Tutki kuvaa (s. 42)
1. Mitä kuvassa tapahtuu?
Kuvassa on ihmisiä ja risukasoja, jotka palavat.
2. Mitä hyötyä ja mitä haittaa kuvan toiminnasta voisi olla?
Tulen kanssa toimimisessa on aina oltava tarkkana. Tuli voi levitä, jos ei ole huolellinen. Tulen polttaminen on sallittua vain, jos ei ole metsäpalovaroitusta. Poltettu puu, hiili ja tuhka ravitsevat maaperää ja tekevät siitä hyvän kasvualustan kasvien kasvulle. Joskus maaston polttamista hyödynnetään perinnemaisemien ylläpitämisessä tai sen palauttamisessa entiselleen. Tässä kuvassa poltetaan pääasiassa katajaa, joka on vallannut alaa perinteisiltä niittykasveilta.
3. Miten luonto muuttuu toiminnan jälkeen?
Polttamisen jälkeen tietyt kasvit ja eläimet häviävät poltetulta alueelta. Maisema avartuu ja alueen alkuperäiset lajit saavat elintilaa. Poltettuun metsään saapuu kasvien jälkeen vähitellen esimerkiksi kovakuoriaisia, jotka pystyvät elämään vain poltetussa puussa. Kovakuoriaisten perässä seuraavat niitä syövät linnut.
Pohdi: Mitä kaikkea tarkoittaa luonnon monimuotoisuus?
Monimuotoisuus tarkoittaa sitä, että luonnossa on paljon erilaisia metsäalueita ja ympäristöjä. Monimuotoisessa luonnossa elää paljon erilaisia kasveja, sieniä ja jäkäliä. Myös eläinlajisto on runsasta, sillä kaikille eläimille riittää monipuolista ravintoa ja runsaasti erilaisia pesäpaikkoja lisääntymistä varten. Monimuotoisuuteen kuuluu myös lajin sisäinen vaihtelu eli saman lajin yksilöt eivät ole identtisiä keskenään.
Pohdi: Mitä hyötyä monimuotoisuudesta on luonnossa eläville eläimille?
Mitä enemmän erilaisia eliöitä luonnossa on, sitä isommalle määrälle muita eliöitä riittää ravintoa ja pesäpaikkoja. Monimuotoisuus tekee luonnosta kestävämmän, ja lajien säilyminen ja lisääntyminen on varmempaa. Lajin sisäinen vaihtelu turvaa lajin säilymisen jos ympäristöolosuhteet muuttuvat. Aina löytyy yksilöitä, jotka selviävät muuttuneissa olosuhteissa.
Kovakuoriaisten kovertama lahopuu s. 43
Mitä näet kuvassa?
Kuvassa on lahoa puuta, jota kaarnakuoriainen on syönyt ja kaivertanut. Puussa näkyy sen tekemiä käytäviä. Käytävät syntyvät monessa eri vaiheessa. Ensin koiraat iskeytyvät paksun kaarnan alle, jonne ne houkuttelevat naaraita erittämillään hajuaineilla. Yleensä muutama naaraskuoriainen saapuu koiraan luokse pariutumiskammioon. Jokainen naaras kaivertaa oman emokäytävänsä puuhun pituussuuntaan. Naaraat laskevat munansa emokäytävän reunoille. Munista kuoriutuvat toukat kaivavat jokainen oman käytävänsä. Toukat nakertavat käytävät toisistaan erilleen. Näin syntyy käytävien verkosto.
Oletko koskaan nähnyt puussa kovakuoriaisten tekemiä jälkiä? Missä?
Miksi on tärkeää, ettei kaikkia lahopuita kerätä metsistä pois, vaan ne jätetään metsiin?
Metsissä asuu paljon selkärangattomia, kuten kovakuoriaisia, toukkia ja muita hyönteisiä, joiden ravintoa lahopuut ovat. Nämä selkärangattomat ovat taas monien muiden eläinten ravintoa. Kun lahopuita jättää metsään, ympäristö säilyy monimuotoisempana ja rikkaampana.
Mitä tarkoittaa kestävä metsänhoito?
Se tarkoittaa tarkoin harkittua ja mietittyä metsänhoidon tapaa. Kestävässä metsänhoidossa huolehditaan, että puuta kasvaa metsään enemmän kuin sitä kaadetaan. Metsässä huolehditaan siitä, että kaikille eliölajeille säästetään pesä- ja ravintokasveja ja metsän monimuotoisuus säilytetään näin monipuolisena ja rikkaana.
Liito-orava s. 43
Mikä rauhoitettu eläin on kuvassa?
Kuvassa on liito-orava.
Miten liito-oravaa on suojeltu tai voidaan suojella?
Liito-oravan asuinalueilla metsää ei saa kaataa eikä tuhota. Jos liito-oravia havaitaan metsässä, metsäalue rauhoitetaan ja liito-oravan annetaan pesiä metsässä rauhassa. Turun moottoritielle on rakennettu useita tunneleita, ettei liito-oravien asuttamia metsäalueita, niiden liikkumista tai pesintäalueita häiritä.
Miksi metsiä suojellaan?
Luonnossa eläviä eliölajeja ja niiden määriä seurataan jatkuvasti. Jos jokin laji on vaarassa hävitä, voidaan laji rauhoittaa. Lisäksi lajin elinalueita voidaan suojella, jotta laji lisääntyisi ja jotta se pääsisi liikkumaan metsäalueelta toiselle turvallisesti ja rauhassa. Esimerkiksi metsähakkuita ei koskaan tehdä niin, että liikkuminen metsäalueelta toiselle katkeaa hakkuun vuoksi, vaan metsäalueiden väliin jätetään kaistale, jota pitkin eläimet pääsevät vaeltamaan alueelta toiselle.
Valkoselkätikka ja maakotka s. 44
Mitkä linnut näet kuvissa?
Kuvissa on valkoselkätikka ja maakotka.
Mitä yhteistä linnuilla on?
Kummatkin linnut ovat uhanalaisia. Suojelun avulla niiden määrä on saatu lisääntymään, mutta ne ovat edelleen rauhoitettuja.
Mitä valkoselkätikka syö?
Se hakkaa lahonneista puista ja kannoista selkärangattomia ravinnokseen.
Miten valkoselkätikka ja metsä hyötyy siitä, että metsänhakkuun jälkeen osa hakkuujätteestä, kannoista ja lahopuista jätetään metsään?
Tikka löytää kannoista ja lahopuista itselleen ravintoa. Puuaines myös ravitsee maaperää lahotessaan. Kun metsään jättää puuainetta, ravitsee se metsän maaperää ja antaa paremman pohjan uuden metsän kasvien kasvulle.
Mitä maakotka syö?
Se syö nisäkkäitä, lintuja ja kuolleita eläimiä.
Miten ihmisen toiminta voi häiritä maakotkan lisääntymistä?
Maakotka elää mielellään mahdollisimman erillään ihmisistä laajoissa metsissä ja erämaissa. Rakentaminen ja metsien kaataminen häiritsevät maakotkan ravinnonsaantia, elinoloja ja lisääntymistä. Joskus maakotkat saalistavat poronvasoja. Tämän vuoksi maakotkia on joskus vainottu.
Majava s. 45
Millaisen elinalueen majava tarvitsee elääkseen?
Majava kaataa puita ja patoaa niitä vesialueelle pesäkseen. Maja muokkaa näin elinaluettaan itse itselleen sopivaksi. Euroopanmajava on ollut aikaisemmin uhanalainen, mutta kanta on saatu lisääntymään sen elinympäristöjen suojelulla.
Mitä muita uhanalaisia lajeja tiedät?
Esimerkiksi merikotka, valkoselkätikka, saimaannorppa.
Uhanalaisten lajien osuus elinympäristössä s. 45
Tutki diagrammia.
Millä diagrammissa merkityistä alueista olet joskus itse liikkunut?
Millä alueilla Suomessa elää eniten uhanalaisia lajeja?
Metsissä, niityillä ja laitumilla ja tuntureilla.
Miksi uskot metsien olevan suurin uhanalaisten lajien asuinalueista?
Suomessa metsien osuus maan pinta-alasta on suuri. Metsäalueilla elää myös suuri osa Suomen eliölajeista. Metsiä hakataan rahan vuoksi sekä rakentamisen tieltä, minkä vuoksi monien eliölajien lisääntyminen metsissä häiriintyy.
Minne näistä elinalueista sijoittaisit aikaisemmin puhutut eliölajit liito-oravan, valkoselkätikan, maakotkan ja euroopanmajavan?
Sertifikaattien logot ja sertifikaattimerkintä pullonkorkissa s. 46
Millainen metsä tarjoaa eniten ja parhaat elinmahdollisuudet mahdollisimman monille erilaisille eliöille?
Metsä, jossa on paljon eri-ikäisiä ja erilaisia puita sekä erilaisia kasvuympäristöjä, kuten puron- tai joenvarsia, soita ja metsiä.
Oletko koskaan nähnyt kuvassa olevia merkintöjä missään esineissä? Missä?
Merkintöjä voi löytyä puusta valmistetuissa esineissä. Molemmat merkit ovat kansainvälisiä. Monet toimintaperiaatteet ovat molemmissa sertifikaateissa samoja. Eroja löytyy painotuksista eli metsänhoidon taloudellista, sosiaalisista ja ekologisita ulottuvuuksista. Sertifikaateilla varmistetaan, että metsien monimuotoisuus turvataan, metsät säilyvät terveinä ja kasvavina sekä metsiä voi käyttää virkistäytymiseen.
Mistä sertifikaattimerkintä kertoo?
Se kertoo, että puu on peräisin metsästä, jota on hoidettu kestävällä metsänhoitomenetelmällä. Metsän puiden kasvatusta ja kasvua on seurattu ja sen tuotannon kaikki vaiheet tiedetään tarkasti.
Miksi sertifikaattimerkintä on hyvä asia?
Monet puutuotteita ostavat yritykset vaativat, että puulla on sertifikaattimerkintä. Tämä saa aikaan sen, että puun kasvatusta ja metsien hoitoa seurataan tarkasti ja huolella.
Nuuksion kansallispuiston logo s. 47
Mitä Nuuksion kansallispuiston logo kertoo?
Kansallispuiston logossa on kuvana liito-orava. Se kertoo, että Nuuksion kansallispuistossa suojellaan liito-oravaa.
Mikä on kansallispuisto?
Kansallispuistossa metsän annetaan kasvaa luonnontilaisena. Kansallispuistoja perustetaan turvaamaan erilaisia luontoalueita, tuntureita, soita, niittyjä ja vesistöjä. Kansallispuistoissa tehdään myös tutkimusta ja saadaan tietoa metsän eliöistä ja metsän tilasta.
Meloja Oulangan kansallispuistossa s. 47
Millaisia sääntöjä kansallispuistossa liikkumiselle on?
Kansallispuistossa on lupa liikkua, mutta siellä ei saa häiritä luontoa millään tavalla. Kansallispuistoissa on merkityt reitit, joita pitkin voi kulkea. Tulen sytyttämiselle, retkeilylle ja yöpymiselle teltassa tai majoissa on omat merkityt alueensa.
Mitä asioita sinä otat huomioon luonnossa ja omassa ympäristössä liikkuessasi?
Suomessa on 40 kansallispuistoa s. 48
Missä päin Suomea on eniten kansallispuistoja?
Etelä-Suomessa.
Mistä tämä johtuu?
Etelä-Suomessa kansallispuistot ovat pienempiä. Pohjoisessa olevat kansallispuistot ovat pinta-alaltaan huomattavasti laajempia.
Tutki kansallispuistojen nimiä. Missä erilaisissa paikoissa kansallispuistoja nimien perusteella on?
Kansallispuistoja on esimerkiksi merialueilla (Selkämeri, Saaristomeri ja Perämeri), järvillä (Petkelejärvi, Isojärvi, Seitseminen, Salamajärvi, Kolovesi), joilla (Lemmenjoki), saaristossa (Tammisaaren saaristo, soilla (Patvinsuo, Torronsuo), tuntureilla (Riisitunturi, Pyhä-Luosto, Pallas-Yllästunturi), ja muissa erityisissä luontokohteissa.
Oletko joskus käynyt jossain Kansallispuistossa? Missä?
Jokaisella kansallispuistolla on suojelukohde s. 49 (kuvasarja)
Tutki kuvia:
Mitä asioita kussakin kansallispuistossa erityisesti suojellaan?
Urho Kekkosen kansallispuistossa suojellaan maakotkan elinalueita, Sipoonkorven kansallispuistossa huuhkajan elinalueita, Repoveden kansallispuistossa kettujen elinalueita, Hossan kansallispuistossa on kivikautisia kalliomaalauksia, Oulangan kansallispuistossa suojellaan neidonkengän kasvualueita ja Puurijärvi-Isosuon kansallispuistossa suojellaan merestä noussutta suoaluetta ja sen kasvillisuutta ja eläimistöä.
Metsiä suojellaan eri puolilla maailmaa s. 50–51
Tutki karttaa.
Millaisia erilaisia metsiä suojellaan maailmassa?
Lehtimetsiä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, sademetsiä Etelä-Amerikassa ja Indonesian saaristossa, vuoristometsiä Afrikassa. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä.
Miksi erilaisten metsäalueiden suojelu on tärkeää?
Erilaisilla metsäalueilla elää erilaisia eliöitä, kasveja ja eläimiä. Kun suojellaan monipuolisesti erilaisia metsäalueita, varmistetaan myös monipuolisesti erilaisten eliöiden säilyminen maapallolla.
Leopardi s. 52
Tutki karttaa s. 50–51 ja kuvia:
Millä metsäalueella leopardi elää?
Se elää Amazonin sademetsän alueella.
Mitä erityistä tässä metsässä on?
Se on maailman suurin yhtenäinen sademetsäalue ja siellä elää yli puolet maailman kaikista kasvi- ja eläinlajeista.
Mitkä asiat uhkaavat Amazonin sademetsiä?
Metsiä on raivattu polttamalla pelloiksi ja karjan laitumiksi. Tämä on sytyttänyt hallitsemattomia laajoja metsäpaloja. Alueella on tehty paljon laittomia metsänhakkuita.
Miten Amazonin sademetsää on nyt voitu suojella?
Metsiä tarkkaillaan satelliittikuvien avulla. Alueelle on perustettu luonnonsuojelualueita, joita valvotaan tarkasti. Valtioiden ja EU:n tasolla voidaan asettaa ostoboikotteja sademetsissä kasvatetulle soijalle ja karjan lihalle sekä puutavaralle. Näin luodaan poliittista painostusta metsien käyttämiseen kestävämmällä tavalla kuin nyt.
Tapanulinoranki s. 53
Mikä eläin on kuvassa?
Kuvassa on tapanulinoranki.
Millaisessa ympäristössä se elää?
Tapanulinoranki elää Borneon sademetsäalueella, josta on löydetty uusia lajeja. Ihminen ei ole löytänyt maapallon kaikkia eliölajeja, vaan niitä löytyy koko ajan lisää. Tapanulinoranki on yksi uusi ihmisen löytämä laji.
Mikä uhkaa Borneon sademetsäalueen metsiä?
Ihminen kaataa metsiä kaivostoiminnan ja palmuöljyviljelmien vuoksi ja tuhoaa samalla monien eläinten ja kasvien elinalueita.
Miten alueen metsiä pyritään suojelemaan?
Alueelle on perustettu suojelualueita. Ihmisten elinoloja pyritään kehittämään niin, että ihmisten elämäntapa suojelee luontoa eikä tuhoa sitä.
Kenian vuoristometsät s. 54
Millaisia metsäalueita on Kenian vuoristoissa?
Siellä metsäalueet eivät ole yhtenäisiä. Jossain kohdissa metsä kasvaa tiheänä ja toisessa kohdassa puita on vain siellä täällä.
Mikä tekee vuoristometsien kasvupaikasta haastavan?
Alueelle satava vesi virtaa aina alaspäin. Vesi virtaa vuoristopuroihin ja vähitellen jokiin. Keniassa on sadekausi, jolloin sataa paljon. Neljä kuukautta vuodesta alueella on täysin sateeton kausi.
Miten puiden kaataminen vuoriston rinteiltä on vaarantanut alueen eliöstön ja ihmisten hyvinvoinnin?
Jos puusto kaadetaan, ei kasvillisuus ei sido kosteutta. Maa ei varastoi vettä vaan se kuivuu hyvin nopeasti. Puiden juuret sitovat maa-ainesta, ja jos puita ei ole, maa-aines valuu sateiden mukana alas. Näin alue muuttuu, eikä siihen ole enää helppo istuttaa uutta metsää. Vuoriston vesi virtaa Niili-jokeen, jonka varrella elää miljoonia ihmisiä. Jos puut kaadetaan vuoriston rinteeltä, ei vettä riitä virtaamaan Niili-jokeen, jolloin kuivalla kaudella joki kuivuu. Tämä aiheuttaa miljoonille ihmisille suuria haasteita elinmahdollisuuksiin, viljelyyn ja terveyteen.
Miten kuvassa olevan alueen vedenpidätyskykyä voisi parantaa?
Alueelle voi istuttaa uutta metsää. Kenian vuoristometsiin onkin alettu istuttaa uutta metsää, jolla turvataan veden riittäminen luonnon ekosysteemille ja ihmisille.
Pohjois-Amerikan lehtimetsät s. 55
Millaista metsää on kuvassa?
Kuvassa on lehtimetsää, joka on kuvattu Pohjois-Amerikasta.
Mikä uhkaa lehtimetsiä?
Ihminen on kaatanut Pohjois-Amerikan lehtimetsistä yli puolet polttopuiksi ja rakennuspuiksi? Alueella ei enää ole laajoja yhtenäisiä metsäalueita.
Miten tämä vaikuttaa alueen ekosysteemiin?
Eläimet tarvitsevat yhtenäisiä elinalueita liikkumiseen paikasta toiseen. Metsien kaataminen on estänyt tämän. Ihmisten toiminta metsäalueella on saanut ihmiset metsästämään alueelta pois liikaa suuria petoja, karhuja ja susia.
Miten susien ja karhujen väheneminen alueella vaikuttaa ekosysteemiin?
Hirvet ja muut hirvieläimet lisääntyvät liikaa ja syövät metsät paljaaksi. Erilaisten eläinten ja kasvien määrän tulee ekosysteemissä olla tasapainossa, että luonto säilyy monimuotoisena, kasvit kasvavat ja kaikille eliöille riittää ruokaa.
Miten aluetta on alettu suojella?
Alueelle on perustettu luonnonsuojelualueita, joilla metsästystä ja metsän hakkuita valvotaan.
Visentti s. 56
Mitä erityistä on Puolan Bialowiezan lehtimetsissä?
Ne ovat viimeisiä jääkauden jälkeisiä luontotyyppejä, jotka ovat jäljellä. Alue on yksi maailmanperintökohteista. Alue on myös ainoa alue, missä euroopanbiisoni elää luonnonvaraisena koko maailmassa.
Mikä uhkaa aluetta?
Nykyisin Puola sallii puun kaatamisen alueella, mikä uhkaa euroopanbiisonin elinalueita ja uhkaa Euroopan yhden harvinaisen laajan metsäalueen säilymistä.
Miten aluetta pyritään suojelemaan?
Euroopan unioni on määrännyt Puolan metsien laajat hakkuut lopetettavaksi.