Tutki kuvaa (s. 36)
1. Kuvaile, millainen sää kuvassa on.
Kuvassa on kylmä. Lunta tuiskuaa ja viima on purevaa.
Pohdi: Oletko ollut tällaisessa säässä ulkona?
Pohdi: Miten pukeutuisit tai varautuisit tällaista säätä varten?
2. Millaisia haasteita eläimillä on talvisin?
Eläinten on vaikea löytää ruokaa ja suojautua kylmältä säältä.
Pohdi: Miten sinä voit auttaa eläimiä selviytymään talvesta? (Linnuille voi laittaa ruokaa lintulaudalle, ja metsän riistaeläimille voidaan toteuttaa talviruokintapaikkoja, missä eläimille laitetaan ruuaksi omenoita, perunoita, viljaa tai heinää.
3. Mitkä osat kasveista selviävät talven yli?
Osa kasveista selviää talven yli sellaisenaan, esimerkiksi havupuut ja jotkin varvut, kuten puolukka. Joillakin kasveilla selviytyvät vain juuret, jotka ovat piilossa maan alla. Joistakin kasveista jää syksyllä jäljelle vain siemenet, jotka alkavat itää keväällä.
4. Mitä eläimiä et näe kuvassa? Miksi?
Monet pienet nisäkkäät ovat kaivautuneet lumen alle koloihin suojaan säältä. Monet linnut ovat muuttaneet talveksi pois tai ovat suojassa puiden oksistoissa tuulelta ja lumelta. Hyönteiset ovat koteloissaan tai munissa suojassa puiden kaarnan väleissä tai erilaisissa koloissa ja suojaisissa paikoissa.
Pohdi: Mikä lintu on kuvassa?
Korppi.
Talven alkaminen (s. 37)
Milloin talvi on luonnossa alkanut?
Kun vuorokauden keskilämpötila laskee nollan asteen alapuolelle ja vesi alkaa jäätyä.
Pohdi: Milloin talvi alkaa kartan mukaan sinun kotipaikkakunnallasi?
Miten suuri ero on talven alkamisella Pohjois- ja Etelä-Suomessa?
Pohjoisessa talvi alkaa jo ennen marraskuun alkua. Etelä-Suomessa talvi alkaa pari viikkoa myöhemmin kuin pohjoisessa.
Kasvi talvella (s. 37)
Mikä kasvi on kuvassa?
Kuvassa on vuohenputki, jonka kuivuneet ja kuolleet osat ovat huurteen peitossa. Kasvilla on voimakas maavarsi, josta se alkaa kasvattaa keväällä uusia versoja.
Vuodenajat vaihtuvat, kun maapallo kiertää aurinkoa (s. 38)
HUOM! Kuvassa on vuodenaikojen vaihtumisen lisäksi kuvattu vuorokauden vaihtumista. Kuva on pohjoisen pallonpuoliskon vuodenaikojen vaihtumisesta.
Tutki kuvaa.
Mihin suuntaan maapallo kiertää kuvassa aurinkoa?
Maapallo kiertää aurinkoa myötäpäivään, eli edestä oikealle.
Mistä huomaa, että maapallo ei kierrä aurinkoa suorassa asennossa vaan on jatkuvasti kallellaan?
Maapalloihin on piirretty mustalla akseli Pohjoisnavalta Etelänavalle. Akselista näkee, että maapallo on kallellaan kiertorataan nähden.
Pohdi: Löydätkö maapallolta Suomen?
Mitä kuvassa näkyvä paksumpi keltainen nuoli tarkoittaa?
Se kuvastaa, että pohjoinen pallonpuolisko saa enemmän säteilyä kuin eteläinen pallonpuolisko. Kapeampi keltainen nuoli ilmaisee pienempää säteilyn määrää pohjoisella pallonpuoliskolla.
Mitä tummempi alue maapallolla tarkoittaa?
Tummempi puolisko on kääntynyt poispäin auringosta, eli siellä on yö.
Rupikonna (s. 39)
Miten rupikonna selviytyy talvesta?
Se kaivautuu maan koloihin tai veden pohjamutaan talveksi.
Mitä tarkoittaa se, että rupikonna on vaihtolämpöinen?
Se vaipuu talvella kylmänhorrokseen. Sen ruumiin lämpötila muuttuu ympäröivän lämpötilan mukaan.
Mitä muita vaihtolämpöisiä eläimiä tiedät?
Monet hyönteiset, käärmeet, sammakot ja liskot, jotka kerääntyvät usein samaan talvehtimispaikkaan talven ajaksi.
Mikä estää eläintä kuolemasta horroksen aikana?
Sen soluihin erittyy glyserolia, joka estää niiden jäätymisen. Eläimen aineenvaihdunta hidastuu. Se ei liiku eikä syö kylmänhorroksen aikana lainkaan.
Ullakkokärpänen ja hyönteishotelli (s. 40)
Tutki kuvia.
Mikä eläin on kuvassa?
Ullakkokärpänen.
Missä ullakkokärpänen talvehtii?
Se piiloutuu seinänrakoon tai ullakolle ja herää joskus jopa keskellä talvea, jos lämpötila nousee yllättäen.
Mitä toisessa kuvassa on?
Siinä on rakennelma, jossa on erilaisia osia. Rakennelma on nimeltään hyönteishotelli. Siinä on luonnonmateriaaleja, joiden väleissä hyönteiset voivat talvehtia. Esimerkiksi hämähäkit, kotilot ja punkit ja monet hyönteiset kaivautuvat talveksi puun karikkeen tai puiden kaarnan alle horrostamaan aikuisina. Hyönteishotelli on hyönteisille hyvä ihmisen rakentama paikka kylmänhorrosta varten. Rautalankaverkko suojaa hyönteisiä linnuilta ja pikkunisäkkäiltä.
Pohdi: Millaiseen paikkaan sinä voisit laittaa hyönteishotellin talveksi ja mitä hyötyä siitä voisi olla?
Hyönteishotellin voi laittaa kesämökin tai ulkorakennuksen seinustalle tai parvekkeelle suojaan sateelta. Hyönteisistä on hyötyä, koska ne pölyttävät puutarhan kasveja ja lisäävät siten niiden hyvinvointia.
Monet hyönteiset kuten paarmat ja hyttyset eivät talvehdi aikuisina yksilöinä. Millä muulla tavoin hyönteiset voivat talvehtia?
Ne voivat talvehtia munina tai toukkina. Keväällä munista kuoriutuu ensin toukkia ja myöhemmin niistä kehittyy uusia yksilöitä.
Pöllö (s. 41)
Mikä eläin on kuvassa?
Viirupöllö.
Pöllö selviytyy talvesta Suomessa. Mikä erityinen kyky auttaa pöllöä talvella?
Pöllöllä on erittäin hyvä kuulo, ja se kääntelee päätään kuullakseen tarkasti, mistä äänet tulevat. Pöllö kuulee myyrän jopa puolen metrin syvyydestä lumipeitteen alta ja syöksyy myyrän kimppuun hangen läpi.
Miksi linnut pörhistävät höyheniään talvella?
Pörhistetyt höyhenet toimivat linnuilla kuin untuvatakki. Kun höyhenten väliin jää ilmaa, se lämpenee ja pitää linnun lämpimänä.
Siemeniä syövät linnut pärjäävät talven Suomessa hyvin. Miksi?
Suomessa on paljon kuusia ja mäntyjä. Havupuissa on paljon käpyjä, joissa on siemeniä linnuille ruuaksi. Myös ihmiset ruokkivat lintuja.
Koskikara (s. 42)
Millaisiin paikkoihin koskikara hakeutuu etsimään talvella ravintoa?
Koskikara pyydystää kosken pohjasta toukkia ja hyönteisiä. Virtaavat vedet pysyvät kosket sulina myös talvella ja koskikaralla on mahdollisuus sukeltaa pohjasta ruokaa ympäri vuoden.
Millaisia keinoja keksit, miten linnut voivat selvitä kovistakin pakkasista talvella?
Piiloutuminen tiheän kuusen oksistoon tai koloihin suojaa lintua. Teeri ja metso yöpyvät kovilla pakkasilla kiepissä eli lumeen kaivetussa kolossa. Kiepin sisällä on lämpöasteita, vaikka ulkona on kova pakkanen.
Kanahaukka (s. 43)
Mikä lintu on kuvassa?
Kanahaukka.
Kanahaukka ja pöllö ovat petolintuja. Mitä petolinnut syövät ravinnokseen?
Ne syövät pieniä nisäkkäitä, myyriä, hiiriä, oravia tai jäniksiä.
Mistä voi päätellä, että kanahaukka on petolintu?
Kuvan kanahaukka on pyydystänyt linnun. Kanahaukalla on vahva raatelunokka ja suuret kynnet, joilla se pystyy tarttumaan saaliiseen.
Kärppä ja lumikko (s. 44)
katso kuvia:
Miten erotat kärpän ja lumikon toisistaan? (Kärpällä on musta hännänpää, lumikko on kokonaan valkoinen. Kuvan lumikon turkissa oleva tumma alue on joko likaa, tai lumikko on vasta vaihtamassa turkkiaan.)
Mikä hyöty eläimille on vaalesta talviasusta? (Talviturkki on paksumpi ja lämpöisempi kuin kesäturkki. Valkoisessa turkissa kärpän ja lumikon on helpompi saalistaa itselleen ruokaa. Myös metsäjäniksellä on valkoinen talviturkki. Se taas on suojaväri, joka suojaa jänistä saalistajilta.)
Jälkiä keväthangella (s. 45)
Mitä eläimiä hangella on voinut liikkua?
Lumessa ovat liikkuneet vasemmalta oikealle metsämyyrä, rusakko ja kettu.
Pohdi: Mitä jälkiä luonnossa sinä tunnistat?
Miksi pienet nisäkkäät, esimerkiksi myyrät ja hiiret talvehtivat usein lumen alla?
Lumen alla ne ovat suojassa saalistajilta. Lisäksi lumi suojaa niitä kylmältä. Pienen nisäkkään on vaikeampi pysyä lämpöisenä kuin suuren nisäkkään, jonka suuremmat lihakset pitävät eläimen paremmin lämpimänä. Lumen alla lämpötila pysyy lähellä nollaa astetta ja lisäksi lumen alla on hiirille ja myyrille ravintoa, esimerkiksi siemeniä. Ne ovat myös keränneet talvivarastoja, joita syksyllä on maastoon piilotettu.