Tutki kuvaa (s. 82)
1. Miksi ihminen pesee käsiään?
Käsien pesu estää bakteerien ja virusten leviämistä ja vähentää sairastumisen riskiä.
2. Millaisissa tilanteissa käsien pesu on tarpeen?
Kädet pitää pestä aina ennen ruokailua sekä aina kotiin tullessa esimerkiksi koulupäivän tai kaupassa käynnin jälkeen.
3. Pohdi, miksi käsien pesuun käytetään saippuaa.
Saippua irrottaa mikrobit, bakteerit ja virukset karkeasta ihosta paremmin. Mikrobit poistuvat käsistä saippuan mukana huuhdeltaessa pois.
Mikrobien leviäminen (s. 83)
Mikä kuvien tilanteissa aiheuttaa sairastumisen riskin?
Ylemmässä kuvassa olevaan ovenripaan ovat koskeneet monet ihmiset, ja siksi rivassa on bakteereita ja viruksia. Kun nainen koskettelee omia kasvojaan, hän siirtää mikrobit käsistään omaan elimistöönsä.
Mitä muita aineita tai uhkia ihmisellä on ympäristössä?
Erilaiset vieraan kemikaalit voivat aiheuttaa allergiaoireita. Auringon ultraviolettisäteily voi vaurioittaa soluja.
Elimistö puolustautuu mikrobeja vastaan ulkoisesti ja sisäisesti (s. 84)
Mitkä ovat kehon kaksi erilaista tapaa puolustautua mikrobeja vastaan?
Ulkoinen puolustus ja sisäinen puolustus.
Miten puolustus näissä toimii?
Ulkoisessa puolustuksessa iho, limakalvot ja hengitysteiden värekarvat vaikeuttavat mikrobien pääsyä elimistön sisälle.
Sisäisessä puolustuksessa veren valkosolut syövät elimistön sisälle päässeitä mikrobeja, tuottavat niitä vastaan vasta-aineita tai muuttuvat muistisoluiksi, jotka tunnistavat mikrobin vielä pitkäkin ajan kuluttua. Sisäinen puolustus tuottaa ihmiselle vastustuskyvyn eli immuniteetin.
Missä ihmisellä on limakalvoja?
Niitä on ihmisen ruuansulatuskanavan, sukuelinten, virtsateiden ja hengitysteiden pinnalla.
Miten limakalvot toimivat suojaavasti?
Mikrobit juuttuvat niiden erittämään limaan.
Ihossa on kolme kerrosta ja Ihon rasvaisuus (s. 85)
Mitkä ovat ihon kolme kerrosta?
Orvaskesi, verinahka ja rasvakudos.
Mikä on orvaskeden tehtävä?
Orvasketeen vapautuu verinahassa olevien talirauhasten tuottamaa rasvaista talia. Se estää vettä, mikrobeja ja muita aineita pääsemästä ihon läpi. Ihon pinnalla elää paljon sekä hyödyllisiä että haitallisia mikrobeja. Ihon happamuus suojaa kehoa ja häiritsee haitallisten mikrobien elämää. Terve iho on vahva suoja ihmiselle.
Mikä kuvassa todistaa, että iho on elävää kudosta?
Ihossa on paljon verisuonia, jotka kuljettavat ihon soluille energiaa ja happea.
Koronavirus (s. 86)
Tunnistatko kuvassa olevan viruksen?
Kuvassa on koronavirus.
Miten voit suojata itseäsi koronavirukselta?
Huolellinen käsienpesu monta kertaa päivässä, ihmisjoukkojen välttäminen ja turvavälin pitäminen suojaavat koronavirukselta.
Auringonottaja (s. 87)
Mitä kuvassa tapahtuu?
Kuvan henkilö ottaa aurinkoa tai on nukahtanut aurinkoon.
Miten kuvan henkilön iho voi?
Iho punoittaa ja on todennäköisesti palanut.
Mistä ihon ruskettuminen johtuu?
Ihossa on soluja, jotka tuottavat melaniini-nimistä väriainetta. Melaniinin vaikutuksesta iho ruskettuu. Eri ihmisillä melaniinia erittyy ihoon eri määrä. Siksi toinen ruskettuu enemmän kuin toinen.
Valkosolut liikkuvat imusuonistossa (s. 88)
Missä ihmisellä on imusolmukkeita?
Kaulan alueella, kainaloiden alueella, polvitaipeissa sekä nivusissa.
Missä ihmisen imusuonisto kulkee?
Kaikkialla elimistössä.
Mikä on imusuoniston tehtävä?
Valkosolut liikkuvat imusuonistossa. Imusuonisto kuljettaa nesteitä kudoksista verenkiertoon.
Mikä on valkosolujen tehtävä?
Ne tuhoavat haitallisia mikrobeja, joita joutuu elimistöön. Osa valkosoluista syö mikrobeja ja osa tuottaa vasta-aineita mikrobeja vastaan.
Missä valkosolut syntyvät?
Ne valmistuvat luiden sisällä luuytimissä. Ne liikkuvat elimistössä verenkierrossa ja imusuonistossa.
Syöjäsolu (s. 89)
Kuvassa on syöjäsolu. Mikä sen tehtävä on?
Syöjäsolu on valkosolu, joka ottaa mikrobin sisäänsä ja tuhoaa sen. Ne pystyvät liikkumaan verisuonissa ja kudoksissa.
Mitä on vasta-aine?
Imusolut ja muistisolut kehittävät vasta-ainetta tiettyä mikrobia vastaan. Näin ihminen ei sairastu samaan tautiin, kuten vesirokkoon, enää uudelleen.
Rokotus (s. 90)
Mitä kuvassa tapahtuu?
Hoitaja rokottaa lasta.
Mitä hyötyä rokotuksesta on?
Rokotuksessa potilaaseen siirretään mikrobia tai osaa mikrobista, jonka taudinaiheuttamiskykyä on heikennetty. Imusoluissa käynnistyy vasta-aineiden valmistus, ja syntyy muistisoluja. Muistisolujen avulla elimistö muistaa taudinaiheuttajan. Ihmiselle syntyy vastustuskyky.
Vesirokko (s. 91)
Mikä rokko kuvassa olevalla lapsella on?
Vesirokko.
Mitä sairauksia vastaan sinua on rokotettu?
Todennäköisesti ainakin kurkkumätää, jäykkäkouristusta, tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan.
Mitä hyötyä näistä rokotuksista on?
Rokotukset estävät maapallolla joka vuosi miljoonien lasten kuoleman. Nykyään näihin sairauksiin sairastuu Suomessa vain harva ihminen, koska lähes kaikki suomalaiset on rokotettu niitä vastaan.
Allerginen nuha (s. 92)
Onko sinulla allergiaa? Miten oireilet?
Mistä allergia johtuu?
Elimistön valkosolut valmistavat vasta-aineita ympäristössä esiintyviä asioita, esimerkiksi siitepölyä ja ruoka-aineita vastaan.
Miten toimit välttääksesi allergisia kohtauksia?
Ruoka-aineiden välttäminen, lääkkeet ja siedätyshoito ovat keinoja välttää allergisia reaktioita.
Kuraleikit (s. 93)
Mitä lapset tekevät?
Lapset leikkivät luonnossa.
Mitä hyötyä luonnon lähellä elämisestä on?
Elämä luonnon lähellä altistaa ihmiset monenlaisille mikrobeille. Tämä vahvistaa ihmisen puolustusjärjestelmää ja suojaa allergioilta.