasia on paljon, ainakin joillakin poikasilla on parempi mahdollisuus selvitä hengissä petoeläimiltä.
Mitä eroa ja mitä yhteistä maa- ja merikilpikonnilla on?
Maakilpikonnat elävät maalla ja merikilpikonnat elävät vedessä. Kummatkin munivat munat maalle. Merikilpikonnan poikaset siirtyvät heti kuoriuduttuaan elämään meressä.
Mikä on kilpikonnien pahin uhka?
Pahin uhka on ihmiset. Kilpikonnia käytetään ruuaksi. Kilpikonnan on vaikea löytää munimispaikkoja, koska ihminen rakentaa rannoille lomapaikkoja.
Sisilisko ja kameleontti (s. 95)
Katso kuvia:
Mitä yhteistä ja erilaista liskoilla on?
Liskot ovat hyvin saman muotoisia. Kameleontti on kirkkaamman värinen, kun taas sisilisko on ruskea.
Millaisessa paikassa sisilisko viihtyy?
Se viihtyy aurinkoisessa ja lämpimässä paikassa lähellä vesistöjä ja metsiä.
Tutki liskojen väriä suhteessa niiden taustaan. Mitä huomaat?
Kummallakin liskolla on suojaväri. Sisilisko elää paikoissa, joissa ruskea väri toimii suojana. Kameleontin elinpiiri on värikkäämpi ja se osaa vaihtaa väriään taustan mukaan.
Mitä muita puolustautumiskeinoja tiedät liskoilla olevan?
Sisilisko katkaisee häntänsä, jos saalistaja uhkaa sitä. Jotkut liskot sähisevät ja pullistelevat ruumistaan näyttääkseen suuremmilta ja pelottavammilta saalistajan silmissä.
