Tutki kuvaa (s. 84)
1. Mitä eläimiä näet kuvassa?
Kuvassa on jouhisorsia, jotka elävät yhteisessä parvessa.
2. Pohdi, mitä hyötyä eläimille on yhdessä elämisestä.
Kuvassa sorsat syövät veden pohjasta kasvinosia ruuaksi. Joskus iso määrä sorsia sotkevat pohjaa niin, että siellä olevat ravintokasvit ovat helpommin saatavissa. Yhdessä eläessään sorsat voivat varoittaa toisiaan ja olla toisilleen näin turvana. Poikasille laumassa elämisestä on myös hyötyä, kun ympärillä on paljon aikuisia yksilöitä antamassa malleja ruuan hankinnassa ja erilaisissa tärkeissä taidoissa.
Pohdi: Minkä eläinten olet nähnyt elävän useamman yksilön ryhmissä?
Esimerkiksi muurahaiset, valkoposkihanhet, kauriit, lokit, seeprat ja leijonat.
3. Pohdi, mitä haittaa eläimille on yhdessä elämisestä.
Yhdessä eläessä ruokaa ei välttämättä riitä kaikille, kun parvessa on paljon yksilöitä. Jokin sairaus saattaa tarttua yksilöltä toiselle helposti, ja se voi olla parvelle kohtalokasta. Parvessa saattaa syntyä tappeluita ja kiistoja, jotka kuluttavat eläinten energiaa.
Valkohäntäkaurispopulaatio (s. 85)
Mitä eläimiä on kuvassa?
Kuvassa on valkohäntäkauriita.
Miten eläimet eroavat toisistaan?
Valkohäntäkauriit ovat eri ikäisiä ja eri sukupuolta. Kuvassa on kaksi sarvipäistä urosta ja kaksi naaraskaurista. Etualalla on kaksi pienempää valkohäntäkauriin vasaa.
Mitä populaatio tarkoittaa?
Se tarkoittaa samalla alueella eläviä saman eliölajin kaikkia eri ikäisiä yksilöitä.
Mitä hyötyä on populaation eikä yksittäisen yksilön tutkimisesta?
Populaation tutkiminen antaa tarkempaa tietoa lajista kuin yksittäisen yksilön tutkiminen. Populaation tutkiminen antaa enemmän tietoa, jonka voi yleistää koko lajiin.
Mitä muita populaatioita kuvassa voi olla?
Kuvassa voi olla esimerkiksi kasvipopulaatioita (tuottajat) tai hyönteispopulaatioita (kuluttajat). Eri populaatiot vaikuttavat toisten populaatioitten elämään. Esimerkikisi jos kaurispopulaaatioitten alueella kasvaa niille sopiva kasvipopulaatio, löytyy alueelta siis eläimille hyvin ruokaa. Toisaalta taas kasvipopulaatio kärsii kauriitten ruokailusta, ja se vaikuttaa kasvipopulaation kokoon.
Valkohäntäkauriiden määrä sekä metsästettyjen valkohäntäkauriiden määrä vuosina 1990–2017 (s. 86)
Tutki diagrammia.
Miten valkohäntäkauriiden määrä on vaikuttanut niiden metsästykseen?
Diagrammista huomataan, että valkohäntäkauriita on metsästetty niiden määrän mukaan. Jos kauriita on ollut vähän, on niitä myös metsästetty vähän tai jos niitä on ollut paljon, on niitä metsästetty myös enemmän.
Millainen tilanne on ollut vuosina 1990–1995?
Kauriita on ollut melko vähän, noin 10 000 yksilöä. Niiden metsästys on ollut vähäistä, jolloin kauriiden kanta on lähtenyt nousuun.1995 kauriita on ollut jo lähes kaksinkertainen määrä, jolloin myös niitten metsästystä on lisätty.
Mitä muutoksia huomaat kauriiden kannassa vuodesta 2010 eteenpäin ja miten se on vaikuttanut metsästykseen?
Kauriiden määrä on pienen laskun jälkeen noussut noin 40 000 yksilöstä 100 000 yksilöön. Koska kauriitten määrä on noussut yli kaksinkertaiseksi, on niitten metsästystä myös lisätty reilusta 20 000 yksilöstä 40 000 yksilöön.
Maakotkan poikaset (s. 87)
Mitkä asiat voivat vaikuttaa kuvassa olevien maakotkan poikasten määrään vuosittain?
Määrään vaikuttaa maakotkanaaraan terveys. Jos ruokaa on saatavilla runsaasti, munii emo monta munaa ja niistä kuoriutuu vahvoja ja hyvinvoivia poikasia. Poikasten kuoriutumisen jälkeen niiden selviytymiseen vaikuttaa myös ravinnon määrä. Jos saaliseläinpopulaatio, esimerkiksi myyrien määrä maakotkien pesäalueella romahtaa, saattaa se vaikuttaa poikasten selviytymiseen tai tappaa niitä jopa nälkään. Myös sattuma vaikuttaa. Esim. poikasia voi pudota pesästä, tai myrsky voi tuhota pesän kokonaan.
Populaation kokoon vaikuttavat monet tekijät (s. 88)
HUOM! Kuvaan on koottu tekijät, jotka vaikuttavat populaation kokoon. Se on siis yleispätevä malli, joka pätee muihinkin eliöihin kuin myyriin.
Katso kuvaa.
Mitkä asiat voivat lisätä myyräpopulaation kokoa jollakin tietyllä alueella?
Syntyvyys eli kun myyrät saavat runsaasti poikueita ja paljon poikasia kerrallaan. Myyrät lisääntyvät jo 6–8 viikon ikäisinä, mikä lisää syntyvyyttä. Tulomuutto lisääntyy alueilla, joilla on paljon ravintoa ja tilaa lisääntymiselle. Jos alueella on vähän petoja, lisääntyvät myyrät alueella nopeammin.
Mitkä asiat pienentävät myyräpopulaation kokoa alueella?
Myyräpopulaatio pienenee, jos ravinto loppuu alueella tai siellä olevat pedot lisääntyvät niin, että myyrät vähenevät. Tämä aiheuttaa myyrien poismuuttoa tai kuolemaa. Myös elinalueen tuhoutuminen tai jokin leviävä sairaus pienentää populaation elinmahdollisuuksia tai voi jopa tappaa koko alueen populaation.
Miten ihminen voi aiheuttaa eläinpopulaatioiden häviämistä joillakin alueilla?
Metsien hakkuut tai ympäristöön tehtävät muutokset vaikuttavat eläinpopulaatioiden elinalueitten kokoon. Pienellä alueella populaatio ei pysty lisääntymään vaan muuttaa pois tai kuolee. Myös sairaudet leviävät helpommin pienellä alueella eläviin yksilöihin. Tietyllä alueella on kantokyky, joka määrittelee, kuinka paljon tietyn lajin yksilöitä voi alueella elää yhtä aikaa niin, että kaikilla on tilaa ja ravintoa riittävästi.
Saaliseläinten ja petoeläinten määrät ovat riippuvaisia toisistaan (s. 89)
Tutki diagrammeja.
Miten diagrammista huomaa, että ilvesten määrä on riippuvainen jänisten määrästä?
Diagrammista näkee, että ilvesten määrä seuraa aina jänisten määrää hiukan perässä. Jos jänikset vähenevät, vähenee ilvesten määrä myös sen vaikutuksesta. Jos jänisten määrä lisääntyy, lisääntyvät myös alueella asuvat ilvekset sen mukaan.)
Oletko joskus huomannut jonkin eläinpopulaation lisääntymistä tai vähenemistä asuinalueellasi?
Esimerkiksi citykanien määrien lisääntyminen tai väheneminen lisää tai vähentää myös usein alueella liikkuvien kettujen määriä. Kaupungissa voi näkyä myös rottia, hiiriä, kyyhkysiä tai lokkeja, joiden populaatioiden määriä oppilaat ovat voineet havaita.
Variksenmarja (s. 90)
Mitä variksenmarja tarvitsee lisääntyäkseen?
Se tarvitsee tilaa kasvamiselle, valoa ja sopivan kosteuden sekä sopivan ravinteikkaan maaperän.
Millainen kasvi pärjää parhaiten erilaisten kasvien kilpailussa elinpaikoista?
Tietyssä paikassa kasvavat kasvit tarvitsevat kaikki erilaisia asioita eri määriä. Toinen kasvi saa suurilla lehdillään enemmän valoa ja varjostaa samalla toisen kasvin kasvamista. Toinen kasvi kasvattaa juuriston laajemmalle ja vähentää näin vieressä kasvavan kasvin mahdollisuuksia saada vettä ja ravinteita maaperästä.
Millaisia keinoja variksenmarjalla on pärjätä kilpailussa toisten kasvien kanssa?
Variksenmarja on sitkeä kasvi ja se kasvaa kuivassakin maastossa ja selviytyy kuivien jaksojen yli hyvin. Variksenmarja tuottaa ympäristöönsä kemiallisia yhdisteitä, jotka vaikeuttavat muiden kasvien kasvamista sen vieressä. Näin se valtaa elintilaa itselleen.
Siperialainen pähkinähakki (s. 91)
Siperialainen pähkinähakki syö vain sembramännyn siemeniä. Pohdi, mitä haasteita sen kapea ruokavalio tuo lajin selviytymiselle.
Siperialainen pähkinähakki pystyy selviytymään vain alueilla, joissa kasvaa sembramäntyjä. Se on riippuvainen tästä kasvista. Mikäli metsä kaadetaan tai puut tuhoutuvat, myös lintupopulaatio kuolee tai muuttaa pois alueelta.
Miten ruokavalio vaikuttaa eläinten selviytymiseen erilaisissa elinpaikoissa?
Kilpailu ravinnosta helpottuu sellaisilla eläimillä, jotka pystyvät syömään monenlaista ravintoa. Monipuolista ravintoa syövä eläimet pystyvät löytämään itselleen helpommin ruokaa ja pärjäävät eläinten välisessä kilpailussa paremmin. Mikäli yksilö ei selviydy kilpailussa on edessä kuolema tai muutto uudelle asuinalueelle, missä on uudet elinmahdollisuudet.
Keksi esimerkki eläimestä, joka on levittäytynyt laajoille alueille juuri siksi, että se pystyy käyttämään ravinnokseen hyvin monipuolista ruokaa.
Karhu syö sekä kasvisruokaa, marjoja ja viljoja, että haaskoja ja eläimiä. Rotta on yksi laajimmille levinneistä eläimistä, joka käyttää ravintonaan lähes mitä vain löytämäänsä kasvi- tai lihaperäistä jätettä.
Kasvit viestivät toisten kasvien ja eläinten kanssa (s. 92)
Katso kuvaa.
Mikä vaara uhkaa mäntyä kuvassa? (Mäntyyn on tullut mäntypistiäisen toukkia, jotka ovat alkaneet syödä mäntyä.)
Miten mänty suojautuu mäntypistiäisen toukilta? (Se erittää ilmaan yhdisteitä, joka houkuttelee paikalle sinitiaisia ja loispistiäisiä syömään mäntypistiäisen toukkia.)
Miten viereinen mänty reagoi ilmassa oleviin yhdisteisiin? (Se alkaa tuottaa neulasiinsa toukille haitallisia yhdisteitä, etteivät toukat pääse leviämään toisesta männystä. Kasveilla on kyky kommunikoida keskenään.)
Millaisia keinoja kasveilla voi olla puolustautua niitä syöviä eliöitä vastaan? (Ne voivat erittää pahanmakuisia yhdisteitä, etteivät ne kelpaa niitä syöville eläimille. Ne saattavat päästää ilmaan yhdisteitä, joilla ne houkuttelevat niitä syövien eläinten vihollisia paikalle. Ne voivat varoittaa muita kasveja ilmassa olevien yhdisteiden avulla niin, etteivät tuhohyönteiset pääse leviämään toisiin puihin tai kasveihin. Niissä voi olla piikkejä, jolloin ne eivät kelpaa saaliseläimille.)
Tunturisopuli ja Neitoperhonen (s. 93)
Katso kuvia.
Mitä eläimiä näet kuvissa?
Ylemmässä kuvassa on tunturisopuli ja alemmassa neitoperhonen.
Pohdi, miten eläinten väri voi suojata eläimiä saalistajilta.
Tunturisopulin turkki on kirjavan värinen ja se on vaikea huomata maastossa. Sen turkin väri on eläimen suojaväri. Neitoperhonen on kirjava, mutta sen siivissä on pelottavat silmiltä näyttävät täplät, jotka hämäävät saalistajaa. Silmien koko antaa saalistajan ymmärtää, että se on paljon suurempi eläin kuin oikeasti onkaan.
Millä muulla eläimellä tiedät olevan suojavärin?
Esimerkiksi naaraslinnut ovat usein maaston värisiä, ettei niitä havaittaisi niiden hautoessa pesässä. Joidenkin eläinten suojaväri voi olla kirkas punainen tai keltainen, kuten myrkkysammakoilla tai ampiaisilla. Väri kertoo saalistajalle sen myrkyllisyydestä.
Oletko nähnyt neitoperhosen tai jonkin muun perhosen, jolla on silmätäplät siivissään? Missä?
Millä muilla keinoilla eläimet voivat puolustautua saalistajilta?
Monilla nisäkkäillä on kehittyneet aistit, joilla ne havaitsevat saalistajansa kaukaa ja ehtivät piiloutumaan ajoissa. Näitä aisteja ovat kuulo-, näkö- ja hajuaisti. Sisilisko osaa pelastaa itsensä erikoisella tavalla. Jos saalistaja tarttuu sitä häntään, se katkaisee häntänsä ja pakenee saalistajalta. Saalistajalle jää vain häntä ja eläin pelastuu. Myös ampiaisen piikit ja kyykäärmeen myrkkyhampaat ovat puolustautumista varten. Niiden avulla ne suojaavat itseään vihollisia vastaan.
Porapistiäinen ja Leppälintunaaras ja käenpoikanen (s. 94)
Tutki kuvia.
Millainen eläin on ylemmässä kuvassa?
Kuvassa on hyönteinen, jolla on pitkä piikki takana. Se on keltaisen kirjava. Eläin on porapistiäinen.
Porapistiäinen on loinen. Mitä se tarkoittaa?
Porapistiäinen etsii toukkaa, jonka sisälle se munii muniaan. Porapistiäisen toukka elää toisen lajin toukan sisällä syöden sen rasvakudoksia ja lopulta tappaa toukan. Porapistiäinen käyttää siis hyödykseen toista lajia ja aiheuttaa sille vahinkoa.
Kumpi lintu alemmassa kuvassa syöttää kumpaa? Mitä lajeja linnut ovat?
Kuvassa pienempi lintu, leppälintu, syöttää suurempaa lintua eli käkeä. Linnut ovat eri lajia.
Kumpi kuvassa on loinen?
Käki on loinen. Se käyttää leppälintua hyödykseen. Käkiemo on muninut munansa leppälinnun pesään. Kuoriuduttuaan käenpoikanen on pudottanut muut munat pois pesästä. Nyt leppälinnun emo ruokkii käenpoikasta ainoana poikasenaan luullen sitä omakseen.
Mehiläiset (s. 95)
Mitä näet kuvassa?
Kuvassa on mehiläisiä voikukissa.
Miten mehiläiset ja voikukat hyötyvät kuvan tapahtumasta?
Mehiläiset saavat kukasta itselleen mettä ravinnoksi. Kukan siitepöly taas leviää mehiläisten avulla toisiin kukkiin, kukan heteistä toisen kukan emiosiin ja hedelmöittää ne.
Missä muissa luonnon tapahtumissa kumpikin osapuoli hyötyy tilanteesta?
Esim. jäkälä on hyvä esimerkki yhteistyöstä. Jäkälä muodostuu leväsoluista, sienisoluista ja hiivasoluista. Ilman näiden solujen yhteistyötä ei jäkäliä olisi lainkaan. Jäkälässä leväsolut yhteyttävät, sienisolut keräävät vettä ja ravinteita ja hiivasolut tuottavat kemiallisia yhdisteitä, jotka suojaavat sitä jäkälää syöviltä eläimiltä. Jokaisella yhteistyökumppanilla on siis oma tehtävänsä jäkälässä. Myös muurahaiset kuljettavat kukan siemeniä ravinnokseen ja samalla levittävät kukkaa laajemmalle kasvualueelle.