Tutki kuvaa (s. 6–7)
1. Mitä kuvassa tapahtuu?
Laskuvarjohyppääjät ovat hypänneet lentokoneesta ja laskeutuvat kuviossa kohti maata.
2. Mitä taitoja kuvassa olevat ihmiset ovat oppineet?
Ennen lentokoneesta hyppäämistä heidän on täytynyt opetella välineiden käyttö, laskuvarjojen kiinnittäminen ja kokoaminen, hyppäämisen perusteet ja oman mielen hallinta hypyn aikana. Sen jälkeen he ovat hypänneet yhdessä sellaisen henkilön kanssa, joka ohjaa ja tarkistaa, että hyppy onnistuu.
Vasta tämän jälkeen hypätään yksin. Hyppyjä toistetaan monta kertaa, jotta taidosta tulee varma ja turvallinen. Ryhmässä hypätessä omien taitojen täytyy olla hyvät ja hyppääjän täytyy osata pitää itsensä rauhallisena, ettei vaaranna muita hyppääjiä.
3. Mihin muistia tarvitaan kuvan tilanteessa?
Hypyn onnistumista varten on sovittu yhdessä monta asiaa. Kaikki eivät voi hypätä koneesta yhtä aikaa. Lisäksi kuviossa on jokaisella oma paikka. Jokaisen hyppääjän täytyy muistaa, miten pääsee kuviossa omalle paikalleen. Lisäksi on muistettava kaikki hyppäämiseen liittyvät perustaidot.
Aivosähkökäyrä ja aivojen sähköisen toiminnan mittaus (s. 39)
Pohdi, mitä tietoja sinulla on ihmisen aivoista.
Ihmisen aivot painavat vähän, ihmisen painosta noin 2–5 %. 60 kiloa painavan ihmisen aivot painavat siis enintään 3 kiloa. Aivot ovat suojassa kallon sisällä, ja niitä ympäröi neste. Vaikka aivot painavat vähän, ne kuluttavat vähintään 20 % ihmisen käyttämästä energiasta. Kovassa ajattelutyössä aivojen osuus voi olla jopa 50 % energiasta.
Pohdi, mitä tietoja aivojen toiminnan mittaamisella voidaan saada.
Aivosähkökäyrästä voidaan saada tietoja unen laadusta, reagoinnin nopeudesta tai esimerkiksi sairauksista, kuten epilepsiasta.
Katso kuvaa.
Millaisella välineellä aivosähkökäyriä tutkitaan?
Väline on myssy, jossa on antureita. Anturit kiinnitetään päänahkaan. Niillä saadaan tietoa aivojen sähköisestä toiminnasta. Toiminnasta piirtyy käyriä, joita näemme ylemmässä kuvassa.
Aivojen eri osat toimivat yhteistyössä (s. 40)
Tutki kuvaa.
Minkä nimisiä osia aivoissa on?
Päällimmäisenä on isoaivot, jotka jakaantuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon. Puoliskot toimivat yhdessä, ja niitä yhdistää aivokurkiainen. Niiden alla on sinisellä merkittynä väliaivot. Väliaivojen pieni osa on aivolisäke. Aivojen takaosassa on pikkuaivot (punaisella) ja aivojen alaosassa aivorunko (keltaisella), joka johtaa selkäytimeen.
Missä on aivokuori?
Aivokuori on isoaivojen pinnalla oleva muutaman millimetrin paksuinen kerros. Aivokuorella tapahtuu esimerkiksi ajattelu, muistaminen, aistihavaintojen tulkitseminen sekä puheen ja liikkeiden säätely. Aivokuorella tapahtuu myös tunteiden ymmärtäminen ja niiden hallinta sekä käyttäytymisen säätely. Aivokuori on erittäin tärkeä alue ja se tekee ihmisestä älykkään.
Aivokuoren alueilla on omat tehtävänsä (s. 40)
Tutki kuvaa. Missä kohdassa aivokuorta tulkitaan silmistä sähköisenä impulssina saapuvaa tietoa?
Pään takaosassa.
Missä kohdassa aivokuorella puhe syntyy?
Pään sivuosassa.
Missä kohdassa ovat aivokuoren tuntoalue ja liikealue?
Pään päällä.
Mitä aivojen muut alueet tekevät?
Aivojen alueet toimivat yhteistyössä toistensa kanssa. Tiedot ja taidot yhdistyvät ja liittyvät toisiinsa monissa kohdissa monimutkaisilla tavoilla. Kaikkia niitä ei mitenkään voi merkitä kuvaan.
Kiukutteleva lapsi (s. 41)
Millaisia tunteita kuvan lapsella on? Miksi hän ehkä toimii näin?
Lasta kiukuttaa. Hän on heittäytynyt maahan itkemään, koska ei ole esimerkiksi saanut tahtoaan läpi.
Mikä aivojen osan kehittymättömyys vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen?
Aivokuoren, jossa tunnistetaan tunteita ja hallitaan omaa käyttäytymistä. Pienellä lapsella aivokuori ei ole vielä kehittynyt ja tunteiden hallinnan taidot ovat keskeneräisiä.
Miksi tunteiden hallinta on vaikeaa myös murrosikäiselle?
Murrosikäisen aivoissa tapahtuu suuria ja nopeita muutoksia. Nämä muutokset saattavat vaikeuttaa omien tunteiden hallintaa ja tunnistamista. Aivojen muutokset ovat osa aikuistumista.
Tarkasti piirtäminen (s. 42)
Katso kuvaa.
Millaista piirustusta henkilö piirtää?
Hän piirtää tarkasti pieniä yksityiskohtia.
Mihin muihin asioihin tarvitset samankaltaisia taitoja kuin tarkasti piirtämiseen?
Esimerkiksi pyöräilyyn, mailapeleihin, käsitöihin, kirjoittamiseen, koneitten korjaamiseen tai askarteluun.
Mikä osa aivoista on aktiivinen, kun teet pikkutarkkaa työtä?
Pikkuaivot. Toiminnan käsky lähtee aivokuorelta, mutta pikkuaivot tekevät liikkeet tarkoiksi ja sulaviksi. Toiminta vaatii paljon harjoitusta. Siksi pieni lapsi ei vielä pysty tarkkaan piirtämiseen tai ei osaa tarttua tavaroihin tarkalla otteella.
Nukkuva lapsi (s. 43)
Mikä aivojen osa yhdistää aivot muuhun kehoon?
Aivorunko yhdistää aivot muuhun kehoon. Aivorunko yhdistyy selkäytimeen, mistä lähtevät ääreishermot joka puolelle kehoa.
Etsi sivun 40 kuvasta aivorunko ja väliaivot.
Katso kuvaa ja pohdi, mitä tehtäviä aivorungolla ja väliaivoilla voi olla.
Aivorunko säätelee ihmisen unta, nälkää ja janoa. Sen tehtävänä on säädellä ihmisen hengitystä, sydämen toimintaa ja nielemisrefleksiä. Myös aivastusrefleksi on lähtöisin aivorungosta. Väliaivot säätelevät ihmisen hormonitoimintaa, mikä vaikuttaa rauhoittumiseen ja unen laatuun.
Harjoittelu lisää hermosolujen kytkentöjä ja jalkapalloilija (s. 44)
Mitä taitoa olet itse joutunut harjoittelemaan paljon, ennen kuin opit sen?
Esimerkiksi pyörällä ajaminen, jokin temppu rullalaudalla tai polkupyörällä, erilaiset potkut jalkapallolla tai piruetti luistimilla.
Tutki alla olevaa kuvaa. Mitä harjoitteleminen vaikuttaa aivoihin?
Jonkin taidon harjoittelu kasvattaa aivoihin lisää synapsien välisiä yhteyksiä.
Tutkimuksissa on havaittu, että rajatuilla aivoalueilla kuten hippokampuksessa ja aivokammioiden reunoilla syntyy uusia hermosoluja myös aikuisena.
Polkupyörällä ajaminen (s. 45)
Minkä ikäisenä opit ajamaan pyörällä?
Miksi pyöräilytaito ei unohdu, vaikka olisit välillä pitkään ajamatta pyörällä?
Aivoihin tietyille alueille on syntynyt hermosolujen välille paljon yhteyksiä. Aivoihin syntyy pysyviä muistijälkiä, ja opitut tiedot ja taidot säilyvät, kun niitä on tarpeeksi harjoitellut.
Mitä taitoja pystyt tekemään ja teet päivittäin niin, ettei sinun tarvitse edes ajatella asiaa?
Esimerkiksi pukeminen, syöminen, oven sulkeminen lähtiessä ja pyöräileminen.
Miksi sinä osaat nämä asiat automaattisesti, mutta pienelle lapselle ne voivat olla vaikeita asioita?
Nuori on harjoitellut näitä asioita niin monta kertaa, että niistä on tullut automaattisia toimintoja.
Mitä hyötyä on siitä, että toiminnot automatisoituvat?
Silloin aivoissa tulee tilaa uuden oppimiselle, kun automatisoituneitten toimintojen tekeminen ei vie aivoista niin paljon energiaa.
Miten muisti vaikuttaa arjen toimintoihin?
Muistin avulla voimme ennakoida asioita ja tiedämme, miten kannattaa eri tilanteissa toimia. Osaamme esimerkiksi kävellä liukkaalla tiellä talvella, kun tiedämme kokemuksesta, miltä jäinen asfaltti jalkojemme alla tuntuu. Muisti auttaa ja helpottaa jokapäiväisiä toimintojamme.
Millaiset asiat muistat parhaiten?
Ihminen muistaa parhaiten asiat, joihin liittyy voimakkaita tunteita tai asian toistamista ja kertaamista.