Tutki kuvaa (s. 20)
1. Mitä kuvassa tapahtuu?
Nainen ampuu jousipyssyllä.
2. Mitkä kehon osat ovat käytössä kuvan tilanteessa?
Yläkeho, jossa naisen kädet venyttävät jousta tarkasti tiettyyn asentoon. Myös naisen silmien täytyy katsoa tarkasti kohteeseen. Hänen täytyy hallita koko kehon tasapainoa lihasten avulla.)
3. Mitä eri asioita kuvan henkilön on huomioitava, jotta hänen suorituksensa onnistuu?
Hänen täytyy keskittyä, hänen täytyy osata käyttää jousipyssyä ja hänen välineidensä täytyy olla kunnossa. Hänellä täytyy olla voimaa hallita liike ja osuminen on harjoittelun tulosta. Silmien ja käsien yhteistyön täytyy toimia.
Lapset kylvyssä (s. 21)
Mitä lapset tekevät?
Lapset kylpevät ja heillä näyttää olevan hauskaa.
Mikä saa aikaan hyvän olon tunteen?
Vesi on lämmintä, ei ole kiire mihinkään, lapset ovat kavereita keskenään ja heillä on mukavaa yhdessä.
Millaisia viestejä lasten kehot saavat ympäristöstä?
Vesi tuntuu lämpimältä, aurinko lämmittää. Toisen nauru tekee iloiseksi.
Mitä viestejä lasten kehon sisältä syntyy?
Kehon sisältä tulee viestejä esimerkiksi nälästä tai janosta
Mikä saa aikaan nämä tuntemukset?
Ihmisen sisällä on hermosto, joka ohjaa meissä kaikkea: sisäelinten toimintaa, liikkumista, muistamista ja ajattelua. Hermosto ylettyy päästä aina sormiin ja varpaisiin.
Hermostoon kuuluvat keskushermosto ja ääreishermosto (s. 22)
Tutki kuvaa.
Mitkä osat ihmisen hermostosta kuuluvat keskushermostoon?
Aivot ja selkäydin.
Mitkä osat hermostosta kuuluvat ääreishermostoon?
Kaikki muut hermot, jotka lähtevät selkäytimestä ja ulottuvat raajojen päihin asti.
Mitä tehtäviä keskushermostolla ja ääreishermostolla on?
Keskushermostossa, aivoissa, syntyvät aistimukset, joita ihminen saa aistien avulla. Sieltä aivot lähettävät toimintakäskyjä selkäytimen kautta ääreishermostoon.
Huom. Kuvassa selkäytimen alapuolella oleva keltainen osa on jo ääreishermoston hermokimppuja.
Balleriina (s. 23)
Pystyisitkö sinä olemaan kuvan mukaisessa asennossa? Miksi mahdollisesti et pysty?
Mitä tarvitaan, että ihminen voi oppia vaikeita ja monimutkaisia liikesarjoja?
Asennon saavuttamiseksi on tarvittu paljon harjoittelua. Silloin liikkeeseen tarvittavat hermot ja lihakset oppivat toimimaan paremmin yhdessä. Ihmisen hermosto ohjaa kehon toimintaa. Ääreishermosto kuljettaa aivoista viestejä lihaksille.
Hermon rakenne (s. 24)
Tutki kuvaa.
Millaisia osia hermojen sisällä on?
Hermojen pinnassa ja väleissä on tukikudosta ja verisuonia, joita pitkin hermo saa happea ja ravintoa. Tukikudosten sisällä kulkee pitkiä hermosolujen haaroja. Hermosolujen haarat ovat kimpuissa, joita suojaa tukikudos. Tukikudoksen tehtävä on toimia myös eristeenä hermosoluhaarakimppujen välillä.
Hermosolun rakenne (s. 25)
Tutki kuvaa.
Etsi kuvasta tuojahaarake, viejähaarake ja solukeskus.
Mistä sähköimpulssi saapuu hermosoluun?
Tuojahaarakkeita pitkin.
Mikä määrää sen, jatkaako hermoimpulssi matkaansa eteenpäin?
Se riippuu impulssin voimakkuudesta. Solukeskus valitsee, lähteekö viesti eteenpäin. Hermosolussa voi kulkea satoja sähköisiä viestejä sekunnissa.
Miten pitkä hermosolu on?
Kehossa on monen mittaisia hermosoluja. Pisimmät niistä voivat olla yli metrin mittaisia, esimerkiksi hermosolut, jotka liikuttavat jalkaa. Pääasiassa kaikkien hermosolujen solukeskukset sijaitsevat keskushermostossa. Solukeskuksia ei ole hermojen sisällä.
Impulssi ylittää synapsin välittäjäaineiden avulla (s. 27)
Miten viesti voi kulkea aivoista sormien tai varpaiden päihin asti?
Tarvitaan useita peräkkäisiä hermosoluja.
Tutki kuvaa.
Miksi kutsutaan kahden hermosolun välissä olevaa yhtymäkohtaa?
Synapsiksi.
Mitä synapsissa tapahtuu?
Sähköinen impulssi saapuu viejähaarakkeen päähän (viesti tulee kuvassa alhaalta ylöspäin). Tämä saa aikaan välittäjäaineiden vapautumisen synapsirakoon. Vastaanottavan hermosolun tuojahaarakkeen päissä on vastaanottajia. Kun välittäjäaine kiinnittyy vastaanottajaan, se saa aikaan sähköisen impulssin tuojahaarakkeessa. Näin sähköinen impulssi lähtee etenemään hermosolussa.
Mitä aineita synapsiraossa tarvitaan, jotta impulssi etenee?
Välittäjäainetta.
Milloin synapseja syntyy ihmisen hermostoon lisää?
Mitä enemmän opimme uusia tietoja ja taitoja, sitä enemmän hermosolujen välille syntyy synapseja.
Lapsi tarttuu lasiin (s. 28)
Miten sinä voit ohjata itseäsi tarttumaan pöydällä olevaan lasiin?
1. Päätän tarttua lasiin.
2. Aivoista lähtee käsky käden lihaksille, jolloin liikutan kättäni ja ohjaan käden kohti vesilasia.
Pienelle lapselle tämä voi olla vaikeaa. Sinulta tämä sujuu jo hyvin, koska olet harjoitellut liikesarjaa monet kerrat.
Toimitko tässä tilanteessa tahdonalaisesti vai tahdosta riippumatta?
Tahdonalaisesti.
Koetilanne koulussa (s. 28)
Miltä tuntuu olla koetilanteessa koulussa?
Esimerkiksi jännittävältä, stressaavalta, innostavalta.
Mitä asioita pystyt säätelemään koetilanteessa? Mihin et voi vaikuttaa?
Pystyn säätelemään kehon liikkeitä ja kirjoittamista. Ne ovat tahdonalaisia toimintoja. En pysty säätelemään sydämen sykettä, hengitystä tai sisäelinten toimintoja. Ne toimivat automaattisesti.
Ihmisellä on tahdonalainen hermosto ja tahdosta riippumaton hermosto (s. 29)
Tutki kuvaa.
Mitä asioita tahdonalainen hermosto säätelee?
Se ohjaa liikuntalihasten toimintaa.
Mitä säätelee tahdosta riippumaton eli autonominen hermosto?
Se ohjaa hengityselimistön, ruuansulatuselimistön ja verenkiertoelimistön toimintaa.
Pieni vauva ja refleksit (s. 30)
Pohdi, mitä asioita vauva osaa heti syntyessään.
Vauva osaa imeä ja niellä maitoa, ja hän osaa tunnistaa äitinsä tuoksun perusteella.
Miksi nämä taidot ovat tärkeitä?
Ne ovat synnynnäisiä refleksejä, joiden tarkoitus on pitää vauva elossa. Niiden avulla vauva selviytyy ensimmäisistä kuukausistaan.
Mitä eroa on reflekseillä ja tahdonalaisella toiminnalla?
Refleksit toimivat automaattisesti. Tahdonalainen toiminta kehittyy vähitellen, kun lapsi harjoittelee liikesarjoja mallien avulla. Tällaisia ovat vaikkapa kävely ja pyöräily. Esimerkiksi kävely muuttuu automaattiseksi, kun sitä on harjoitellut tarpeeksi.
Selkäytimen refleksit pelastavat vaaratilanteesta ennen kuin ihminen ehtii ajatella asiaa (s. 31)
Tutki kuvaa.
Mitä kynttilä saa aikaan pojan kädessä?
Tuli polttaa sormea.
Minne viesti kulkeutuu seuraavaksi?
Selkäytimeen.
Mikä saa aikaan sen, että poika ottaa käden pois kynttilän liekin päältä?
Selkäytimestä lähtee toimintakäsky käden lihakselle, jonka avulla käsi vedetään pois liekistä.
Missä syntyy kivun tuntemus?
Aivojen kipukeskuksessa.