Tutki kuvaa (s. 66)
1. Mitä eliöitä kuvassa on?
Kuvassa on ilves, joka yrittää saada närhen kiinni. Etualalla on nokkosia. Ilveksen takana on puita.
Pohdi: Oletko joskus nähnyt ilveksen? Mistä tunnistat sen?
Ilvestä on vaikea havaita luonnossa. Se liikkuu lähinnä pimeässä tai hämärässä ja asustelee tiheissä metsissä, missä sille on paljon ravintoa. Ilves on suuri kissaeläin, jonka turkki on vaalea. Vaaleassa turkissa on pisteitä ja korvien päässä tupsut. Ilveksen hännässä on musta kärki.
2. Mistä huomaa, että eläin on saalistamassa?
Ilves näyttää siltä, että se on vaaninut lintua ja nyt juuri kuvassa hyökkää sitä kohti. Ilveksen katse on kiinnittynyt tarkasti lintuun ja tassut ovat ojentuneet lintua kohti.
3. Miten saaliseläin voi suojautua pedolta?
Kuvassa närhi pakenee ilvestä lentämällä karkuun. Saalis voi myös juosta karkuun tai piiloutua pedolta. Piiloutuminen on helpompaa, jos saaliseläimellä on suojaväri. Saaliseläin voi myös hyökätä petoa vastaan ja suojautua puremalla, nokkimalla tai pistämällä. Joillakin saaliseläimillä on myös suojanaan hajueritteitä, jotka ajavat pedon pois.
Pohdi: Miten itse toimisit, jos törmäisit luonnossa esimerkiksi karhuun?
Karhut pyrkivät välttelemään ihmistä. Jos sellaisen tapaa, on eläin tullut yllätetyksi. Yleensä se havaitsee ihmisen hajuaistinsa ja kuulonsa avulla jo kaukaa.
Jos kohtaat karhun, poistu paikalta hitaasti peruuttaen ja rauhallisesti jutellen. Älä tuijota karhua silmiin, se kokee sen uhaksi. Älä myöskään juokse tai kiipeä mihinkään. Karhu on sinua nopeampi juoksija ja parempi kiipeilijä.
Leppäkerttu (s. 67)
Mikä eläin on kuvassa?
Leppäkerttu.
Pohdi: Mitä se luultavasti on tekemässä?
Leppäkerttu syö todennäköisesti kirvoja, jotka ovat kukassa syömässä kasvinosia.
Mitä kuvan eri eliöt siis syövät?
Kasvi ottaa maasta vettä ja ravinteita ja ilmasta hiilidioksidia ja auringon valoa. Kirvat syövät kasvin osia, joissa on kasvin tuottamaa sokeria ja valkuaisaineita, leppäkerttu taas saa ravintonsa kirvoista.
Mikä on kuvan ravintoketjun ensimmäinen osa?
Kasvi.
Miksi sitä kutsutaan tuottajaksi?
Se tuottaa ravintoa itselleen ja muille. Muut eläimet hyötyvät kasvien tuottamasta ravinnosta syömällä kasvia.
Sahapistiäisen toukka ja Ristilukki (s. 68)
Mitkä eläimet näet kuvissa?
Kuvissa ovat sahapistiäisen toukka ja ristilukki.
Pohdi: Oletko nähnyt jommankumman luonnossa? Missä?
Mitä sahapistiäisen toukka ja ristilukki syövät?
Sahapistiäisen toukka syö kasvien osia, kuvassa lehteä ja ristilukki saalistaa hyönteisiä ja muita selkärangattomia, jotka lentävät sen verkkoon. Sahapistiäisen toukka on kasvinsyöjä ja ristilukki on peto, joka syö muita eläimiä.
Pohdi: Oletko nähnyt lehden, jota jokin eläin on syönyt? Miltä se näyttää?
Mitä tarkoittaa kuluttaja?
Kuluttaja on sellainen eliö, joka syö muita eliöitä.
Mihin kahteen ryhmään kuluttajat voidaan kuvien perusteella jakaa?
Kasvinsyöjiin ja petoihin.
Pienet selkärangattomat (s. 69)
Mitä tapahtuu, kun eliöt kuolevat?
Hajottajat alkavat hajottaa niitä pieniksi osiksi. Osat sekoittuvat maa-ainekseen ja liukenevat veteen. Tämän jälkeen kasvit voivat käyttää niitä taas ravinteinaan.
Mitä hajottajia näet kuvissa?
Hyppyhäntäisen, änkyrimadon ja sammalpunkin.
Kerro esimerkki tuottajasta, kuluttajasta ja hajottajasta.
Tuottaja on esimerkiksi puu, koivu. Koivunlehteä syö kirva tai toukka, jotka ovat on kuluttajia ja kasvissyöjiä. Kirvan syö leppäkerttu ja toukan esimerkiksi lintu. Nämä ovat kuluttajia, jotka ovat petoja. Ne syövät muita eläimiä. Petojen kuoltua niiden ruumiit muuttuvat taas ravinteiksi ja maaperän osiksi hajottajien, esimerkiksi toukkien ja bakteerien avulla.
Kasvi käyttää vain pienen osan energiasta yhteyttämiseen (s. 70)
Mitä kuvassa tapahtuu?
Kuvassa on puun lehti ja aurinko, josta säteilee auringon valoa ja energiaa. Kuvassa on neljällä nuolella ja niiden paksuudella kuvattu sitä, miten paljon auringon energiasta kuluu mihinkin asiaan: kuinka paljon heijastuu lehden pinnasta, kuinka paljon kuluu veden haihduttamiseen, kuinka paljon kuluu ilman, maan ja kasvillisuuden lämmittämiseen ja kuinka paljon yhteyttämiseen.
Mihin kuluu suurin osa auringon energiasta?
Eniten kuluu maan, ilman ja kasvillisuuden lämmittämiseen. Lähes yhtä paljon auringon energiasta kuluu veden haihduttamiseen.
Mihin kasvi käyttää vähiten auringon energiaa?
Se käyttää yhteyttämiseen vain yhden prosentin auringon energiasta. Valmistamallaan sokerilla se kasvattaa lehtiä, vartta ja kukkia.
Millaisiin asioihin eläimellä kuluu energiaa?
Ne kuluttavat energiaa kasvamiseen, liikkumiseen ja lämpimänä pysymiseen, ulosteisiin, jälkeläisten tuottamiseen.
Mistä eläimet saavat energiansa?
Ne syövät muita eläimiä tai kasveja.
Mistä hajottajat saavat energiansa?
Ne syövät kuolleita eliöitä ja eliöiden ulosteita. Ulosteissa on aineita, joissa on paljon energiaa ja hajottajat käyttävät näitä hyväkseen.
Energia virtaa läpi ekosysteemin (s. 71)
Tutki kuvaa.
Mistä kuva kertoo?
Kuva kertoo siitä, miten energiaa syntyy auringonvalon avulla ja miten syntynyt energia kulkee ekosysteemissä eteenpäin.
Mitä energialle tapahtuu kuvassa?
Energia sitoutuu kasveihin. Sitä kuluu eliöiden elintoimintoihin ja lämmöntuottoon.
Sijoita kuvaan sanat tuottaja, kuluttaja ja hajottaja.
Kasvi on tuottaja, myyrä kuluttaja, haukka on kuluttaja ja pienet madot, punkit ja bakteerit alimmaisena kuvassa ovat hajottajia.
Pohdi: Mitä muita eliöitä kuvaan voisi sijoittaa? Mihin kohtaan sinä kuuluisit ekosysteemissä?
Ensimmäiseen kohtaan kuvassa voisi sijoittaa minkä tahansa kasvin. Myyrän tilalle voi laittaa kasvinsyöjäeläimen ja kolmanteen kohtaan pedon. Ihminen kuuluu petoihin ja on haukan kanssa samassa ekosysteemin kohdassa.
Lintujen rengastaminen (s. 72)
Mitä kuvassa oleva henkilö tekee?
Hän rengastaa varpushaukkaa ja merkitsee muistiin tietoja kuten linnun sukupuolen, iän, painon ja pituuden.
Miksi lintuja rengastetaan?
Rengastamalla lintu voidaan tunnistaa myös myöhemmin. Näin saadaan tietoa niiden elinalueista ja liikkumisesta.
Millä muulla tavalla voidaan saada tietoja eliöistä?
Tutkimuksessa on tärkeää, että sitä toistetaan. Kun tutkija kulkee joka vuosi samaa reittiä metsässä ja kirjaa havainnot muistiin, voidaan havaintoja verrata ja huomata lajien lisääntyminen tai väheneminen. Metsästä voidaan kerätä kasveista maaperänäytteitä ja tutkia niitä mikroskoopilla. Eri tutkijoiden tutkimukset yhdistetään ja näin voidaan havaita, mitkä lajit elävät lähekkäin ja tarvitsevat toisiaan.
Metsän ravintoketju (s. 73)
Tutki kuvaa.
Missä kuvassa on energiaa?
Kasvissa on kasvin yhteyttämällä saatua energiaa. Linnulla on energiaa lihaksissaan ja luustossaan, ja se saa lisää energiaa syömällä madon, joka on saanut energiansa männystä.
Millainen ketju syntyy kuvassa, kun aineet ja energia liikkuvat eteenpäin eliöltä toiselle? Numeroi eliöt.
1. mänty, 2. mäntymittarin toukka ja 3. räkättirastas.
Pohdi: Mitä osia ravintoketjuun kuuluu?
1. tuottaja, 2. kuluttaja (kasvinsyöjä), 3. kuluttaja (peto) ja 4. hajottajat.
Ravintoverkko (s. 74)
Tutki kuvaa.
Millaisia ravintoketjuja löydät kuvasta?
Esim. puolukka – kastemato – metsämyyrä tai sieni – hyppyhäntäinen – hämähäkki – punakylkirastas – varpushaukka.
Mikä eliö on monen muun lajin ravintoa?
Esimerkiksi mustikka, punakylkirastas tai mänty ovat monien lajien ravintoa.
Mitä tarkoittaa avainlaji?
Se on luonnossa oleva laji, joka on monen muun lajin ravintoa ja siksi hyvin tärkeä ravintoverkon osa ekosysteemissä. Sen häviäminen saattaa aiheuttaa toisten lajien vähenemistä tai jopa häviämistä kokonaan.
Jos punakylkirastas häviäisi kuvan ravintoverkosta, minkä lajien ravinto vähenisi?
Huuhkajan, varpushaukan ja näädän.
Miten ravintoverkko eroaa ravintoketjusta?
Ravintoverkko on monimutkaisempi. Siinä on näkyvillä monta ravintoketjua, jotka liittyvät toisiinsa. Luonnossa ravintoverkko on todenmukaisempi malli kuin ravintoketju.
Haapa on metsän avainlaji (s. 75)
Mitä lajeja tunnistat kuvasta?
Kuvassa on viirupöllö, joka istuu haavan oksalla.
Haapa on metsän avainlaji. Keksi mahdollisimman monta eläintä, jotka käyttävät haapaa ravinnokseen.
Haavan lehtiä syövät hirvet ja metsäjänikset. Maahan pudonneita lehtiä syövät monet hajottajat. Haavan rungolla kasvaa jäkälää, joka käyttää puuta ravintonaan. Monet perhosentoukat ja sienet käyttävät sitä myös ravinnokseen.
Mikä muu eliö voisi olla metsän avainlaji?
Muurahainen on hyvä esimerkki avainlajista. Muurahaiset ovat monien lintujen ja karhujen ravintoa. Ne muokkaavat maata, toimivat hajottajina ja levittävät kasvien siemeniä. Muurahaiset vaikuttavat paljon siihen, miten muut eliöt leviävät luonnossa.)
Hirvi ja susi (s. 76)
Tutki kuvia.
Mitkä eläimet näet kuvissa?
Ylemmässä kuvassa on hirvi ja alemmassa susi.
Kumpia eläimiä Suomen luonnossa on enemmän? Mistä päättelet näin?
Hirviä on enemmän. Hirviä metsästetään joka syksy joka puolella Suomea, ettei niitä olisi liikaa. Suomen suurpedot, susi, karhu, ilves ja ahma ovat rauhoitettuja eläimiä. Niitä metsästetään vain erityisillä poikkeusluvilla.
Mitä tapahtuisi, jos hirvet kaadettaisiin luonnosta vähiin?
Silloin ei susille olisi enää tarpeeksi ravintoa ja ne vähenisivät.
Mitä taas tapahtuisi, jos hirviä ei kaadettaisi lainkaan?
Ne lisääntyisivät hurjasti ja silloin myös metsissä leppä, pihlaja ja koivut kärsisivät tuhoista. Niiden ravinto voisi käydä vähiin. Hirvet olisivat myös vaaraksi ihmisille liikenteessä.
Metsän ekologinen pyramidi kuvaa lajien määriä alueella (s. 77)
Tutki kuvaa.
Mitä ravintoketjun osia näet pyramidissa?
Alhaalla ovat tuottajat eli kasvit. Keskellä ovat kasvinsyöjä–kuluttajat ja ylimpänä kuluttajat, jotka ovat petoja.
Miksi alin taso on suurin ja ylin taso pienin pyramidissa?
Kasvin, hirvien ja susien määrän täytyy olla tasapainossa, että kaikille riittää ravintoa. Jos susien määrä lisääntyy, ei niille kaikille enää riitä ravintoa hirvistä. Jos hirvien määrä lisääntyy, lisääntyy myös petojen määrä, mutta kasvillisuus kärsii hirvien suuresta määrästä.
Mitä ekologinen pyramidi kuvaa?
Se kuvaa tuottajien ja kuluttajien määriä jollakin tietyllä alueella. Jos kasvinsyöjille on tarpeeksi ravintoa, voi alueella elää myös monenlaisia lihansyöjiä eli petoja.