Tutki kuvaa (s. 6)
1. Mistä huomaat, että kuvan vuodenaika on kesä?
Vesi on lämmennyt uimalämpöiseksi. Puissa on jo täysikasvuiset lehdet, ja vesikasvitkin ovat nousseet vedestä pintaan. Aurinko paistaa ja sää näyttää lämpimältä.
Pohdi: Millainen lämpötila Suomessa on usein kesällä?
Suomessa kesän säät ovat hyvin vaihtelevia. Usein lämpötila on +15 asteen yläpuolella. Joskus Suomessa on kesäisin hyvin sateistakin ja koleaa. Suomi kuuluu polaaririntamaan, jossa kylmät ja lämpimät ilmamassat kohtaavat. Joskus kesällä polaaririntamassa on häiriötiloja, jolloin säätila muuttuu nopeasti. Suomi on niin pohjoisessa, että riippuu paljon tuulen suunnasta, millainen sää Suomessa milloinkin vallitsee. Jos tuulee Pohjoiselta Jäämereltä, on Suomessa todennäköisesti kylmää.
2. Mitä voisit tehdä kuvan maisemassa?
Veneillä ja kalastaa, saunoa ja uida. Tarkkailla luonnossa tapahtuvia asioita ja seurata lintujen puuhia. Herkutella ja grillailla ulkona ja nauttia lämpimästä säästä laiturilla.
Pohdi: Millaisissa luonnonvesissä sinä olet uinut?
Järvi, lampi, joki, meri.
Kesän alkaminen ja kesän pituus (s. 7)
HUOM! Kaikki vuodenaikojen alkamista kuvaavat kartat on laadittu kymmenien vuosien alkamispäivien keskiarvoista.
Tutki kuvia.
Missä osassa Suomea kesä alkaa ensimmäisenä?
Etelä-Suomessa.
Milloin voi sanoa, että kesä on alkanut?
Kesä on se aika, kun vuorokauden keskilämpötila on yli +10 astetta.
Miksi kesän alkamista ei voi ennustaa tarkalleen?
Suomen kesän alkamiseen vaikuttavat globaalit ilmamassojen liikkeet. Periaatteessa kesäkuukausina Suomeen virtaa etelästä lämmintä ilmaa, mutta joskus pohjoinen kylmä ilmamassa viipyy pitkään paikoillaan, ja kesän tulo viivästyy.)
Miksi kesä alkaa Suomessa eri paikoissa eri aikaan?
Suomi on pitkä maa. Suomen pohjoisosa on paljon kauempana päiväntasaajasta kuin eteläinen Suomi. Etelä-Suomeen auringon säteily tulee siis aikaisemmin ja suoremmin kuin Pohjois-Suomeen, minkä vuoksi kesä myös alkaa aiemmin.
Pohdi: Milloin oman kotipaikkakuntasi kesä alkaa?
Pohdi: Miten paljon aiemmin tai myöhemmin kesä kotipaikkakunnallasi alkaa verrattuna muihin Suomen alueisiin?
Missä kesä kestää pisimpään?
Etelä-Suomessa.
Pohdi: Miten pitkään kesä omassa kotipaikassasi kestää kartan mukaan?
Mikä on kasvukausi?
Kasvukausi on aika, jolloin kasvit kasvavat. Kasvien kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on yli +5 astetta ja hidastuu ja pysähtyy, kun keskilämpötila laskee alle +5 asteen.
Miten kesän pituus vaikuttaa kasvien kasvuun?
Etelä-Suomessa kasvien kasvukausi on pidempi kuin Pohjois-Suomessa.
Kumpi on pidempi aika, kasvukausi vai kesän pituus?
Kasvukausi alkaa jo ennen kesän alkua keväällä, joten se on pidempi kuin varsinainen kesä. Suomessa kasvukausi kestää Etelä-Suomessa noin 185 päivää ja Pohjois-Suomessa 105 päivää.
Mustikat (s. 7)
Mikä kasvi on kuvassa?
Mustikka.
Pohdi: Oletko syönyt ja kerännyt mustikoita suoraan metsästä? Mitä mustikasta valmistettua herkkua olet syönyt?
Miten mustikka hyötyy Suomen valoisista kesistä?
Runsas valoisuus kypsyttää metsämarjat nopeasti, lyhyessä ajassa. Valo lisää niissä olevaa sokerin määrää, ja siksi ne ovat erityisen makeita ja herkullisia.
9-vuotias männyn taimi (s. 8)
Mistä kohdista mänty kasvaa?
Oksien kärjistä ja puun latvasta. Puu kasvaa myös juuristaan pituutta ja paksuutta joka vuosi.
Millä erilaisilla tavoilla puu kasvaa?
Se kasvaa pituutta ja paksuutta. Mänty kasvaa koko elämänsä ajan. Vanhetessaan sen kasvu kuitenkin hidastuu.
Missä kuvassa näkyy pituuskasvussa yksi vuosi?
1 vuosi näkyy rungon pituuskasvussa oksakiehkuroiden välisenä kohtana. Kohtia, joista oksat kasvavat eri suuntiin, kutsutaan oksakiehkuroiksi.
Mistä tiedät, että kuvassa oleva männyn taimi on 9-vuotias?
Männyn alaosa, jossa ei enää ole oksia, on 5 vuotta. Sen lisäksi mänty on kasvanut neljä vuotta. Kuvaan on merkitty, miten taimesta katsotaan yhden vuoden kasvu.
Puun iän laskeminen (s. 9)
Katso kuvaa.
Mitä kuvassa on?
Kuvassa on (1.) Männyn runko, joka on sahattu poikki. (2.) Poikkileikatusta männyn rungosta on poikkileikkauskuva, josta on (3.) otettu vielä mikroskooppikuva vuosirenkaasta ja puun solukosta. Mikroskooppikuvassa pystysuoraan näkyvät tummat kohdat ovat vesikanavia.
Miten puun kasvu näkyy männyn poikkileikkauksessa?
Siinä näkyy renkaita, joissa näkyy tumma ja vaalea rengas, vuorotellen.
Mistä tumma ja vaalea väri johtuvat?
Vaalea väri syntyy silloin, kun puu kasvaa nopeasti keväällä. Silloin syntyvät solut ovat suurempia ja vaaleampia. Kesäkasvu on hitaampaa ja solut ovat pienempiä ja tummempia. Siitä muodostuvat vaaleat ja tummat renkaat.
Miksi puu kasvaa keväällä enemmän kuin kesällä?
Keväällä valoa ja kosteutta on paljon, kun lumi on sulanut ja kostuttanut maan. Lisäksi lämpötila on kasvua varten sopiva.
Miten puun iän voi laskea puun poikkileikkauksesta?
Helpointa on laskea tummat renkaat, vaikka yhden vuoden aikana syntyy vaalea ja tumma rengas.
Mitä vuosirenkaitten paksuus kertoo männyn voinnista kunakin kasvuvuotena?
Paksu vuosirengas kertoo, että puu on voinut hyvin ja kasvanut paljon. Kapea vuosirengas kertoo, että puu on kasvanut huonosti.
Mäntyjen siitepöly (s. 10)
Mitä kuvassa näkyy?
Kuvassa on laituri ja vettä. Rantavesi on keltaiseksi värjäytynyttä.
Mikä värjää veden keltaiseksi?
Männyn siitepöly. Mänty kukkii kesäkuussa, ja silloin keltaista siitepölyä leijailee joka paikkaan.
Pohdi: Missä olet nähnyt männyn siitepölyä?
Männyn kukkiminen (s. 11)
Tutki kuvaa.
Millaisia erilaisia kukkia männyllä on?
Emikukka ja hedekukka.
Mitä hedekukassa valmistuu?
Siitepölyä.
Miksi männyllä on myös emikukat?
Ne tuottavat munasoluja.
Miten siitepöly leviää hedekukasta toisen männyn emikukkaan?
Tuulen mukana. Mänty on tuulipölytteinen kasvi.
Miten mänty varmistaa, että siitepölyä varmasti päätyy toisen männyn emikukkaan?
Mänty tuottaa niin paljon siitepölyä, että vaikka osa päätyy aivan vääriin paikkoihin ja menee hukkaan, osa ainakin päätyy tuulen mukana juuri toisen männyn emikukkaan.
Mistä erottaa kävyn, jonka sisällä on kypsiä siemeniä?
Vihreä käpy muuttuu kypsyessään ruskeaksi, jolloin sen sisällä olevat siemenet ovat kypsyneet.
Miten männyn siemenet leviävät? Mistä voit päätellä sen?
Siemenet leviävät tuulen mukana. Siemenissä on pieni siipi, jonka avulla tuuli leijuttaa niitä uusille kasvupaikoille. Siemenet voivat päätyä uusille kasvupaikoille myös käpyjen siemeniä syövien eläinten ulosteiden mukana.
Perhonen imee mettä kukasta ja
Hyönteiset ovat västäräkin tärkeää ravintoa (s. 12)
Katso kuvia.
Miksi juuri kesä on hyönteisille hyvää aikaa?
Silloin lämpötila on sopiva ja niille on paljon ruokaa tarjolla.
Mitä ylemmässä kuvassa tapahtuu?
Perhonen imee kukasta mettä.
Mitä lintu tekee alemmassa kuvassa?
Se on pyydystänyt hyönteisiä, joita se pitää nokassaan. Lintu vie ne pesäänsä poikasilleen ruuaksi.
Tunnistatko linnun?
Västäräkki.
Miksi hyönteiset ovat tärkeitä luonnossa?
Hyönteiset ovat monien lintujen ravintoa. Hyönteisissä on paljon tärkeitä ravintoaineita pienten linnunpoikasten kasvuun. Hyönteiset pölyttävät kasveja.
Kesällä metsä kuhisee selkärangattomia. Mitä selkärangattomia tiedät?
Esimerkiksi perhoset, hyttyset, paarmat ja muurahaiset.
Mitä hyötyä muurahaisista on luonnossa?
Muurahaiset ovat monien lintujen ja muidenkin eläinten ravintoa. Ne syövät myös hyönteisiä ja monien eläinten raatoja luonnossa. Ne syövät ja kuljettavat siemeniä luonnossa uusille kasvupaikoille.
Mustarastas ja poikaset (s. 13)
Mitä kuvassa tapahtuu?
Mustarastasemo ruokkii poikasiaan pesällä.
Mitä taitoja poikasten täytyy oppia ennen kesän loppumista ja talven tuloa?
Poikaset oppivat lentämään ja hankkimaan itse ruokaa sekä tunnistamaan niille sopivan ravinnon. Ne oppivat oikeanlaisen laulutaidon matkimalla vanhempia lintuja.
Ketunpojat (s. 13)
Mitä ketunpoikaset tekevät kuvassa?
Ne leikkivät.
Mitä hyötyä nisäkkäille on niiden leikistä?
Leikkimällä ne oppivat tärkeitä metsästystaitoja.
Miten ketunpoikaset saavat ravintoa, ennen kuin ne itse osaavat sitä hankkia?
Aluksi kettu imee maitoa emon nisistä niin kuin kaikki nisäkkäät. Vähitellen poikaset oppivat syömään myös hiiriä, myyriä ja marjoja, joita kettukoiras tuo pesään imettävälle naaraalle. Muutaman viikon kuluttua poikaset uskaltautuvat pesän ulkopuolelle tutkimusmatkalle. Loppukesällä nuoret ketut etsivät itselleen elinalueen eli reviirin, missä ne saalistavat ja kasvattavat seuraavana vuonna oman poikueensa.