7. Keho poistaa tarpeettomat aineet

Tavoitteet:

  • Opit, miten erityselimet toimivat.
  • Opit ymmärtämään erityselimistön merkityksen.
  • Opit, miten elämäntavat vaikuttavat erityselimistön toimintaan.
Liite

Tällä sivulla

Tutki kuvaa (s. 98)

1. Mitä kuvassa tapahtuu?
Vauva istuu potalla pissalla tai kakalla.

2. Millaisia aineita keho poistaa?
Elimistöstä poistuu vettä, ruuasta käyttämättä jääneitä aineita ja elimistön toiminnasta syntyneitä kuona-aineita. Erityisen paljon poistuu bakteereita, sulamattomia kuituja ja vettä.

3. Pohdi, miksi keho poistaa aineita.
Elimistö ei pysty käyttämään kaikkia ruoka-aineiden osia, mitä ihminen ruuasta saa. Sen täytyy poistaa kehosta tarpeettomat aineet. Kehosta poistuu niitä aineita, mitä elimistössä ei tarvita tai jotka ovat elimistölle myrkyllisiä tai haitallisia.

Elimistö poistaa tarpeettomat aineet (s. 99)

Tutki kaaviota.
Mitkä ihmisen elimet kuuluvat erityselimistöön?
Munuaiset, maksa, keuhkot ja iho.

Mitä aineita erityselimet poistavat?
Vettä, suoloja, ureaa, hormoneja, lääkkeiden jäänteitä ja hiilidioksidia.

Mitä eri kautta kuona-aineet poistuvat kehosta?
Virtsan ja ulosteen mukana suolistosta, hien mukana ihosta ja hengityksen mukana uloshengityksessä.

Mikä on erityselimistön tehtävä?
Erityselimet käsittelevät solujen aineenvaihdunnassa syntyneitä tuotteita ja poistavat tarpeettomia ja haitallisia aineita verenkierrosta. Verenkierto kuljettaa kuona-aineet soluista erityselimiin, jotka poistavat kuona-aineet kehosta.

Alkoholijuomia (s. 100) ja Maksa on ihmisen suurin ja monipuolisin sisäelin (s. 101)

Tutki kuvia.
Mitä kuvassa on?
Olutlasi ja viinilasi.

Miksi alkoholijuomia voi tarjoilla vain aikuisille?
Lapsen maksa ei pysty hajottamaan alkoholia samalla tavalla kuin aikuisen maksa. Alkoholi on lapselle vaarallista.

Missä maksa sijaitsee?
Maksa on ihmisen suurin sisäelin. Maksa sijaitsee mahalaukun lähellä, kylkiluiden suojassa.

Mikä on maksan tehtävä?
Maksa on ihmiselle elintärkeä elin ja sillä on monta tärkeää tehtävää elimistössä. Maksa varastoi sokeria. Se hajottaa elimistölle haitallisia aineita, kuten esimerkiksi alkoholia. Se poistaa verestä myös bakteereita ja estää tulehduksia. Lisäksi maksa hajottaa veren vanhoja punasoluja ja hormoneja ja valmistaa ihmiselle tärkeitä proteiineja ja valmistaa sappinestettä, joka hajottaa ruuan rasvoja. Sappineste siirtyy varastoon maksan alla sijaitsevaan sappirakkoon. Maksa valmistaa myös virtsa-ainetta eli ureaa, joka kulkeutuu veren mukana munuaisiin.

Munuaiset poistavat kuona-aineita (s. 103)

Tutki kuvaa.
Missä munuaiset sijaitsevat?
Munuaisia on kaksi. Ne sijaitsevat kehon selkäpuolella. Kylkiluut suojaavat niitä osittain.

Mihin elimiin munuaiset ovat yhteydessä?
Munuaiset ovat yhteydessä virtsanjohtimeen ja virtsarakkoon. Lisäksi niiden kautta kulkee isoja verisuonia.

Miten munuaiset toimivat?
Munuaisiin virtaa verta munuaisvaltimoa pitkin. Munuaisissa on noin miljoona nefronia, jotka suodattavat veren. Suodattuneet kuona-aineet siirtyvät virtsaan. Suurin osa vedestä, suoloista, sokereista ja aminohapoista siirretään takaisin vereen. Takaisin imeytyneet aineet keho käyttää aineenvaihdunnassaan. Vesi toimii liuottimena, jonka avulla virtsa-aineen pituisuus saadaan niin alhaiseksi, että virtsa-aine pystyy suodattumaan nefronissa. Virtsa kulkeutuu munuaisaltaaseen ja siitä virtsanjohdinta pitkin virtsarakkoon.

Mikä on munuaisten tehtävä?
Munuaiset suodattavat verestä kuona-aineita. Kuona-aineista munuaiset valmistavat virtsaa. Munuaiset säätelevät kehon nestetasapainoa. Jos kehossa on liian vähän nestettä, munuaiset vähentävät virtsan valmistusta. Jos ihminen on juonut liikaa, virtsaa syntyy enemmän. Näin munuaiset säätelevät kehon nestetasapainoa.

1. Mitä kuvassa tapahtuu?
Vauva istuu potalla pissalla tai kakalla.

2. Millaisia aineita keho poistaa?
Elimistöstä poistuu vettä, ruuasta käyttämättä jääneitä aineita ja elimistön toiminnasta syntyneitä kuona-aineita. Erityisen paljon poistuu bakteereita, sulamattomia kuituja ja vettä.

3. Pohdi, miksi keho poistaa aineita.
Elimistö ei pysty käyttämään kaikkia ruoka-aineiden osia, mitä ruuasta saa. Kehosta poistuu niitä aineita, mitä elimistössä ei tarvita tai jotka ovat elimistölle myrkyllisiä tai haitallisia.

4. Mikä on erityselimien tehtävä kehossa?
Ne käsittelevät keholle tarpeettomia aineita ja poistavat niitä verenkierrosta.

5. Millä eri tavoilla kehosta poistuu kuona-aineita?
Maksa, keuhkot, munuaiset ja iho poistavat tarpeettomia tai myrkyllisiä aineita. Ylimääräinen vesi, virtsa-aine ja monet suolat poistuvat virtsan ja hien mukana. Suolisto poistaa ulosteessa vettä, kuituja ja bakteereita.

6. Miksi maksa on meille elintärkeä elin?
Maksa varastoi tai hajottaa elimistölle haitallisia aineita. Se poistaa myös bakteereita ja estää tulehduksia. Lisäksi se hajottaa veren vanhoja punasoluja ja hormoneja.

7. Mitä on fibrinogeeni?
Fibrinogeeniä tarvitaan veren hyytymiseen.

8. Mitä erilaisia tehtäviä maksalla on?
Maksa varastoi vitamiineja, kivennäisaineita, rasvoja ja sokeria. Maksa toimii myös verivarastona.

9. Mitä aineita ihmisen virtsa sisältää?
Virtsa sisältää urean lisäksi vettä, suoloja, hajuaineita, lääkkeiden jäämiä, hormoneja ja väriaineita.

10. Mitkä kaksi tärkeää tehtävää munuaisilla on?
Munuaiset poistavat kuona-aineita ja ylläpitävät kehon nestetasapainoa.

Mitä virtsa kertoo sinusta?

Tavoite

  • Oppia oman terveyden tarkkailun kannalta hyödyllisiä asioita virtsatutkimuksen avulla.
  • Oppia suhtautumaan eritteisiin luonnollisena osana ihmisen elämää.
  • Harjoitella täsmällisten havaintojen tekoa.

Työohjeista:

Tärkeintä on rohkaista oppilaita omiin havaintoihin. Huumori auttaa tässä tehtävässä. Ohjeissa on annettu väriin ja hajuun liittyviä adjektiiveja, jotka auttavat oppilasta omien havaintojen tekemisessä.

Taulukossa on useita rivejä niitä varten, jotka haluavat tutkia virtsaa useita kertoja. Esim. 1. vessakäynti = aloitus, 2. käynti 3 lasillisen jälkeen, 3. käynti 6. lasillisen jälkeen, 4. käynti illalla, 5. käynti seuraavana aamuna.

Parsan, valkosipulin ja punajuuren syönnin jälkiä on myös hauska tarkkailla virtsatutkimuksessa.

Tuloksista ja johtopäätöksistä:

Tärkeintä on, että oppilas saa tuloksia taulukkoonsa.

Yleensä runsas juominen vaalentaa virtsan väriä ja laimentaa hajua.

Aamuvirtsa on tummempaa ja voimakkaamman hajuista kuin päivän muut virtsat.

Tietyt ruoka-aineet (esimerkiksi parsa ja valkosipuli) paljastuvat virtsasta helposti hajuna, ja punajuuren vesiliukoinen punainen väri voi olla yllätys monelle.

Keskustelua voidaan jatkaa esim. lääkärin määräämiin virtsanäytteisiin ja siitä saataviin terveystietoihin. Voidaan myös etsiä netistä, miten virtsanäyte pitää ottaa oikein. Tietoa näytteistä on esimerkiksi Terveyskylä-sivustolla.

Minä itse -tehtävä
Miten kehon kuona-aineet ja niiden poisto näkyvät iholla?
Kelmun alle syntyy vesipisaroita, koska kelmun alla iho haihduttaa vettä. Vesi tiivistyy kelmulle koska se ei pääse haihtumaan suoraan ilmaan.

2. Yhdistä jäteaine ja sitä poistava elin.
Vesi - munuainen, keuhkot, iho
Virtsa-aine - munuainen
Suolat - munuainen (myös iho, ihmisen hikoillessa hikeen erittyy myös suoloja)
Lääkeaineet - maksa, munuainen
Hiilidioksidi – keuhkot
Alkoholi – maksa
Uloste - peräsuoli

3. Miten hien ja virtsan määrä vaihtelee lämpötilan mukaan?
a. Tutki diagrammia virtsan määrästä. Miten virtsan määrä muuttuu, kun lämpötila nousee?
Virtsan määrä vähenee, kun lämpötila nousee.
b. Tutki, miten hien määrä muuttuu, kun lämpötila nousee.
Hien määrä kasvaa, kun lämpötila nousee.
c. Mitä tapahtuu, kun lämpötila on noin 23 astetta?
Hien ja virtsan määrä on sama 23 asteessa. Keho pyrkii ylläpitämään nestetasapainoa.
d. Mitä tapahtuu, kun lämpötila on 35 astetta?
Lämpötilan noustessa yli 35 asteen keho pyrkii viilentämään itseään hikoilun avulla. Hikoillessa vesi siirtyy kudoksesta ihon pinnalle. Hikoillessa lämpöä eritetään elimistöstä pois nesteeseen sitoutuneena. Näin lämpö siirtyy kehosta pois, ja sen lämpötila laskee.