Tutki kuvaa (s. 7)
1. Miltä eri ajoilta kuvat voivat olla?
Ylempi kuva on on jääkauden ajalta. Alempi kuva voisi olla vaikka nykyaikaa.
Pohdi: Mistä huomaat, että maisema on sama kohta kummassakin kuvassa?
Kummassakin kuvassa on sama kallio ja maiseman muoto on samanlainen.
Pohdi: Mistä päättelet kuvien aikakauden?
Ylemmässä kuvassa on näkyvissä jäätikön reuna ja paljasta maata, jonka jää on raapinut kasvittomaksi. Kuvassa on jääkauden ajan eläimiä, kuten mammutti, tunturikauriita, joutsenia ja kivitasku. Alemmassa kuvassa jäätä ei enää ole. Maisemaan on kasvanut havumetsää. Osa metsästä on raivattu viljelyskelpoiseksi pelloksi. Kuvassa on uudenlaisia eläimiä, kuten metsäkauriita ja töyhtöhyyppä.
2. Mitä ensimmäisen ja toisen kuvan välissä on tapahtunut?
Jää on sulanut ja paljaalle maalle on vähitellen kasvanut kasveja: jäkäliä, sammalia, heiniä ja puita. Ihminen on muokannut maisemaa ja tehnyt siihen pellon. Erilaiset eläimet ovat vallanneet elintilaa.
Pohdi: Miten pitkä aika kuvien välissä on ollut?
Tuhansia vuosia. Näitä muutoksia ei tapahdu muutamassa vuodessa.
Pohdi: Miten maisema voisi muuttua tulevaisuudessa?
Alueelle voi kasvaa erilaisia metsiä ja kasveja. Alueelle voi muuttaa asumaan uudenlaisia eläimiä. Jos ihminen muuttaa maisemaa, voi maisema muuttua hyvin paljon ja nopeasti. Esimerkiksi kuvaan voi tulla taloja, teitä tai metsää voidaan raivata.
3. Millaisia erilaisia metsäalueita näet kuvassa?
Kuvassa on pääosin havumetsää. Pellon reunassa kasvaa myös lehtipuita.
Ihminen ja metsä (s. 7)
Mitä näet kuvassa?
Ihminen kävelee talvisessa metsässä. Lunta on paljon ja taustalla on havupuita.
Mitä puita näet kuvassa?
Kuusia, etualalla on nuoria lehtipuita.
Mitä muunlaista maisemaa tämän kuvan ympärillä voisi olla?
Metsän lähellä voisi olla järviä, jokia ja soita.
Tässä maisemassa ei jääkauden jälkeen kasvanut mitään. Miten kauan puiden ja maiseman muuttuminen tällaiseksi on vienyt?
Tuhansia vuosia.
Mitä ikivihreää näet kuvassa?
Kuusimetsät. Kuuset ja männyt ovat ikivihreitä puita. Ne eivät pudota lehtiään (neulasiaan) talvellakaan.
Syksyinen maisema (s. 8)
Kuvaile kuvan maisemaa.
Havupuiden seassa kasvaa lehtipuita. Näkyy lampi ja vähän ihmisten asutusta ja ihmisen tekemiä peltoja.
Oletko itse ollut jossain kuvan tyyppisessä paikassa: järven rannalla, pellon reunassa, havumetsässä?
Missä maapallolla tällaisia alueita voi olla ja miksi niitä kutsutaan?
Tällaisia alueita voisi olla maapallon pohjoisella pallonpuoliskolla. Tällaista maisemaa kutsutaan taigaksi.
Mikä vuodenaika on kuvassa? Mistä tiedät sen?
Kuvassa on syksy. Lehtipuut ovat ruskan vuoksi kirjavia.
Miten maisema muuttuu eri vuodenaikoina?
Talveksi lehdet putoavat ja vesi jäätyy. On kylmää ja lumista, eikä mikään luonnon kasvi kasva. Keväällä lumi sulaa ja lehtipuihin puhkeaa taas lehdet. Kasvit alkavat kasvaa. Kesällä on lämmin ja luonto on vehreää ja kasvit kukkivat. Peltoja ei viljellä talvella.
Kuinka monta vuodenaikaa taigalla on?
Neljä: kevät, kesä, syksy ja talvi.
Tunturikoivu (s. 9) ja vaivaiskoivu (s. 9)
Tutki kuvia.
Miten tunturikoivu ja vaivaiskoivu eroavat lähiympäristösi koivuista?
Tunturikoivun runko on käppyräinen, haarainen ja puu on matala ja pensasmainen. Lähiympäristöjen koivujen runko on usein suora ja paksumpi ja puu on korkeampi. Tunturikoivun lehdet muistuttavat tavallisen koivun lehtiä, mutta ne ovat pienemmät.
Vaivaiskoivu on pieni pensas. Sen lehdet ovat pienet ja pyöreämmät kuin tavallisessa koivussa.
Tundralla puut kasvavat hyvin hitaasti. Matalat tunturikoivu ja vaivaiskoivu voivat olla samanikäisiä kuin lähiympäristössäsi kasvavat korkeat koivut.
Missä tunturikoivut ja vaivaiskoivut kasvavat?
Tundran alueella, taigan pohjoispuolella. Tuntureilla ja alueilla, jossa kesä on lyhyt ja talvi on kylmä, runsasluminen ja pitkä.
Millainen kasvuympäristö tundra on? Millaisia muita kasveja siellä kasvaa?
Talvi on pitkä, kylmä ja runsasluminen. Kesä on lyhyt, eikä jää sula maaperästä kaikkialla lainkaan kesän aikana. Kasvien kasvaminen on hidasta ja vaivalloista. Vain kestävimmät kasvit selviytyvät. Muita tundran kasveja ovat matalat jäkälät, sammalet, varvut ja heinät. Lisäksi tundralla kasvaa kukkivia kasveja, joita ei näe tundran eteläpuolella.
Missä Suomessa on tundraa?
Suomen Lapissa.
Tunturikoivun, haavan, tammen ja vaahteran kasvualueet (s. 11)
Tutki karttoja.
Mikä lehtipuista kasvaa pohjoisimpana?
Tunturikoivu.
Mikä lehtipuista kasvaa eteläisimpänä?
Tammi.
Mikä lehtipuista on levinnyt kaikkein laajimmalle alueelle?
Haapa.
Mikä vaikuttaa puulajin levinneisyyteen?
Puun sopeutuminen erilaiseen ilmastoon vaikuttaa siihen, missä se pystyy kasvamaan. Esimerkiksi havupuut ovat sopeutuneet erilaiseen ilmastoon kuin lehtipuut. Vaahtera on sopeutunut kasvamaan Suomessa laajemmalla alueella kuin tammi, joka kärsii herkemmin kylmästä ilmastosta. Lisäksi maaperä vaikuttaa puiden levinneisyyteen. Havupuut kasvavat vähemmän ravinteita sisältävässä maassa kuin monet lehtipuut.
Lehtimetsät (s. 11)
Millaista metsää näet kuvassa?
Syksyistä lehtimetsää, jossa on kirjavia syksyisiä lehtiä.
Missä olet nähnyt lehtimetsiä?
Etelä-Suomessa ja Euroopassa on lehtimetsiä. Lehtimetsiä on taigan eteläpuolella.
Miten taigan kasvillisuus eroaa eteläisen Suomen kasvillisuudesta?
Eteläisin Suomi on lehtimetsävyöhykettä, pohjoisin on tundrakasvillisuutta. Niiden välissä on havumetsävyöhyke.
Pohdi, mitä lehtipuiden lehdille tapahtuu.
Ne varastoivat lehtivihreää runkoonsa ja juuristoonsa ja lehdissä olevat muut väriaineet kuten punainen ja keltainen tulevat näkyviin, kun vihreä häviää. Lopulta lehdet putoavat maahan ja vähitellen ne hajoavat mullaksi.
Tyypillisiä lehtimetsien puita (s. 12)
Tutki kuvia.
Mikä lehdistä on sinulle tuttu?
Mikä lehdistä on mielestäsi vaikein tunnistaa? Miksi?
Miten voisit tunnistaa puiden lehdet? Pohdi, mitä ne muistuttavat tai mitä erityistä niissä on. Hyödynnä tunnistamisessa kirjan sisäkannen tunnistuskaaviota.
Vaahteranlehti muistuttaa muodoltaan ihmisen kättä. Tammenlehden reuna on aaltoileva ja lehti on pitkänomainen. Tammessa kasvaa myös tammenterhoja, joista puun voi tunnistaa. Lehmuksen lehti on sydämen muotoinen. Lehmuksen lehdet ovat usein tahmeita, koska lehmuksessa viihtyvät kirvat erittävät tahmeaa ainetta. Vuorijalavalla on soikeat, pitkulaiset lehdet, joissa on terävä kärki.
Sademetsä (s. 13)
Millainen ilmasto sademetsässä on?
Sademetsässä on aina kesä eli siellä on vain yksi vuodenaika. Siellä sataa paljon ja kasvillisuutta on runsaasti. Erilaisia kasvi- ja eläinlajeja on paljon. Sademetsässä kasvit kasvavat kerroksittain. Sademetsässä on aina lämmin.
Missä sademetsät sijaitsevat?
Lähellä päiväntasaajaa.
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet (s. 14–15)
Tutki karttaa.
Mikä metsäalue ulottuu kokonaan maapallon mantereiden läpi idästä länteen?
Taiga.
Mikä on kaikkein pohjoisimpana ja eteläisimpänä oleva kasvillisuusalue? Millä värillä se on karttaan merkitty? Miksi?
Pohjoisessa tundra ja etelässä jäätikköalue. Alueella on pitkä talvi ja paljon lunta.
Etsi kartasta päiväntasaaja. Mikä metsäalue on lähimpänä päiväntasaajaa?
Sademetsä.
Mitkä alueet kartassa on merkitty keltaisella tai ruskealla?
Aavikot, arot ja savannit.
Tutki kasvillisuusalueitten symboleja. Miksi keltaiset ja ruskeat alueet eivät ole metsäalueita?
Niillä alueilla ei kasva metsää vaan yksittäisiä puita, heinikkoa, kaktuksia tai mehikasveja. Sademetsien ja savannien rajavyöhykkeillä voi olla paljon puita kasvavaa savannia.
Kasviruutu (s. 16)
Mitä näet kuvassa?
Kuvassa on luontoon rajattu alue 1m x 1m. Tämä on tutkijan tekemä kasviruutu.
Kuinka monta erilaista kasvia löydät kasviruudun sisältä? Tunnistatko jotkin kasvit?
Kasviruudun sisältä löytyy noin 10 eri kasvia. Metsäimarre ja korpi-imarre, metsäalvejuuri, oravanmarja, mustikan taimi, käenkaali eli ketunleipä, seinäsammal, kynsisammal, karhunsammal, lillukka ja nuokkuhelmikkä.
Mihin kasviruutua voidaan käyttää?
Kasviruudun avulla voidaan tutkia, mitä kasvilajeja tietyllä alueella esiintyy ja kuinka niiden määrät muuttuvat. Kasviruutujen avulla voi tutkia myös, kuinka paljon kasvit peittävät maan pintaa.
Erilaisia metsän tutkimusmenetelmiä (s. 17–18)
Miten ikkunapyydys toimii?
Hyönteiset lentävät tai kävelevät ikkunaan, josta ne putoavat pyydykseen.
Mitä sillä voi tutkia?
Ikkunapyydyksellä voidaan tutkia hyönteisten määriä ja eri lajeja. Pidemmän ajan kuluessa voi tutkia esimerkiksi ilmaston lämpenemisen vaikutusta hyönteisten määriin.
Miten linnunpöntön avulla voidaan tehdä tutkimusta?
Kun tarkkaillaan pöntössä asuvia lintuja, saadaan tietää, mitä lintuja alueella elää. Voidaan nähdä, miten paljon munia on jäänyt kuoriutumatta ja kuinka paljon poikasia on kuollut. Lintuja voidaan seurata samalla alueella useita vuosia. Seuraamalla saadaan tietoa lintujen elintavoista ja saadaan tietoa siitä, harvinaistuuko vai yleistyykö tietty laji alueella.
Mitä tietoa riistakameralla saadaan?
Riistakameran avulla saadaan tietoa esimerkiksi villisikojen, peurojen, karhujen tai susien määristä tietyllä alueella.
Mitä tutkimustietoa loukkupyydyksen avulla saadaan?
Loukkupyydyksellä tutkitaan piennisäkkäitä, esimerkiksi myyriä. Pyydystämisen jälkeen myyrät merkitään ja vapautetaan takaisin luontoon. Näin niitä voidaan seurata ja niiden määrää voidaan tutkia. Myyrien merkitseminen auttaa näkemään, milloin sama yksilö joutuu pyydykseen uudelleen. Menetelmän avulla saadaan tietoa esimerkiksi siitä, miten laajoilla alueilla myyrät liikkuvat.
Mitä satelliittikuvassa näkyy?
Kuvassa näkyy vihreällä tundran vihreä pohjakasvillisuus. Vaaleana näkyy jäkälä.
Mitä tietoa satelliittikuvasta saadaan?
Satelliittikuvassa eri värit kertovat tietoa esimerkiksi kasvillisuuden määristä eri paikoissa. Satellittikuvassa näkyy, miten Norjassa on luonnossa enemmän jäkälää kuin Suomen puolella, koska Norjassa poroja ei kasvateta vapaina luonnossa. Suomessa vapaina olevat porot ovat syöneet jäkälää metsistä.