Tutki kuvaa (s. 44)
1. Missä erilaisissa paikoissa kasvaa kasveja?
Kallion päällä, kallion syvennyksissä, kallion takana metsässä. Jäkälää kasvaa myös kallion pinnassa.
2. Missä kohdissa kasvaa paljon kasveja? Miksi?
Paljon kasveja kasvaa kallion takana metsässä, koska siellä on riittävästi kosteutta ja hyvä maaperä, jossa kasvien on helppo kasvaa.
3. Missä kohdissa kasvaa vähän kasveja? Miksi?
Vähän kasveja kasvaa kallion päällä. Siellä on kuivaa ja maaperää on vain vähän.
4. Mitä kasveja tunnistat?
Metsässä kasvaa mäntyjä ja koivuja. Kallion päällä kasvaa sammalta, heinäkasveja ja pieniä mäntyjä.
Pohdi: Miten kuvan kasvit voivat? Miksi?
Kallion päällä sammalet voivat hyvin. Ne ovat sopeutuneet kuivuuteen. Metsän puut voivat hyvin. Kallion päällä kasvavat pienet männyt ja heinät ovat kuivuneet, koska kallion pinnasta on vaikea saada ravinteita ja vettä. HUOM! Kuvassa näkyvistä eliöistä jäkälät selviytyvät parhaiten kuivilla kasvupaikoilla.
Moreeni ja multa (s. 45)
Tutki kuvia.
Millaisia erilaisia maaperän maalajeja tiedät?
Esimerkiksi multa, hiekka, sora, savi, moreeni.
Mitä maaperän alla on?
Maaperän alla on kallio. Vain paljaiden kallioiden päällä ei ole maaperää.
Mitä eroa on mullalla ja moreenilla?
Multa on mustaa, hienojakoista ja pehmeää. Moreeni on karkeaa ja muodostuu pienistä kivistä.
Mistä multa ja moreeni ovat syntyneet?
Multa on eloperäinen maalaji. Se on syntynyt kuolleista eliöistä: pudonneista lehdistä ja kasvien maatuneista jäännöksistä. Moreeni on kivennäismaalaji, se on kalliosta irronnutta kiveä.
Mitkä muut maalajit kuin moreeni ovat kivennäismaalajeja?
Hiekka, joka koostuu kivenmurusista. Savi, joka koostuu jauhomaisista kivenmurusista. Sora, jossa kivet ovat 2–20 mm kokoisia.
Miten ihminen voi itse valmistaa multaa?
Multaa voi valmistaa kompostoimalla biojätteitä.
Turve (s. 46)
Missä kohdassa kuvassa on turvetta?
Kuvassa on suo. Kuvassa vihreän kerroksen alla oleva osa on turvetta.
Pohdi, miten turve on syntynyt.
Maaperän päällä olevat kasvit kuihtuvat ja kuolevat ja hajoavat hitaasti suon vedessä turpeeksi. Turpeessa on erityisen paljon rahkasammalta.
Millainen maalaji turve on?
Turve sitoo hyvin vettä, mutta se kuivuu helposti. Siinä on vähän ravinteita.
Maaperä voi olla kivestä tai eliöistä peräisin (s. 47)
Millaista erilaista maaperän maalajeja näet kuvassa?
Kuvassa näkyy multa, hiekka, kangashumus, turve, moreeni ja sora.
Mikä kuvassa ei ole maaperää?
Kallioperä.
Mitkä maaperän maalajit ovat syntyneet kivestä eli ovat kivennäismaalajeja?
Hiekka, moreeni ja sora.
Mitkä ovat eloperäisiä maalajeja?
Multa, kangashumus, turve.
Millaisia kasveja eri maalajeissa kasvaa?
Kangashumuksessa kasvaa sekametsää, multaan on istutettu ravintokasveja. Männyt kasvavat hiekkamaassa. Ne ovat sopeutuneet siihen. Turpeessa kasvaa kitukasvuisia mäntyjä ja sammalta.
Lehtimetsässä ja kangasmetsässä on erilainen maannos (s. 49)
Katso kuvia.
Kumpi metsistä on rehevämpää?
Lehtimetsät ovat rehevämpiä kuin havumetsät.
Millainen maaperä on lehtimetsissä?
Lehtimetsien maaperä on syntynyt pääasiassa kuolleista kasvinosista, esimerkiksi lehdistä. Maaperän eliöt ovat hajottaneet karikkeen ravinteikkaaksi mullaksi. Lehtimetsän maannoksessa on kaksi kerrosta: päällimmäisenä on karikekerros, alla ravinteikas tumma multakerros.
Millainen maaperä on havumetsissä?
Havumetsän maannoksessa on neljä kerrosta. Ylimpänä on karikekerros, sen alla kangashumuskerros, jossa on pidemmälle hajonneita kasvien osia. Kolmas kerros on huuhtoutumiskerros, josta sadevesi on liottanut ravinteet neljänteen kerrokseen, rikastumiskerrokseen. Huuhtoutumiskerros näkyy kuvassa huonosti, se näkyy tummanharmaana ohuena viivana.
Maaperän vedenpidätyskyky (s. 50)
Tutki kuvia.
Mikä maaperä on märintä?
Savi.
Missä maaperässä vesi on valunut maaperän läpi?
Sora.
Millainen maaperä pidättää vettä parhaiten?
Sellainen maaperä, jossa on savea ja maaperä on pienirakeista. Saven läpi vesi ei pääse helposti. Hiekkainen maaperä kuivuu helposti, sillä vesi valuu nopeasti hiekkakerroksen läpi. Sadevesi valuu alaspäin maaston korkeimmilta kohdilta. Siksi mäkien päällä kasvaa kasveja, jotka kestävät hyvin kuivuutta.
Metsätyypit Suomessa (s. 51)
Minkälaisia metsiä Suomessa on?
Suomessa on tunturikoivikkoa, tuoreita kangasmetsiä, kuivia kangasmetsiä ja lehtoja.
Kuiva kangasmetsä, puolukka ja kataja (s. 52–53)
Millainen kuiva kangasmetsä on?
Siinä on vähän kasvilajeja. Pohjakerroksen kasvisto on matalaa. Se näyttää kuivalta.
Mitä kasveja kuivassa kangasmetsässä kasvaa?
Kuivassa kangasmetsässä kasvaa mäntyjä, katajia, puolukkaa, jäkäliä, kanervia.
Millaisia kuivan kangasmetsän kasvit ovat?
Ne ovat sopeutuneet kuiviin olosuhteisiin. Kuivan kangasmetsän maaperä on hiekkaista, kuivaa ja vähäravinteista. Puolukan lehdet ovat vahapintaiset, mikä vähentää veden haihtumista. Kataja on hyvin sitkeä kasvi. Sen neulaset ovat piikkimäiset ja neulasista haihtuu vain vähän vettä.
Millä tavalla kuivan kangasmetsän kasveja voi hyödyntää?
Mäntyä käytetään rakennusmateriaalina. Puolukka on tärkeää ravintoa monille eläimille ja ihmiselle. Katajanmarjoja voidaan käyttää mausteena.
Tuore kangasmetsä, mustikka ja käenkaali (s. 54–55)
Tutki kuvia.
Millainen tuore kangasmetsä on?
Se on rehevämpi kuin kuiva kangasmetsä. Siellä on enemmän kasvilajeja. Pohjakerroksessa on runsaasti kasveja, esimerkiksi mustikkaa.
Mitä kasveja tuoreessa kangasmetsässä kasvaa?
Siellä kasvaa sekametsää, kuten kuusia ja koivuja, sekä mustikkaa ja sammalia.
Millainen on tuoreen kangasmetsän maaperä?
Se on kosteampi ja ravinteikkaampi kuin kuiva kangasmetsä.
Mitä tiedät mustikasta?
Mustikka on Suomen yleisin metsämarja. Se kukkii alkukesällä. Mustikat ovat monien metsän eläinten ravintoa. Mustikoita kerätään Suomessa paljon.
Mistä tunnistat käenkaalin?
Käenkaalin lehdessä on kolme sydämenmuotoista lehdykkää ja sillä on valkoinen, hento kukka. Se on 5–10 cm korkea. Se kasvaa usein ryhmänä. Sen lehti maistuu kirpeältä, mutta ihminen voi syödä sitä.
Pohdi, miten käenkaali vähentää veden haihtumista.
Se painaa lehtensä suppuun, jolloin se haihduttaa vähemmän.
Lehtometsä, sinivuokko ja valkovuokko (s. 56–57)
Tutki kuvia.
Mistä tunnistat lehdon?
Lehdossa kasvaa runsaasti lehtipuita, pensaita, saniaisia, heiniä ja kukkivia kasveja.
Mistä lehdon maaperään tulee ravinteita?
Lehtoon tulee ravinteita, koska lehtipuut ja pensaat pudottavat runsaasti syksyllä lehtiä maahan.
Missä olet nähnyt sinivuokkoja ja valkovuokkoja?
Metsässä, teiden pientareilla, peltojen reunoilla. Ne kukkivat huhti–toukokuussa.
Kielo, kotkansiipi (s. 58)
Tutki kuvia.
Miten tunnistat kielon?
Kielolla on kaksi suurta lehteä ja kauniit, kellomaiset, valkoiset voimakkaasti tuoksuvat kukat. Kukista kehittyy punaisia marjoja. Kielo on myrkyllinen.
Mistä kotkansiipi on saanut nimensä?
Sillä on isot, siipeä muistuttavat lehdet.
Miten kotkansiiven erottaa muista sanikkaisista?
Kotkansiipi on sanikkaisista suurin. Se kasvaa suppilomaisina kimppuina. Suppilon keskelle kehittyy itiöitä tuottava ruskea, kovahko lehti.
Miten kotkansiipi lisääntyy?
Kotkansiipikimpun keskelle kehittyy lehtiä, joissa itiöt kehittyvät. Itiöt lentävät tuulen mukana uusille kasvupaikoille.
Eri metsätyyppien kasvilajeja (s. 59)
Missä metsätyypissä on eniten kasvilajeja?
Lehdossa.
Mitä kasveja siellä kasvaa?
Kotkansiipi, kielo, valkovuokko, sinivuokko, käenkaali; sekametsää, esimerkiksi kuusi, koivu, haapa, tammi.
Missä metsätyypissä on vähiten kasvilajeja?
Kuivassa kangasmetsässä.
Mitä kasveja siellä kasvaa?
Puolukka, kataja, mänty. Lisäksi siellä kasvaa jäkäliä.