Jakson aloituskuva (s. 24)
1. Millainen on valon määrä eri kerroksissa?
Alimpana pohjakerroksessa, maan pinnassa, on melko pimeää. Ylhäällä puiden latvoissa on valoisaa. Keskimmäisessä kerroksessa valon määrä riippuu paljon siitä, miten paljon puiden oksat ja lehdet varjostavat kasveja.
Pohdi: Mikä aiheuttaa metsässä varjoa tai valoisuutta?
Kasvien oksien määrä ja kasvin lehtien koko. Kasvien, esimerkiksi puiden, kasvutiheys vaikuttaa valon määrään. Tumma kuusi tekee metsän pimeäksi ja varjostaa runsaasti alla olevia kasveja. Vaalealehtisemmät lehtipuut tekevät metsän valoisammaksi.
2. Millaisia kasveja on eri kerroksissa?
Alhaalla kasveilla on melko suuret lehdet, mutta kasvit ovat matalia. Ylhäälle kurottautuvat puut, joiden oksat ja lehdet ulottuvat korkealle valoon. Havupuu kasvaa muiden puiden keskellä.
Pohdi: Mikä hyöty suurista lehdistä on metsän kasveille?
Suurilla lehdillä tavoittaa enemmän valoa kuin pienillä lehdillä.
Pohdi: Miksi monet kasvit pudottavat talvella lehtensä?
Talvella kasvit eivät yhteytä, jolloin ne eivät tarvitse valoa. Talvella valoa on Suomessa vähän.
3. Mitä kasvilajeja tunnistat kuvasta?
Etualalla on keltavuokkoa, pohjakasvina maahumalaa. Suuri puu takana on harmaaleppä ja vähän taaempana kasvaa nuoria koivuja. Koivujen keskellä kasvaa kuusi.
Kasvit kilpailevat keskenään valosta (s. 25)
Millaisissa paikoissa kasvavat ne kasvit, jotka tarvitsevat eniten valoa?
Ne kasvavat korkealla tai avoimella paikalla, jossa muut kasvit eivät varjosta niitä.
Millaisessa paikassa kasvavat ne kasvit, jotka ovat sopeutuneet kasvamaan varjoisassa paikassa?
Varjoisassa paikassa sopeutuneet kasvit kasvavat alimmaisena lähellä maan pintaa ja muiden kasvien lehtien alla varjossa.
Milloin maan pinnassa elävät kasvit saavat eniten valoa?
Keväällä, kun puiden lehdet eivät vielä ole puhjenneet tai muu kasvillisuus ei ole vielä noussut maasta. Siksi monet maan pinnan lähellä olevat kasvit kukkivat alkukeväällä. Ne ovat sopeutuneet siihen valon määrään, missä ne elävät.
Metsässä on erilaisia kerroksia (s. 26)
Mikä kuvan kasvillisuuskerrroksista on ylimpänä?
Puukerros.
Millaisia puita siellä on?
Yli 2 metriä korkeita havupuita ja lehtipuita.
Millaisia kasveja kuuluu kenttäkerrokseen?
Ruohovartisia kasveja ja puuvartisia varpuja, jotka selviävät puiden varjossa.
Millaisia kasveja kasvaa metsän pohjakerroksessa?
Siellä viihtyvät sammalet. Pohjakerroksessa kasvaa myös jäkäliä, jotka eivät kuulu kasveihin.
Mitä on karike?
Kuolleita kasvin osia maaperän pintaosassa.
Kuinka monta erilaista kerrosta kuvan metsässä on?
Kolme kasvillisuuskerrosta.
Maailman vanhin puu ja maailman korkein puu (s. 27)
Tutki kuvia.
Millainen on maailman vanhin puu?
Maailman vanhin puu on okakäpymänty, ja se on 5000 vuotta vanha. Se on käppyräinen ja matala.
Millaisessa paikassa se kasvaa?
Se kasvaa kivikkoisessa ja karussa paikassa vuoristossa.
Millainen on maailman korkein puu?
Se on punapuu Kaliforniassa. Se on 115 metriä korkea. Suurin osa puusta on runkoa, lehvästö on aivan rungon latvassa.
Katso kuvaa punapuusta. Löydätkö kuvasta ihmisen?
Ihminen on vasemmassa alareunassa.
Millaisessa paikassa se kasvaa?
Punapuita kasvaa vain Kalliovuorten rinteillä Kaliforniassa. Siellä on riittävästi kosteutta ja lämpöä.
Mikä tekee puista sellaisia, että ne voivat kasvaa niin vanhoiksi ja korkeiksi?
Kun runko kasvaa, siihen erittyy ligniiniä, joka liimaa puun selluloosakuidut yhteen vahvaksi rungoksi. Eri puulajien puuaines on erilaista.
Mitä on tapahtunut, jotta kuvan puut ovat voineet kasvaa niin kauan?
Puu kasvaa kokoa koko elämänsä ajan. Usein ihminen on se, joka kaataa puun, ja kasvu keskeytyy. Nämä puut ovat saaneet kasvaa rauhassa ja suotuisissa olosuhteissa ilman ihmisen häiriötä.
Aarniometsä ja Näin erotat männyn ja kuusen toisistaan (s. 28–29)
Tutki männyn ja kuusen kuvia.
Mitä samaa ja mitä eroa niissä on?
Kumpikin on havupuu, mutta neulaset ovat erilaiset. Niiden juuristo on erilainen. Männyllä on paksu pääjuuri. Kuusen juuret kasvavat laajalla alueella lähellä maan pintaa. Männyn runkoa peittää rosoinen, paksu kaarna, ja kuusen kaarna on ohut ja tasainen.
Missä ovat havupuun lehdet? Millaisia ne ovat?
Lehdet ovat neulasia. Ne eivät putoa talvellakaan, eli puut ovat ikivihreitä.
Mitä hyötyä havupuille on siitä, että ne eivät pudota neulasia?
Havupuut voivat aloittaa yhteyttämisen ja kasvamisen heti, kun ilma lämpenee yli +5 asteen.
Kumpi puu kaatuu myrskyssä helpommin?
Männyn pääjuuri tunkeutuu syvälle maahan ja pitää puun paremmin pystyssä. Vaikka kuusen juuristo on laajalla alueella, se kaatuu helpommin myrskyssä. Katso kuva s. 28.
Mitä hyötyä männylle on sen paksusta kaarnasta?
Kaarna suojaa mäntyä tuhohyönteisiltä ja muilta vaurioilta.
Mikä on aarniometsä?
Se on metsä, joka on kasvanut luonnontilaisena yli 100 vuotta. Kuvan aarniometsän tunnistaa siitä, että siellä on kaatuneita puita ja sammaloituneita puronvarsia.
Hieskoivu ja rauduskoivu (s. 31)
Tutki kuvia.
Miten erotat koivun muista puista?
Koivulla on valkoinen runko, jossa on mustia laikkuja. Se on Suomen yleisin lehtipuu.
Tutki puiden ja niiden lehtien muotoja. Miten erotat hieskoivun ja rauduskoivun toisistaan?
Hieskoivun oksat kasvavat ylöspäin ja lehtien sahalaita on yksinkertainen. Rauduskoivun oksat riippuvat maata kohti ja sahalaita on kaksinkertainen. Usein ne voivat myös risteytyä keskenään, jolloin lajia on vaikea erottaa.
Millainen koivu on vuoden eri aikoina?
Syksyllä puu varastoi lehtivihreät runkoonsa ja juuristoonsa ja lehdet muuttuvat värikkäiksi. Talvisin lehdetön koivu on lepotilassa. Keväällä koivu kasvattaa uudet lehdet. Kesällä koivun siitepölyä lentää tuulen mukana toisiin kukkiin ja siementen kehitys alkaa. Siemenet lentävät tuulen mukana uusille kasvupaikoille.
Suomessa kasvavia lehtipuita (s. 32–33)
Tutki puiden lehtiä.
Mikä lehtipuu on sinulle on tuttu? Missä olet nähnyt niitä?
Esimerkiksi haapa ja sen lehtien havina tuulessa, pihlaja ja sen oranssit marjat, harmaaleppä ja pienet kävyt, pähkinäpensas ja pähkinät. Pähkinäpensas on kaksikotinen, eli hedelmän muodostuminen vaatii uros- ja naaraspuolisen puun. Sen takia pähkinäpensas tekee melko harvoin pähkinöitä.
Miten tunnistat eri puiden lehdet? Hyödynnä kirjan kansien tunnistuskaavioita.
Haavalla on pyöreä lehti, sen reuna on aaltoileva ja lehden ruoti on pitkä. Harmaalepän lehti on soikea ja lehtiruoti erottuu selvästi ja tekee lehdestä vähän poimuisen. Pihjalan lehti muodostuu useista lehdyköistä, jotka ovat kiinni lehtiruodissa. Pähkinäpensaan lehden ruoti erottuu selvästi ja lehdessä on terävä kärki. Tuomen lehdet ovat ehytreunaiset ja soikeat ja kapeahkot. Tuomen kukat ovat valkoiset ja tuoksuvat voimakkaasti. Raita kuuluu pajuihin, ja sillä on kiiltävä ja hieman nahkeapintainen lehti. Lehdessä on harva hammaslaita.)
Kanerva (s. 34)
Tutki kuvaa.
Missä olet nähnyt kanervia?
Ehkä metsässä tai ruukuissa syys- ja talvi-istutuksissa koristekasveina.
Miten tunnistat kanervan?
Kanerva on varpu. Kanervalla on vaaleanpunaiset pienet kukat. Se kasvaa pensasmaisina rykelminä. Jos kanervan katkaisee, se napsahtaa poikki. Sillä on puuvarsi.
Mitä hyötyä kanervalle on sen pienistä lehdistä?
Lehdistä haihtuu vettä vain vähän. Siksi kanerva kasvaa kuivillakin paikoilla.
Mitä muita puuvartisia varpukasveja tiedät?
Esimerkiksi puolukka ja mustikka.
Miten varvut talvehtivat?
Kaikkien varpujen varret talvehtivat. Mustikka pudottaa lehtensä syksyllä. Puolukka ja kanerva säilyttävät lehtensä talvella.
Oravanmarja ja metsälauha (s. 35)
Tutki kuvia.
Miten tunnistat oravanmarjan? (Oravanmarja on ruohovartinen kasvi ja sillä on kaksi sydämenmuotoista lehteä. Sillä on valkoinen kukinto, josta kehittyy punaisia, myrkyllisiä marjoja.)
Miten tunnistat metsälauhan? (Metsälauha on heinä, ja se viihtyy valoisalla kasvupaikalla tiheinä mättäinä. Metsälauhan erottaa muista heinistä sen kukinnon mutkaisista haaroista.)
Miten kanervan, oravanmarjan ja metsälauhan varret eroavat toisistaan? (Kanervalla on puuvarsi, oravanmarjalla on ruohovarsi ja metsälauha on heinä. Heinäkasvien vartta kutsutaan korreksi. Se kasvaa pituutta nivelkohdista. Heinäkasvien kortta voidaan pitää erikoisrakenteisena ruohovartena.
Seinäsammal, kynsisammal ja kerrossammal (s. 36)
Tutki kuvia.
Missä olet nähnyt kasvavan sammalia?
Metsän pohjalla, kivien päällä, nurmikolla.
Miten erotat kuvien sammalet toisistaan? (Seinäsammal on sulkamainen sammal. Nimensä se on saanut siitä, että sitä on ennen vanhaan käytetty hirsitalojen seinissä lämpöeristeenä. Kynsisammal voi kasvaa kivillä ja kallioilla ja sen kärjet taipuvat kuin kissan kynnet. Kerrossammal kasvaa selvinä kerroksina, sen lehdet ovat vaaleanvihreät tai kellanvihreät ja lehdet kärjet ovat terävät.)
Poronjäkälä ja naava (s. 37)
Tutki kuvia.
Miten jäkälä ja naava eroavat sammalista?
Jäkälät ja naavat ovat valkeita tai vihertäviä. Ne eivät ole kasveja, kuten sammalet.
Missä olet nähnyt kasvavan jäkäliä ja naavaa?
Jäkäliä metsän pohjalla, kallioilla ja kivillä, puiden rungoilla ja oksilla. Naavaa puiden rungoilla ja erityisesti oksilla.
Katso zoomauskuvaa. Miksi jäkälät eivät ole kasveja?
Jäkälät ovat kolmen eri eliöryhmän muodostama rakenne. Jäkälä koostuu hiivasoluista, leväsoluista ja sienisoluista, jotka tekevät yhteistyötä. Leväsolut yhteyttävät, sienisolut keräävät vettä ja ravinteita ja hiivasolut erittävät kemiallisia yhdisteitä.
Pohdi, miksi suurissa kaupungeissa ei kasva puiden rungoilla naavaa tai partamaista luppoa.
Ne saavat kaikki tarvitsemansa aineet ilmasta. Jos ilma ei ole puhdasta, ne eivät kasva lainkaan tai ne kasvavat vain muutaman sentin mittaisiksi.