6. Lihakset liikuttavat kehoa

Tavoitteet:

  • Opit, miten lihakset toimivat.
  • Opit huolehtimaan lihasten terveydestä.
  • Opit, miten luut ja lihakset toimivat yhteistyössä.
Liite

Tällä sivulla

Tutki kuvaa (s. 74) (Luvun aloituskuva)

1. Mitä sellaisia asioita näet kuvassa, jotka vaikuttavat liikkumiseen?
Takimmaisessa kuvassa näkyy luuranko. Ihminen pysyy koossa luiden avulla. Keskimmäisessä kuvassa ovat kehon sisimmät lihakset. Lähimmässä kuvassa ovat uloimmat lihakset, jotka tuntuvat ihon alla. Lihakset kiinnittyvät luurankoon ja saavat aikaan liikkeen.

2. Miten luut ja lihakset sijoittuvat toisiinsa nähden kuvassa?
Luuranko on sisin osa ihmistä. Lihakset ovat luurangon päällä ja näkyvät siksi joskus myös ihmisen ihon läpi lihasten muotoina. Lihakset ovat kerroksittain.

Jalkapallon pelaaja (s. 87)

Mitkä lihakset kuvan jalkapallon pelaajalla ovat hyvin näkyvillä?
Hänen jalkojensa lihakset näkyvät hyvin, erityisesti supistuneet nelipäiset reisilihakset. Paidan alta kuultavat voimakkaat vatsalihakset.

Lapsi opettelee kävelemään (s. 88)

Mitä lapsi tekee kuvassa?
Lapsi opettelee kävelemään. Aikuinen tukee häntä.

Miksi käveleminen on aluksi lapselle vaikeaa?
Kävelemiseen tarvitaan paljon eri lihaksia. Harjoituksen puutteen takia lihasten yhteistyö ei ole vielä kehittynyt tarpeeksi. Siksi lapsi tarvitsee aluksi tukea, kun hän harjoittelee kävelemistä. Kun liikettä on harjoiteltu paljon, sitä ei enää tarvitse ajatella. Aivot oppivat liikuntalihasten erilaisia liikeratoja, jolloin liikkeet muuttuvat lähes automaattisiksi.

Elimistössä on erilaisia lihastyyppejä (s. 88)

Tutki kuvia.

Mitä erilaisia lihaksia ihmisen kehossa on?
Liikuntalihaksia ja sisäelinten lihaksia sekä sydänlihas.

Miten ne eroavat toisistaan?
Sydänlihaksen säikeet ovat pitkulaisia ja sen solut muodostavat verkkomaista rakennetta. Liikuntalihasten solut ovat pitkiä ja rinnakkain. Niissä on useitta tumia. Sisäelinten solut ovat lomittain ja muodostavat tiiviin ja tasaisen kudoksen.

Mitä näistä lihaksista me voimme tietoisesti säädellä?
Liikuntalihaksia voimme liikuttaa tahdonalaisesti. Voimme päättää jalkojen ja käsien koukistamisesta ja ojentamisesta ja harjoitella kehomme liikkeitä esimerkiksi harrastuksissamme.

Mitä lihaksia emme voi kehossamme säädellä?
Sydän lyö automaattisesti koko elämämme ajan. Sydän pumppaa verta kehossamme jatkuvasti. Myös ruuansulatuskanavan ja sisäelinten lihakset toimivat automaattisesti. Ne kuljettavat esimerkiksi ruokaa eteenpäin suolistossa. Näihin lihaksiin emme voi vaikuttaa.

Breakdance-tanssija (s. 89) ja Lihakset toimivat vastavaikuttajapareina (s. 90)

Tutki kuvia.

Miten tanssijan liike syntyy?
Liike syntyy, kun aivoista lähtee hermosoluja pitkin käsky lihakseen ja liikuntalihas supistuu. Jänteet kiinnittävät lihakset luihin niin, että nivelet pääsevät liikkumaan. Kun luihin kiinnittyneet lihakset supistuvat, ne liikuttavat myös luita.

Tutki s. 90 kuvia. Miten lihakset saavat aikaan käden ojentumisen ja koukistumisen?
Liikkeeseen vaikuttavat hauis- ja kolmipäinen olkalihas. Lihakset toimivat vastavaikuttajapareina. Hauis koukistaa käden ja kolmipäinen olkalihas ojentaa sen.

Miten lihasten proteiinisäikeet käyttäytyvät lihaksen ojentuessa ja koukistuessa?
Kun lihas supistuu ja käsi koukistuu, proteiinisäikeet liukuvat sisäkkäin, lihas lyhenee ja säikeet muuttuvat tiiviiksi kimpuksi. Siksi myös lihas näyttää ulospäin pullistuvan. Rentoutuessaan proteiinisäikeet liukuvat kauemmas toisistaan ja muuttuvat litteämmiksi. Silloin lihas pitenee, ja se näyttää litteämmältä myös ulkoapäin tarkasteltaessa.

Ojenna tuolilla istuessasi jalka suoraksi eteenpäin. Huomaatko, miten reisilihas supistuu?

Mikä lihas saa taas aikaan jalan koukistumisen taaksepäin? Etsi lihas.
Kaksipäinen reisilihas.

1. Mitä sellaisia asioita näet kuvassa, jotka vaikuttavat liikkumiseen?
Takimmaisessa kuvassa näkyy luuranko. Ihminen pysyy koossa luiden avulla. Kun tullaan kuvissa takaa eteenpäin, muodostuu luurangon päälle lihakset. Keskimmäisessä kuvassa ovat kehon sisimmät lihakset. Lähimmässä kuvassa ovat uloimmat lihakset, jotka tuntuvat ihon alla. Lihakset kiinnittyvät luurankoon ja saavat aikaan liikkeen.

2. Miten luut ja lihakset sijoittuvat toisiinsa nähden kuvassa?
Luuranko on alimmainen osa ihmistä. Lihakset ovat luurangon päällä ja näkyvät siksi joskus myös ihmisen ihon läpi lihasten muotoina. Lihakset ovat kerroksittain.

3. Mitä eri asioita ihminen tarvitsee liikkumiseen?
Lihaksia, jänteitä ja nivelsiteitä sekä energiaa.

4. Millaisia erilaisia lihaksia ihmisellä on?
Liikuntalihakset, sisäelinten lihakset sekä sydänlihas.

5. Miten liike syntyy?
Liike syntyy, kun liikuntalihas supistuu. Luihin kiinnittyneet lihakset liikuttavat myös luita.

6. Miten lihasten vastavaikuttajaparit toimivat?
Monissa liikkeissä kaksi lihasta tekee yhteistyötä. Toinen ojentaa, toinen koukistaa.

Miten lihakset saavat aikaan liikkeen?

Tavoite

  • Oppia nimeämään tärkeimpiä lihaksia.
  • Ymmärtää lihasten supistumiskyky ja yhteistoiminnan periaate.
  • Harjoitella luonnontieteellistä kokeellista tiedonhankintaa ja johtopäätösten tekoa.

Työohjeista

Tehtävät 1 ja 2 harjoittavat lihasten nimeämistä ja niiden yhteistoiminnan havainnoimista.

Tehtävä 3 on pienimuotoinen tutkimus oppilaan hauislihaksen pituudesta ja ympärysmitasta. Tussilla merkitseminen voi olla hiukan hankalaa, ja siinä opettajan on hyvä auttaa oppilaita. Hauiksen alku- ja loppupää löytyvät, kun lihasta supistaa ja tutkii samalla sormilla lihaksen alku- ja loppupäätä. Omia havaintoja kannattaa verrata kirjan sivun 90 kuvaan, jossa näkyy, että hauislihas alkaa lapaluusta olkapäästä ja kiinnittyy alhaalla värttinäluuhun. Lihaksen kummassakin päässä on noin 5 cm verran jänteitä, jotka eivät ole lihaskudosta.

Tuloksista ja johtopäätöksistä:

Tulostaulukossa hauiksen ympärysmitta levossa on pienempi kuin supistuneena. Hauiksen pituus taas on levossa pitempi kuin supistuneena. Sivun 90 kuvasta tämä näkyy myös helposti.

Tulosten pohdinnassa voidaan kerrata lihaksen toimintaperiaate: lihakset toimivat supistumalla ja rentoutumalla. Lihasten yhteistoiminta voidaan ottaa esiin ja todeta, että hauiksen (koukistaja) vastavaikuttajapari on kolmipäinen olkalihas (ojentaja).

Eri oppilaiden tuloksia ja treenaamisen merkitystä voidaan myös pohdiskella. Bodarit ja heidän valtavat lihaksensa herättävät yleensä yläkoulussa paljon keskustelua.

Minä itse -tehtävä
Jänteet kiinnittävät lihakset luihin. Etsi jänteitä kehostasi tunnustelemalla.
a. Mistä löydät jänteitä?
Jänteitä löytyy esimerkiksi kyynärpäästä, kämmenselästä, polvesta, nilkasta, nivusista ja kantapäästä.

b. Mistä löydät suurimman jänteen?
Akillesjänne on ihmisen suurin jänne. Se kiinnittyy kantaluuhun pohjelihaksen ja jalkapohjan lihasten kautta. Sen vetolujuus on jopa 900 kg.

c. Millaisilta jänteet tuntuvat, kun liikuttelet ja painelet niitä?
Jänteet ovat kimmoisia, sitkeitä, joustavia. Jänteet muodostuvat kollageeniproteiinisäikeistä.

2. Joskus jänteet joutuvat liian kovalle rasitukselle. Ota selvää, millaiset jännevammat ovat tyypillisiä nuorille. Miten jännevammoja hoidetaan ja miten niitä voi ehkäistä? Käytä hakusanaa ”jännevammat”.
Jännevammoja on nuorilla usein alaraajoissa, esimerkiksi polvissa, takareisissä. Jos kyseessä on rasitusvamma, jännevammoja hoidetaan liikeharjoittelulla, jolla vahvistetaan lihaksen ja jänteen kapasiteettia ottaa vastaan kuormaa. Jos kyseessä on jänteen repeäminen, silloin vammaa hoidetaan leikkauksella. Jänne vammojen syntyä voidaan ehkäistä monipuolisella harjoittelulla. Harjoittelussa tulisi huomioida puhtaat liikesarjat, kehon kaikkien lihasten monipuolinen kehittäminen sekä riittävä lepo.

3. Selkäkyykkytesti kertoo, miten hyvässä kunnossa alaraajojen lihakset ovat.
Alaraajojen hyvä kunto ehkäisee tapaturmia. Kun alaraajat ovat hyvässä kunnossa, jaksat liikkua. Lihasten hyvä kunto parantaa myös reaktionopeutta, kuten tippuvan lasin sieppaamista ilmasta tai asennon korjaamista liukastuessa.