Tutki kuvaa (s. 64)
1. Millaista kuvan alueella on kävellä?
Käveleminen on vaikeaa. Täytyy tarkkaan miettiä, mihin astuu, koska maastossa on paljon vettä ja maasto on upottavaa.
Pohdi: Oletko joskus kävellyt suolla?
Usein soilla on pitkospuita, joita pitkin pääsee kävelemään kuivin jaloin.
2. Missä kuvassa on metsää?
Suon takana.
3. Millaisissa paikoissa kasvaa puita? Miksi?
Puut kasvavat suota kuivemmissa paikoissa. Puut eivät pysty kasvamaan liian märissä paikoissa tai ne kasvavat siellä hyvin kitukasvuisesti.
4. Mistä kuvan vesi voi olla peräisin?
Yleisimmin suon vesi on sadevettä, joka valuu sinne muualta tai sataa sinne suoraan. Joskus suolle voi tulla pohjavettä.
Rahkasammal (s. 65)
Tutki kuvia.
Miksi rahkasammal viihtyy suolla?
Se kasvaa märissä ja vähäravinteisissa kasvupaikoissa. Se pystyy imemään itsensä täyteen vettä.
Millaisia keinoja suokasveilla on selvitä suolla kuivina aikoina?
Kuivana aikana suokasvit pystyvät elämään kuivassa paikassa. Niillä on usein karvaiset, vahapintaiset lehdet, jotka estävät niitä kuivumasta.
Suon pohjalle syntyy turvetta. Mitä turve on?
Turve on rahkasammalien ja muiden suokasvien kuolleita osia, jotka maatuvat hitaasti märässä ja vähähappisessa maassa.
Suo voi syntyä eri tavoilla (s. 66)
Tutki kuvia.
Millä eri tavoilla suo voi syntyä?
1. Jääkauden jälkeen merestä kohoavalle maalle.
2. Metsän mataliin kohtiin valuu vettä. Puut kuolevat ja metsä muuttuu vähitellen suoksi.
3. Järven pohjalle kertyy kuolleista kasveista syntynyttä mutaa ja liejua. Lopulta järvi kasvaa umpeen ja rahkasammal alkaa täyttää suota.
Korpi ja räme (s. 67)
Tutki kuvia.
Mitä eroa huomaat korvessa ja rämeellä?
Korvessa on enemmän kasvillisuutta ja siellä kasvaa kuusia ja lehtipuita sekä saniaisia ja sammalia. Rämeellä on vetisempiä paikkoja, ja männyt ovat kitukasvuisia. Pohjalla kasvaa heiniä ja suolle tyypillisiä varpuja.
Mitä muita kasveja rämesuolla voi kasvaa?
Siellä kasvaa suopursua, tupasvillaa, juolukkaa, lakkoja ja karpaloita.
Millä perusteella erilaiset suot voi nimetä?
Suolla kasvavan kasvillisuuden mukaan ja suolla olevan veden määrän mukaan.
Rämeellä kasvavia suokasveja (s. 68)
Tutki kuvia.
Mitä suolla kasvavia marjoja olet joskus maistanut?
Juolukka, karpalo, lakka.
Miten tunnistat juolukan, karpalon ja lakan?
Juolukka on varpukasvi, jonka marja muistuttaa ulkonäöltään mustikkaa. Karpalot kypsyvät myöhään syksyllä. Marja muistuttaa ulkonäöltään puolukkaa. Ne kasvavat hennossa varressa lähellä maan pintaa. Lakka on oranssinkeltainen marja. Siitä tehdään usein lakkahilloa.
Mistä tunnistat suopursun, tupasvillan ja rahkasammalen?
Suopursu on varpu ja sitä kasvaa usein runsaasti samassa paikassa. Sillä on valkoiset kukkatertut, ja sen lehdet ovat pitkulaiset ja vahapäällysteiset. Suopursulla on voimakas tuoksu. Tupasvilla on nimensä mukaisesti valkoinen villatupsu varren päässä. Rahkasammal on matala ja se kasvaa mattomaisesti. Sen latvaosan väri vaihtelee lajeittain. Rahkasammaleen haarat lähtevät varresta kimppuina. Varren yläosassa haarakimput ovat tiheässä.
Neva ja letto (s. 69)
Tutki kuvia.
Mitä yhteistä nevalla ja letolla on?
Ne ovat vetisiä soita ja niillä kasvaa hyvin vähän tai ei lainkaan puita. Puutonta suota kutsutaan avosuoksi.
Mitä eroa on nevalla ja letolla on?
Letto on ravinteikkaampi suo kuin neva. Letoilla kasvaa isolehtisiä raatteita ja vehkoja sekä harvinaisempia kasveja, kuten kämmeköitä. Osa lettojen kasvilajeista on uhanalaisia. Luonnontilaisia lettoja on Suomessa jäljellä vain muutamia, koska niitä on vuosien kuluessa muutettu viljapelloiksi. Nevoilla viihtyvät karpalo, lakka, kihokki sekä pullosara.
Puuttomilla soilla kasvavia suokasveja (s. 70)
Tutki kuvia.
Oletko koskaan nähnyt kuvien kasveja? Missä?
Vehkakasveja on viherkasveina kotona ja niitä käytetään koristekasveina kukkalaitteissa. Maariankämmekkä on orkideakasvi ja saattaa olla sen takia tutun näköinen.
Mitkä kuvien kasveista kasvavat nevoilla ja mitkä letoilla?
Letoilla kasvavat raate, vehka ja maariankämmekkä. Nevalla kasvaa pullosara.
Suoluonto on ainutlaatuista (s. 71)
Tutki kuvia.
Mikä tekee suosta ainutlaatuisen elinympäristön?
Suolla eläminen vaatii sopeutumista vaativiin olosuhteisiin, ja tietyt kovakuoriaiset, sudenkorennot ja perhoset ovat erikoistuneet elämään vain suolla. Monet uhanalaiset perhoslajit ja kurjet, metsähanhet ja suokukko elävät suolla. Karhut, hirvet ja sammakot etsivät soilta ruokaa.
Miten ihminen voi hyödyntää soita?
Soilta poimitaan miljoonia kiloja lakkoja ja karpaloita. Lintuharrastajille suot ovat oivallisia retkikohteita. Suot ovat innostaneet myös urheiluun.
Soiden osuus maa-alasta Suomessa (s. 72)
Tutki kuvaa
Missä päin Suomea on eniten soita?
Soita on eniten lännessä keskellä Suomea.
Miksi soiden määrä on Suomessa vähentynyt?
Soita on pidetty arvottomina alueina. Niitä on kuivatettu ojittamalla ja ne on muutettu viljapelloiksi tai metsiksi.
Suot hidastavat ilmastonmuutosta. Mistä se johtuu?
Soiden turve sitoo ilmakehän hiilidioksidia, joka on kasvihuonekaasu.
Turve, soiden uhanalaisten lajien määrät (s. 73)
Tutki kuvia.
Minkä suotyypin alueella elää eniten uhanalaisia lajeja?
Eniten uhanalaisia lajeja (51 %) elää letoilla. Jotkut lajit voivat elää monella suotyypillä.
Mistä alempi kuva kertoo?
Kuvassa on nostettu turvetta polttoaineeksi, kasvuturpeeksi viljelykseen tai turvekylpyihin kylpyläturisteille.
Miten soita suojellaan?
Soita ja suolajeja pyritään nykyisin suojelemaan ja ojitettuja soita palautetaan luonnontilaisiksi tukkimalla ojia. Suoalueille on perustettu kansallispuistoja soiden suojelemiseksi.