Tutki kuvaa (s. 18)
1. Mitä samanlaista kuvissa on?
Molemmissa on metsää. Metsissä kasvaa suuri havupuita. Kummassakin metsässä näkyy varpukasveja.
2. Mitä erilaista kuvissa on?
Vasemmanpuoleisessa kuvassa kasvaa mäntyjä, ja ne kasvavat ”järjestyksessä”. Puut ovat melko samankokoisia ja suoria. Maassa kasvaa myös tasaisena mattona varpuja. Oikeanpuoleisessa kuvassa kasvaa paljon eri kokoisia ja ikäisiä kuusia, lehtipuita ja varpuja. Puut ovat eri-ikäisiä ja kasvavat ”sikin sokin”. Jotkut puut ovat kaatuneet. Metsässä on lahonneita puunrunkoja, oksia ja kantoja. Niiden pinnalla kasvaa monia sammalia ja jäkäliä.
3. Kummassa metsässä on enemmän erilaisia eläimiä?
Eläimet eivät näy metsissä, mutta koska oikeanpuoleisessa metsässä on enemmän erilaisia kasvilajeja, siellä elää myös enemmän erilaisia eläinlajeja. Tässä metsässä on myös eläimille enemmän monipuolista ravintoa, piilo- ja pesäpaikkoja.
Pohdi: Kumpaa metsää ihminen on muokannut ja hoitanut? Mistä sen voi huomata?
Vasemmanpuoleinen kuva on hoidettu metsä. Ihminen on istuttanut puut samaan aikaan ja kasvattaa puuta myyntiä varten. Viereisessä kuvassa metsää ei ole hoidettu. Puut kasvavat epäjärjestyksessä ja kaatuvat myrskyssä tai vanhuuttaan.
Mäyrä s. 19
Tunnistatko kuvan eläimen?
Kuvassa mäyräemo ja sen poikanen.
Millaisen elinympäristön mäyrä tarvitsee?
Mäyrä tarvitsee elinympäristön, jossa se voi kaivaa itselleen pesäkolon. Mäyrä asustelee samassa pesäkolossa useamman vuoden. Mäyrä viihtyy parhaiten luonnontilaisessa metsässä, jossa sillä on paljon pesäpaikkoja, ravintoa ja piilopaikkoja.
Millainen luonnontilainen metsä on?
Ihminen ei ole hoitanut luonnontilaista metsää eikä vaikuttanut sen eliöstöön. Luonnontilaisessa metsässä on paljon vaihtelevia elinympäristöjä. Siellä elää paljon eliölajeja. Linnuille on paljon pesäpuita ja monille nisäkkäille, kuten mäyrille ja ketuille paljon pesäkoloja.
Luonnontilainen metsä muuttuu ajan myötä s. 20–21 (kuvasarja, 6 kuvaa)
Katso kuvia.
Miten luonnontilainen metsä alkaa kasvaa?
Luonnontilaisen metsän kasvu alkaa esimerkiksi metsäpalon jälkeen. Aluksi metsään kasvaa erilaisia heiniä ja varpukasveja. Vähitellen sinne kasvaa pieniä puun taimia ja pensaita.
Millaisia puita luonnontilaisessa metsässä kasvaa?
Alueella kasvaa lehtipuita ja havupuita.
Katso kuvaa 4. Mitkä puut kasvavat nopeammin, mitkä hitaammin?
Lehtipuut kasvavat nopeammin pituutta kuin havupuut. Siksi luonnontilainen metsä on esimerkiksi metsäpalon jälkeen aluksi lehtipuuvaltainen.
Katso kuvia 5 ja 6. Mitä puita kasvaa eniten vanhassa luonnontilaisessa metsässä?
Vanhassa luonnontilaisessa metsässä kasvaa eniten havupuita. Ne kasvavat isommaksi kuin lehtipuut ja valtaavat niiltä tilaa.
Mitä vanhoille puille tapahtuu luonnontilaisessa metsässä?
Vanhat puut kaatuvat myrskyissä tai vanhuuttaan. Ne lahoavat ja maatuvat hitaasti. Ne tarjoavat piilopaikkoja erilaisille eläimille.
Mistä tunnistat luonnontilaisen metsän?
Metsässä kasvaa eri-ikäisiä puita. Jotkut ovat vasta taimia, jotkut isoja tukkipuita. Osa puista on kaatunut ja ne lahoavat maassa. Luonnontilaisessa metsässä on enemmän kasvilajeja ja eläinlajeja kuin hoidetussa metsässä.
Hoidettua metsää harvennetaan ja hakataan s. 22–23 (kuvasarja, 4 kuvaa)
Katso kuvia.
Miksi metsiä hoidetaan?
Metsissä metsänomistajat kasvattavat puita myyntiä varten. Puusta valmistetaan esimerkiksi paperia tai rakennusmateriaaleja.
Katso kuvia 1 ja 2. Miten metsänomistaja varmistaa, että metsässä kasvaa vain niitä puita, joita hän haluaa kasvattaa?
Metsänomistaja istuttaa taimikon. Taimet joko istutetaan tai kasvatetaan siemenpuista, joiden tuottamat siemenet leviävät hakattuun maahan ja kasvavat taimiksi. Metsästä harvennetaan pois puut, joita ei sinne haluta. Näin vähennetään lajien välistä kilpailua elintilasta ja varmistetaan, että kasvatettavilla puilla on riittävästi ravinteita, tilaa ja valoa.
Miksi metsiä täytyy harventaa?
Harvennuksessa metsästä poistetaan ylimääräiset puut, jolloin kasvavista puista tulee paksuja ja suoria. Niillä on ollut tilaa kasvaa.
Katso kuvia 3 ja 4. Minkä ikäinen ja millainen puu on valmis hakattavaksi ja paras puu myytäväksi?
Etelä -Suomessa noin 75–80-vuotiaat puut ja Pohjois-Suomessa 100-120-vuotiaat puut. Parhaita puita ovat suorat, riittävän paksut ja pitkät puut.
Mitä tarkoittaa avohakkuu?
Avohakkuu tarkoittaa, että metsän kaikki puut kaadetaan.
Mitä metsässä tehdään avohakkuun jälkeen?
Avohakkuun jälkeen metsänomistajan täytyy kasvattaa metsään uudet puut. Hän voi istuttaa metsään puun taimia tai jättää metsään suuria puita, joiden siemenistä kasvaa paikalle uusia puita. Osa hakkuujätteestä, kuten oksista ja kannoista voidaan kerätä talteen energiantuotantoon.
Puiden vuosirenkaat s. 24
Mitä kuvan vuosirenkaat eli vuosilustot kertovat?
Vuosilusto koostuu kahdesta osasta: vaaleampi rengas on kasvukauden alussa syntynyttä kevätpuuta ja tummempi rengas kasvukauden loppupuolella muodostunutta kesäpuuta. Värieron aiheuttaa se, että kevätpuun solut ovat kesäpuuhun verrattuna suurempia ja ohutseinäisempiä. Kevät- ja kesäpuu erottuvat havupuilla lehtipuita paremmin.
Mistä tiedät, että kuvan puun ovat samanikäisiä?
Puissa on yhtä monta vuosilustoa. Vuosilustot laskemalla saa selville puun iän.
Miksi puut ovat samassa ajassa kasvaneet eri paksuisiksi?
Huonolla kasvupaikalla olevan puun vuosilustot rakentuvat pienistä soluista ja siksi vuosilustot ovat ohuita. Hyvässä kasvupaikassa puun solut kasvavat suuremmiksi ja siksi vuosilustot ovat paksumpia. Vanhalla puulla on ohuita vuosilustoja ulommaisena. Tämä kertoo siitä, että puun kasvu hidastuu, kun se ikääntyy.
Pohdi, mikä kuvan puista on kovinta ja mikä pehmeintä.
Ohuin puu on kovinta, koska sen vuosilustot ovat ohuita ja ne ovat tiheässä. Paksuin puu on pehmeintä, koska sen vuosilustot ovat leveitä ja harvassa.
Minkälaisista puista metsänomistaja saa eniten rahaa?
Eri puulajeissa on eri kovuuksia. Esimerkiksi nopeakasvuinen kuusi ja mänty ovat pehmeitä. Tammi, saarni ja pihlaja ovat kovia puulajeja, mutta niitä ei varsinaisesti kasvateta Suomessa. Kovasta puusta rakennetaan esimerkiksi ovia ja ikkunan karmeja. Arvokkaimpia puita ovat paksut tukkipuut, joissa on vähän oksia. Niistä sahataan hirsiä, lautoja, pylväitä ja listoja.
Perinteinen metsäteollisuus s. 25
Mitä erilaisia tuotteita männystä on perinteisesti valmistettu?
Siitä voi valmistaa paperia ja pahvia sekä sellua eli paperimassaa. Sellusta voi edelleen valmistaa esimerkiksi voimapaperia ja pahvia. Lisäksi mäntyä käytetään sahateollisuudessa lautojen ja lankkujen valmistuksessa.
Pohdi, miten metsäteollisuuden prosesseissa ylijäänyt materiaali, kuten oksat ja latvaosat hyödynnetään.
Puiden latvaosista ja oksista voidaan valmistaa paperia ja pahvia sekä sellua.
Metsäteollisuuteen liittyviä ammatteja s. 26 (kuvasarja 6 kuvaa)
Katso kuvia.
Millaisia töitä metsät tarjoavat?
Metsäkoneenkuljettaja, metsäinsinööri, puuseppä, kemian tekniikan insinööri, metsänhoitaja, sahatyöntekijä. Metsäalalle voi kouluttautua ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Metsäalan tuotteiden markkinointi ja vienti työllistää runsaasti myös kaupallisen alan koulutuksen saaneita.
Mitä hyötyä metsäteollisuudesta on suomalaisille?
Metsänhoito ja puiden kasvattaminen, kuljettaminen ja jalostaminen erilaisiksi tuotteiksi vaatii monien eri ammattilaisten osaamista. Metsä tarjoaa töitä kymmenilletuhansille suomalaisille. Puita ja metsätuotteita viedään paljon ulkomaille, ja siitä tulee Suomelle vientituloja.
Mikä metsäammateista on sinusta mielenkiintoisin? Miksi?
Tunnetko ketään metsäammattilaista?