Tutki kuvaa (s.100)
1. Pohdi, mitä suunnistamisessa auttavia maamerkkejä linnut näkevät kuvan maisemassa.
Vanhat linnut ovat tehneet saman muuttomatkan useita kertoja ja ne tunnistavat maamerkit kuten joen mutkat, rannikon muodon. Auringon sijainti on myös suunnistamisen apuväline.
2. Tunnistatko kuvan linnun?
Mustaiibis
Strutsi, kolibri ja talitiainen (s. 101)
Katso sivun kuvia linnuista:
Mikä kuvan linnuista on suurin lintu?
Strutsi. Se on maailman suurin lintu ja pelkästään sen muna voi painaa 2,5kg.
Mikä linnuista on pienin? Mistä se on voinut saada nimensä?
Kimalaiskolibri. Kimalaiskolibri sekoitetaan joskus värinsä ja kokonsa puolesta kimalaisiin tai muihin hyönteisiin. Se painaa vähemmän kuin sokeripala.
Mitä voit päätellä strutsin liikkumisesta kuvan perusteella.
Strutsin siivet eivät ole vahvan näköiset. Strutsi ei pysty lentämään. Sen jalat ovat pitkät ja vahvat. Se voi juosta kovaa vauhtia, jopa 65km/h.
Mikä erityistaito kauniin värisellä kimalaiskolibrilla on?
Se osaa lentää paikallaan.
Miten tunnistat talitiaisen luonnossa?
Ulkonäöstä tai laulusta.
Tunnistatko talitiaisen laulun luonnossa? Miltä se kuulostaa?
Tityy-tityy tai rähisevämmin tsä-tsä-tsä.
Mitä erilaiset laulutavat linnuilla voivat tarkoittaa?
Laululla tunnistetaan oman lajin yksilöt ja houkutellaan toista sukupuolta olevia yksilöitä. Äänillä ilmaistaan oma reviiri ja uhitellaan samaa sukupuolta oleville linnuille. Lintu myös varoittaa laulullaan muita yksilöitä vaarasta.
Untuva, höyhen ja sulka (s. 102)
Miten linnun erottaa muista selkärankaisista eläimistä?
Sen eturaajat ovat muodostuneet siiviksi ja se kävelee kahdella jalalla. Linnulla on höyhenten peittämä iho.
Oletko koskaan tutkinut löytämääsi linnun sulkaa? Mistä sen löysit? Millainen se oli?
Sulan ja höyhenen alaosa eli kynä on ontto ja siksi ne ovat niin kevyitä.
Mitä eroa on untuvalla, höyhenellä ja sulalla?
Untuva on hyvin pehmeä ja kevyt, eikä sillä ole varsinaista muotoa. Höyhen on puoliksi untuvaista ja puoliksi tukevampaa ja sulkamaista. Sulka on levymäinen, tietyn muotoinen ja tukevarakenteinen.
Mikä on näiden tehtävä?
Lämpimät untuvat ja höyhenet ovat keskiruumiissa lähimpänä ihoa. Tukevia sulkia on eniten linnun pyrstössä ja siivissä. Niiden avulla lintu pystyy lentämään.
Mitkä osat höyhenessä ja sulassa on?
Kynä ja höyty.
Jättiläisalbatrossi ja joutsen (s. 103)
Millaisia erilaisia lentotapoja olet linnuilla nähnyt?
Pienet linnut räpyttelevät siipiään usein tiheästi. Suuret linnut lentävät isoilla ja hitaammilla siiveniskuilla. Osa linnuista liitelee ilmassa suurimman osan lennostaan ja räpyttelee siipiään vain välillä.
Mistä erilaiset lentotavat johtuvat?
Lintujen paino vaikuttaa linnun lentotapaan. Pienet linnut ovat kevyempiä, niillä on lyhyemmät siivet ja ne ovat siksi ketterämpiä lentämisessään kuin isot linnut. Jotkut linnut hankkivat ravinnon ilmasta, jolloin niiden täytyy olla taitavia lentäjiä.
Mitkä asiat mahdollistavat sen, että lintu pystyy lentämään?
Niiden rakenne on sopeutunut lentämiseen. Niiden luusto on ontto ja kevyt. Linnun muoto auttaa lintua hyödyntämään ilmavirtauksia siipien ja pyrstön avulla. Lisäksi linnun elimistössä on ilmapusseja, jotka tekevät niistä kevyitä.
Ravinnon hankkimisessa tärkeimmät lintujen rakenteet ovat nokat ja jalat (s. 105)
Tutki kuvia:
Katso lintujen nokkia. Mikä linnuista ovat hyönteissyöjä ja mikä syö lihaa?
Västäräkki syö hyönteisiä lyhyellä kapealla nokallaan. Maakotkan koukkunokka on loistava väline lihan repimiseen.
Mitä muita tehtäviä linnun nokalla on?
Lintu käyttää nokkaansa myös juomiseen ja peseytymiseen. Nokka on linnulle elintärkeä ja se pitääkin siitä hyvää huolta pyyhkimällä nokkaansa ruokailun jälkeen.
Miksi jotkut linnut syövät hiekanjyviä?
Mahassa olevat hiekanjyvät jauhavat kovaa ruokaa (esimerkiksi siemeniä) hienoksi ja helpommin sulavaksi.
Minkä kuvien lintujen jalat ovat sopivimpia vedessä liikkumiseen?
Flamingon, koska ne ovat pitkät ja niillä on hyvä kahlata vedessä. Pelikaanilla on räpylät, joilla on hyvä uida vedessä.
Mikä kuvien linnuista on petolintu? Millaiset jalat ovat petolinnulla?
Maakotka on petolintu. Sen jaloissa on terävät, kaarevat, kynnet, joilla on hyvä tarttua saaliiseen kiinni.
Lintujen aistit, kolme kuvaa (s. 106)
Tutki aukeaman kuvia:
Mitä lintuja kuvissa on?
Ylhäällä tukaani, alhaalla vasemmalla huuhkaja, oikealla alhaalla kanahaukka
Katso lintujen kuvia. Mikä aisti on monelle linnulle tärkein aisti ravinnon hankkimisessa?
Näköaisti on monelle linnulle tärkein aisti. Petolinnut, jotka saalistavat päivällä, käyttävät näköaistiaan hyväksi saaliin löytämisessä.
Mitä hyötyä kanahaukalle on UV-säteilyn näkemisestä?
Linnut näkevät värit kirkkaammin sen avulla. Pienten jyrsijöiden uloste ja virtsa sisältävät aineita jotka imevät UV-säteitä. Kun lintu näkee säteet, osaa se löytää myös saaliin.
Millä aistilla saalistavat hämärässä tai pimeässä saalistavat linnut, esimerkiksi pöllöt?
Niillä on loistava kuulo, jonka avulla ne tietävät tarkalleen, missä ja miten kaukana saalis on.
Lokit (s. 107)
Mitä kuvassa tapahtuu?
Kuvassa on kalastusalus, joka on nostamassa merestä kalaa. Lokit ovat tulleet parvena paikalle saadakseen osansa kalasaaliista.
Mistä lokit tietävät, että kalaa on saatavilla aluksen lähellä?
Ne haistavat kalan hajun. Ne myös kuulevat ja näkevät muut lokit aluksen ympärillä.
Lintujen suunnistaminen (s. 108)
Mikä lintu on ylemmässä kuvassa?
Kuvassa on kyyhkynen, joka kuljettaa viestiä selässään.
Miten viestikyyhkynen osaa suunnistaa oikeaan paikkaan viedäkseen viestin perille?
Sillä on eräänlainen sisäinen kompassi, jolla se pystyy aistimaan maapallon magneettikenttää ja käyttämään auringon, tähtien ja kuun sijaintia hyväkseen suunnistamisessa. Sen nokassa on rautakiteinen magneettiaisti ja sen silmissä on erikoisia aistinsoluja suunnistamista varten.
Mitä mies tekee alemmassa kuvassa? Mikä vuodenaika on?
Hän tarkkailee muuttolintuja kiikarilla. On kevät ja muuttolinnut palaavat Suomeen.
Mistä lintubongarit tietävät, missä lintuja kannattaa seurata?
Lintujen reitit ja levähdyspaikat ovat joka vuosi samat.
Millä keinoilla muuttolintu osaa suunnistaa vuosittain oikeaan paikkaan?
Linnut suunnistavat maapallon magneettikentän avulla ja tarkkailevat tähtien ja auringon asentoja suunnistaakseen. Ne osaavat suunnistaa myös maisemien muotojen mukaan, esimerkiksi mantereiden rantoja tai jokia seuraamalla. Nuoremmat linnut oppivat suunnistustaitoja vanhemmilta linnuilta.