6. Metsästä saa terveyttä ja hyvinvointia

Tavoitteet:

  • Opit luonnossa liikkumisen sääntöjä.

  • Opit, mitä luonto voi tarjota ihmiselle.

  • Opit arvostamaan jokamiehenoikeuksia. 

Liite

Tällä sivulla

Tutki kuvaa (s. 73) 

1. Mitä kuvassa tapahtuu?
Retkeilijä makaa maassa. Hän on pystyttänyt teltan yöpymistä varten. Kuva on Lapista, taustalla näkyy tunturi ja järvi.

2. Mitä retkeilyyn kuuluvia tärkeitä asioita näet kuvassa? Mihin niitä tarvitaan?
Teltta yöpymistä varten. Vasemmassa reunassa näkyy kaasukeitin ja ruuan valmistamiseen tarkoitetuja retkiastioita. Retkeilijän pään alla on rinkka tai iso reppu, jossa hän kantaa retkellä tarvittavia vaatteita, tarvikkeita ja ruokaa. Retkeilijällä on retkeilyyn sopivat vaatteet ja kengät.

3. Miksi ihmiset harrastavat retkeilyä?
Retkeilemällä pääsee lähelle luontoa ja tutustuu uusiin paikkoihin. Retkeilemällä oppii selviytymään luonnossa ja oppii erilaisia asioita luonnosta. Retkeily on samalla liikuntaa ja se kasvattaa kuntoa ja parantaa terveyttä. Se voi rentouttaa ja rauhoittaa. Retkeillessä voi kalastaa, poimia marjoja ja sieniä, tarkkailla lintuja ja muita eläimiä, kuunnella luonnon ääniä, seurata vuodenaikojen vaihtumista.

Marjojen poimija s. 75

Katso kuvaa.

Mitä kuvassa tapahtuu?
Ihminen on metsässä poimimassa marjoja, luultavasti mustikoita.

Marjojen ja sienien poimiminen metsästä on jokamiehenoikeus. Mitä se tarkoittaa?
Kuka tahansa voi poimia metsästä marjoja ja sieniä ilman maanomistajan lupaa.

Retkeilymerkki ja tulentekomerkki s. 75

Mitä näet kahdessa kansallispuistossa käytettävässä merkissä?
Ensimmäisessä on ihmisiä kantamassa reppua ja toisessa tuli palaa nuotiossa.

Mitä merkeillä halutaan kertoa?
Vasemmanpuoleinen merkki on kävelyreitin merkki, oikeanpuoleinen tulentekopaikan merkki.

Yleisimmät syötävät luonnonmarjat s. 77

Mitä marjoja tunnistat kuvista?
Ylärivi vasemmalta: mustikka, puolukka, vadelma, alarivi vasemmalta tyrni, lakka, karpalo.

Mitä marjaa olet maistanut?

Mitä maistamastasi marjasta oli valmistettu?
Esimerkiksi mehua, hilloa, marmeladia.

Miksi marjoja kehotetaan syömään usein?
Niiden syöminen on terveellistä. Niissä on paljon vitamiineja, kuituja ja kivennäisaineita. Niissä on vain vähän sokeria. Niissä ei ole lainkaa rasvoja.

Hirvenmetsästäjä s. 78

Mitä näet kuvassa?
Talvisessa metsässä on mies ja hirvi. Miehellä on oranssit huomioliivit ja pipo päässä. Mies on metsästämässä hirveä. Huomiovarusteet ovat tarpeelliset, sillä hirviä metsästetään porukalla. Kaikkien tulee näkyä kauas, jotta kukaan ei ammu vahingossa toista ihmistä.

Miksi hirviä metsästetään?
Hirvien metsästykseen saa lupia, koska muuten hirvikanta kasvaisi liian suureksi. Tämä lisäisi hirvikolareiden määrää ja aiheuttaisi tuhoja metsissä. Hirvet syövät puiden oksia ja kuorta ja taittavat sekä katkovat  nuorien puiden latvuksia.

Pannoitettu susi s. 79

Mikä eläin on kuvassa?
Kuvassa on susi.

Pohdi, miksi sudella on kaulassa lähetinpanta.
Susi on ensin nukutettu ja sille on laitettu lähetinpanta kaulaan. Susien pannoitustietoa hyödynnetään susikannan runsauden seurannassa sekä niiden reviirien eli elinalueiden suuruuden kartoituksessa. Tietoa hyödynnetään, kun päätetään susien kaatoluvista. Susia ei haluta kaataa liikaa eikä liian vähän. Nuorten susien lähetinpannan avulla voidaan seurata, miten sudet levittäytyvät uusille asuinalueille. Lähetinpantojen avulla seurataan myös susien vaellusreittejä.

Vuoden 2017 riistasaalis -taulukko s. 79

Mitä eläimiä on metsästetty eniten Suomessa 2017?
Vesilintuja ja jäniksiä.

Mitä tarkoittaa suurpeto?
Niihin kuuluvat susi, karhu, ahma ja ilves.

Luonnossa liikkujat s. 80

Kuvassa on kaksi nuorta hiihtäjää. Miksi hiihtäminen luonnossa on hyvä harrastus?
Hiihtäen näkee kauniita maisemia, hiihtoladuilla on vaihtelevaa maastoa, saa raikasta ulkoilmaa ja mieli piristyy sekä kunto kasvaa. Luonnossa liikkuminen parantaa oppimista koulussa ja jaksamista työssä.

Missä itse hiihdät mieluiten?

Milloin ulkoilet luonnossa?

Mitä luonnossa liikkuminen merkitsee sinulle?

Tutki kuvaa (s. 74)

1. Mitä kuvassa tapahtuu?
Kuvan henkilö retkeilee hienossa maisemassa. Hän on pystyttänyt teltan, valmistanut ruokaa, ja lepää. 

2. Mitä retkeilyyn kuuluvia tärkeitä asioita näet kuvassa? Mihin niitä tarvitaan?
Teltta, ruoanvalmistusvälineet, ja retkeilijällä on retkeilyyn sopivat varusteet yllään. Retkeily onnistuu ja siitä voi nauttia, kun huomioi luonnon olosuhteet ja erilaiset säät.

3. Miksi ihmiset harrastavat retkeilyä?
Ihmiset retkeilevät, koska luonnossa voi rauhoittua ja päästä eroon arjen kiireisestä elämänrytmistä. Retkeilemällä voi seurata mielenkiintoisia luonnon ilmiöitä ja löytää ja nähdä aina jotakin uutta. Retkeily on hyvää liikuntaa ja se parantaa paitsi kuntoa myös mielenterveyttä. Retkeily on mukavaa yhdessäoloa. Retkeilemällä voi haastaa itseään.

Jokamiehenoikeudet kuuluvat kaikille (s. 75)

4. Mitä tarkoittavat jokamiehenoikeudet?
Jokamiehenoikeudet tarkoittavat, että jokaisella Suomessa on oikeus liikkua ja retkeillä luonnossa. Luonnossa kulkemiseen ei tarvita lupaa eikä siitä tarvitse maksaa. Luontoa ei saa vahingoittaa eikä häiritä millään tavalla. Luonnonsuojelualueilla täytyy noudattaa alueen sääntöjä.

Metsästä saa marjoja ja riistaa (s. 77)

5. Mitkä ovat Suomen yleisimmät syötävät marjat?
Yleisimmät syötävät marjat ovat mustikka, puolukka, vadelma, tyrni, lakka ja karpalo.

6. Miksi riistaeläimiä saa metsästää vain tiettyinä aikoina?
Eläimiä ei saa metsästää silloin, kun ne pesivät tai kasvattavat jälkeläisiään. Näin varmistetaan lajin elinvoimaisuus.

7. Tutki alla olevaa taulukkoa. Mitä riistaeläimiä on metsästetty eniten vuonna 2017? Entä vähiten?
Eniten on metsästetty vesilintuja. Vähiten on metsästetty suurpetoja.

Metsässä oleilu parantaa mielenterveyttä (s. 80)

8. Mitä hyötyä on metsässä liikkumisesta?
Luonnossa liikkuminen lisää terveyttä, tarjoaa elämyksiä, rauhoittaa ja lievittää stressiä. Luonnossa liikkuminen tukee oppimista koulussa ja jaksamista työssä.

Mistä pidät metsässä?

Tavoite:
Tehdään retki metsään. Pysähdytään kokemaan metsä. Nuoren luontosuhteen virittäminen ja vahvistaminen.

Työohjeista:
Kannattaa katsoa säätiedote, jotta ilma olisi siedettävä retken aikana.

1. Etsi metsästä kohta, joka miellyttää sinua.
Pysähdy siihen ja istu paikallesi.

2. Kuuntele hiljaa ympärillä kuuluvia ääniä.
Mitä kuulet?

Opettajalle: Erilaiset äänet voi vaikka laskea, koska usein on vaikea tunnistaa, mistä ääni lähtee. Varsinkaan linnun ääniä useimmat eivät tunnista, eikä se ole tarpeenkaan.

3. Katso ylöspäin.
Mitä näet?

Opettajalle: Latvuston peittävyys, monipuolisuus ja esimerkiksi lehtien kääntyminen valoon päin on mahdollista nähdä ja kuvata.

4. Katso alaspäin.
Mitä näet?

Opettajalle: Maan pinnassa tapahtuu paljon kaikenlaista, kun malttaa katsoa. Valokuvaaminen voi auttaa rauhoittumaan.

5. Katso ympärillesi ja valitse jokin yksityiskohta.
Se voi olla esimerkiksi kukka, lehti, ötökkä, oksan erityinen kohta tai mikä tahansa kaunis tai erikoinen asia. Kuvaa se läheltä.

6. Etsi metsästä merkki ihmisestä.
Kirjoita tai kuvaa se. Mistä kohdasta metsää löysit merkin ihmisestä?

Tuloksista ja johtopäätöksistä:

Tärkeintä olisi viritellä keskustelua metsän merkityksestä itselle, perheelle, isovanhemmille. Maahanmuuttajanuorten kanssa voi jutella siitä, millaisissa paikoissa heidän synnyinmaissaan käydään retkellä, piknikillä tai lomalla.
Luonnonympäristön terveysvaikutuksistakin voidaan jutella. Niistä on tehty tutkimuksia.

1. Hetki luontokuvaajana

a. Kuvaustehtävä
Ota luontokuva, joka on mielestäsi mahdollisimman kaunis. Voit kiinnittää huomiota esimerkiksi väreihin, erilaisiin muotoihin tai erikoisiin yksityiskohtiin.

b. Katselutehtävä
Tulosta ja kehystä kuvasi. Tehkää kuvista yhdessä näyttely luokkaan.

Vastaus: Ihailkaa luonnon kauneutta. Jokainen näkee ympärillään erilaiset asiat kauniina.

2. Tutki kuvia.

a. Nimeä kuvasta hirvilehmä ja vasa.

b. Nimeä kuvasta uroshirvi ja naarashirvi.

Vastaus:

a.Vasemmalla hirvilehmä ja oikealla vasa.

b.Vasemmalla uroshirvi ja oikealla naarashirvi.

3. Pohdi vastauksia seuraaviin kysymyksiin.

Mitkä asiat vaikuttavat hirvikannan kokoon Suomessa? Miten hirvikannan kokoon vaikuttaa se, saako metsästysluvalla ampua vasan, hirvisonnin vai hirvilehmän?

Vastaus:
Hirvikannan kokoon vaikuttaa eniten hirven metsästys ja hirveä metsästävien petoeläinten, kuten susien, määrä alueella. Eniten hirvikannan kokoon vaikuttaa hirvilehmien määrä, sillä jokainen yli 1,5-vuotias hirvilehmä pystyy tuottamaan 1-2 vasaa kerrallaan. Seuraavaksi eniten vaikuttaa hirvisonnien määrä (siittää hirvilehmät), ja vähiten vasojen määrä.

4. Lue kertomus nuorten metsäretkestä.
Alleviivaa vihreällä värillä kohdat, jotka kuuluvat jokamiehenoikeuksiin. Alleviivaa punaisella kohdat, joita metsässä ei saa tehdä.

Vastaus: jokamiehenoikeuksiin kuuluvat kohdat on merkitty lihavoinnilla. Asiat, joita metsässä ei saa tehdä, on merkitty kursiivilla.

Jere, Tommi, Nea ja Riikka olivat metsäretkellä.
He kulkivat pitkin polkuja ja nauttivat luonnosta.
Puissa hyppi orava, ja kiven takana loikki jänis.
Nea yritti kuvata oravaa, mutta se oli niin nopea,
ettei siitä saanut kuvaa.
Jere keräsi nuotiota varten maasta risuja ja oksia,
jotka olivat irronneet puista myrskyssä.
Riikka katkoi lisäksi kuivia oksia puista,
jotta nuotioon riittäisi tarpeeksi poltettavaa.
Nea huomasi, että kiven päällä oli kaunista jäkälää ja sammalta.
Hän keräsi niitä muovipussiin askartelutarpeiksi.
Tommi näki puun kolossa linnunpesän.
Hän huusi kaikki katsomaan pieniä söpöjä poikasia,
jotka piipittivät pesässään.
Emolintu lenteli hädissään ympärillä.
Onneksi nuoret huomasivat sen,
ja he lähtivät nopeasti pois pesältä.
Lopulta polku johti taukopaikalle,
jossa oli valmis nuotiopaikka.
Jere keräsi kaikille käenkaalin lehtiä maistiaisiksi sillä aikaa,
kun muut sytyttivät nuotiota.
Nuotion ääressä oli mukava istuskella.
Nuotiopaikalle oli tuotu valmiita halkoja nuotiota varten.
Nuoret paistoivat makkaraa ja söivät eväät nuotiopaikalla.
Tauon jälkeen he keräsivät kaikki roskat pussiin.
Tommi laittoi roskapussin reppuunsa.
Hän aikoi viedä sen kotiin asti roskakoriin.
Kotimatkalla Riikka löysi kauniita kieloja ja sinivuokkoja.
Hän teki niistä upean kimpun kotiin vietäväksi.