Tutki kuvaa (s. 8)
1. Pohdi, miltä juoksijasta tuntuu.
Juoksija juoksee alamäkeä, se voi olla helpottava tunne. Hänellä on todennäköisesti kuuma, koska hän juoksee aavikolla, eikä varjoa ole missään. Onko hänellä kengissä hiekkaa tai onko hiekka tarttunut hänen ihoonsa kiinni? Hänellä voi olla kova jano.
2. Pohdi, miten juoksija voi säädellä omaa lämpötilaansa.
Hän voi suojata päätään kuumuudelta. Hän voi hidastaa vauhtiaan ja juoda vettä. Hän voi pukea päälleen teknisestä kankaasta olevat vaatteet, jotka suojaavat auringon porotukselta mutta kuitenkin hengittävät.
3. Pohdi, miten keho yrittää säädellä omaa lämpötilaansa.
Keho hikoilee. Janon tunne on myös kehon tapa yrittää saada mies juomaan ja sitä kautta myös viilentymään.
Hermosto, hormonieritys ja puolustusjärjestelmä ohjaavat elimistön toimintaa (s. 9)
Tutki kuvaa.
Miten hermosto, hormonieritys ja puolustusjärjestelmä toimivat?
Hermosto ja aistit kokoavat, kuljettavat ja käsittelevät tietoja kehosta nopeasti. Hormonieritys erittää hormoneja, jotka nopeuttavat tai hidastavat elimistön toimintoja tilanteiden tarpeen mukaan. Puolustusjärjestelmä suojaa elimistöä. Se osaa tunnistaa ja torjua elimistölle haitallisia asioita.
Millaisissa tilanteissa hermosto ohjaa kehon toimintaa?
Kun täytyy käyttää aisteja, esimerkiksi kuunnella, katsella ja maistella.
Millaisissa tilanteissa hormonit välittävät tietoa elimistön tilasta?
Esimerkiksi nälän ja janon tunteeseen sekä nukahtamiseen vaikuttavat erilaiset hormonit.
Millaisissa tilanteissa puolustusjärjestelmä toimii aktiivisesti?
Esimerkiksi kun ihminen on syönyt pilaantunutta ruokaa, polttaa tupakkaa tai saa haavan.
Mies korkealla kukkulalla (s. 10)
Miten mies on päässyt kukkulalle?
Hän on ehkä kiivennyt sinne.
Mitä kiipeäminen vaatii keholta?
Lihaksissa täytyy olla voimaa ja keuhkojen täytyy ottaa happea kehon toimintaa varten. Kehossa täytyy olla energiaa, että jaksaa kiivetä pitkän matkan korkealle.
Mistä keho saa energiaa?
Energiaa saa ruuasta, lihasten ja maksan sokerivarastoista sekä kehon rasvasta.
Miksi miehellä on nälkä?
Hän on kiivetessään käyttänyt kehostaan energiaa. Aivojen nälkäkeskus saa tietoa siitä, kuinka paljon mahalaukussa on ruokaa ja kuinka paljon veressä on sokeria. Kun ruokailusta on kulunut tarpeeksi aikaa, nälkäkeskus ilmoittaa, että on aika syödä.
Ruoan tuoksu (s. 10)
Miten ruoan tuoksu vaikuttaa sinuun silloin, kun olet nälkäinen ja silloin, kun et ole nälkäinen?
Nälkäisenä ruuan tuoksu tuntuu todella hyvältä ja houkuttelevalta. Kylläisenä en edes välttämättä huomaa ruuan tuoksua.
Mikä saa sen aikaan?
Ihmisen aivojen nälkäkeskus havaitsee, milloin verensokeri vähenee veressä. Silloin ihmiselle tulee nälän tunne.
Janon tunteen syntyminen (s. 11)
Tutki kuvaa.
Miten janon tunne syntyy?
Aivojen janokeskus havaitsee kehon veren suolapitoisuuden. Jos vesi vähenee veressä, muuttuu veren suolapitoisuus isommaksi. Sydämen ja verisuonijärjestelmän verenpainetta mittaavat aistinsolut (painereseptorit) tunnistavat, että kehossa on liian vähän nestettä. Ihmisellä jano tuntuu ihon, kielen ja suun kuivuutena.
Miten keho pyrkii säästämään vettä, kun syntyy jano?
Ihmisen virtsaamisen tarve vähenee, koska aivojen janokeskus vapauttaa kehoon hormonia, joka vähentää virtsan muodostumista.
Aistit keräävät tietoa ympäristöstä (s. 12)
Mitä aisteja ihmisellä on?
Makuaisti, näköaisti, kuuloaisti, tasapainoaisti, tuntoaisti ja hajuaisti.
Millaisia aisteja ihmisellä on korvassa?
Ihminen kuulee korvillaan. Lisäksi korvassa on tasapainoa säätelevä aisti.
Miksi ihminen tarvitsee monta erilaista aistia?
Aistien avulla ihminen kerää monipuolisesti tietoa ympäristöstään ja pystyy sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin.
Elimistö muuttaa toimintaansa aistimusten mukaan (s. 13)
Tutki kuvaa.
Millaisen ärsykkeen ihminen kuvasarjassa saa ja mitä aistia hän sen tunnistamiseen käyttää?
Ihminen kuulee musiikkia kuuloaistilla. Musiikki on liian kovalla.
Miten aistiärsyke saa ihmisen toimimaan musiikin hiljentämiseksi?
Sähköinen viesti lähtee kuulohermoa pitkin aivoihin. Aivoissa viestit tulkitaan aistimuksiksi. Esimerkiksi tässä kova musiikki saa aivoissa aikaan kuuloaistimuksen. Aistimusten perusteella aivot lähettävät hermoja pitkin nopeita viestejä käden lihaksille, minkä vuoksi käsi kääntää musiikin hiljemmalle.
Surffaaja (s. 14)
Mitä kuvassa tapahtuu?
Surffaaja putoaa lainelaudalta aalloissa.
Miten putoaminen vaikuttaa mieheen jatkossa?
Surffaaja osaa seuraavalla kerralla olla ehkä varovaisempi tai osaa ottaa huomioon seuraavalla kerralla asioita, mitkä saattavat aiheuttaa kaatumisen. Hän myös oppii lisää ja osaa säädellä kehoaan taas vähän paremmin seuraavalla kerralla.
Miten surffarin keho säätelee toimintaa kuvassa?
Henkilön aistit toimivat tarkasti (näköaisti, tasapainoaisti, tuntoaisti) ja säätelevät kehon toimintaa ja reagointia. Hermosto kuljettaa nopeasti viestejä aistielimistä aivoihin. Aistimuksia tulkitaan aivoissa ja sen perusteella säädellään esimerkiksi lihasten toimintaa.
Miten pelko tai innostus saattavat vaikuttaa henkilön toimintaan?
Kaatumisesta jää muistijälki ihmisen aivoihin. Pelko saattaa tehdä ihmisen varovaiseksi, innostus taas saattaa tehdä ihmisen rohkeammaksi. Pelko ja innostus saavat kehon eri umpirauhaset erittämään sellaisia hormoneja, jotka vaikuttavat kehon toimintoihin. Esimerkiksi pelko saa aikaan sydämen tiheämmän sykkeen ja hengityksen kiihtymisen. Innostuskin saattaa lisätä sydämen sykettä tai hengitystä, mutta vaikuttaa ihmisen toimintaan eri tavalla.
Miten hermoston ja hormonien vaikutukset eroavat toisistaan?
Hermosto toimii salamannopeasti, hormonien vaikutus on hitaampaa ja kestää pidempään.
Tyttö hengityssuojaimen kanssa (s. 15)
Miksi tyttö käyttää hengityssuojainta?
Hän pyrkii suojaimen avulla estämään ilmasta tulevia mikrobien tai haitallisten pölyhiukkasten pääsyä hengitysteihin. Hän voi myös pyrkiä estämään oman hengityksen kautta tulevien mikrobien leviämistä muihin ihmisiin tai ympäristöön.
Mitä muita keinoja ihmisen elimistöllä on estää ympäristöstä tulevien haitallisten mikrobien pääsy kehoon?
Ihmisellä on suussa ja nenässä limakalvot, joihin haitalliset mikrobit tarttuvat ennen elimistöön pääsyä. Ihmisen iho suojaa mikrobeilta. Ihmisen kehossa on kaikkialla valkosoluja, jotka tuhoavat ylimääräisiä mikrobeja. Myös mahalaukun vahvat hapot tuhoavat ruuan mukana elimistöön päässeitä mikrobeja.
Millä muilla tavoilla voit suojata itseäsi vahingollisilta mikrobeilta?
Esimerkiksi pesemällä kädet ja huolehtimalla hygieniasta sekä syömällä tuoretta ja hyvää ruokaa.