Biologia 7–9

Tutki kuvaa (s. 8)

1. Mitä yhteistä huomaat kaikissa kuvissa?
   Kaikissa kuvissa olevilla lajeilla on jälkeläisiä.
2. Pohdi, miksi kaikki eläimet saavat jälkeläisiä.
   Jos laji ei saisi jälkeläisiä, se kuolisi sukupuuttoon ja lopulta elämä loppuisi maapallolta.
3. Pohdi, miksi eri lajeilla on eri määrä jälkeläisiä.
   Esimerkiksi jäniksillä on paljon vaaroja ympärillään. Kun poikasia on paljon, osa poikasista luultavasti selviää hengissä aikuisikään asti ja saa taas itse jälkeläisiä. Kaloilla on kymmeniä tuhansia mätimunia, mutta ne munitaan suureen vesimassaan ja ne ovat munina ja poikasina monen muun eläimen tärkeää ravintoa. Niinpä vain murto-osa jälkeläisistä kasvaa aikuiseksi.

Esimerkiksi ihmisellä tai elefantilla on vähemmän uhkia ja vaaroja ympärillään. Siksi on todennäköistä, että vaikka poikasia on vähemmän, ne selviytyvät hengissä aikuisikään asti. Ihminen ja elefantti myös huolehtivat poikasistaan pitkään, ja silloin poikasen elinmahdollisuudet paranevat kaloihin tai jäniksiin verrattuna.

Lapset puhaltavat ilmakuplia (s. 9)

Millaisia yksilöllisiä ominaisuuksia näet kuvan lapsissa?
Heillä on eriväriset ihot ja eriväriset hiukset. Kahdella on suorat hiukset, yhdellä kiharat. Silmien värit vaihtelevat myös.

Mistä johtuu, että lapset ovat erinäköisiä?
Heillä on geeneissään ainutlaatuinen yhdistelmä erilaisia ominaisuuksia, jotka he ovat perineet omilta vanhemmiltaan.

Perhe kävelyllä (s.10)

Mistä näet kuvassa?
Kuvassa ovat mies ja nainen ja heidän yhteinen lapsensa.

Millä tavalla vanhemmat huolehtivat lapsestaan?
Isä kantaa lasta kantorepussa, jossa lapsi kokee läheisyyttä. Äiti työntää vaunuja, joissa lapsi voi esimerkiksi nukkua.

Miten ihmisen tapa hoitaa lastaan eroaa muiden eläinten tavasta hoitaa jälkeläisiään?
Ihmislajilla on halu ja kyky huolehtia toisistaan. Ihminen hoitaa lapsiaan pitkän aikaa syntymän jälkeen toisin kuin esimerkiksi jänikset. Toisen ihmisen läheisyys on luonnollinen perustarve.

Geenit eli perintötekijät sijaitsevat kromosomeissa (s.11)

Miksi lapset muistuttavat usein vanhempiaan?
He ovat saaneet perintötekijänsä eli geeninsä molemmilta vanhemmiltaan. Ne vaikuttavat ihmisen ulkonäköön ja ominaisuuksiin.

Tutki kuvaa. Missä ihmisen geenit sijaitsevat?
Geenit sijaitsevat solun sisällä olevassa tumassa. Tuman sisällä on kromosomeja, jotka koostuvat geeneistä.

Äiti ja ultraäänitutkimuksessa (s.12)

Mitä kuvassa tapahtuu?
Raskaana oleva nainen on ultraäänitutkimuksessa.

Mitä tutkimuksessa saadaan selville?
Ultraäänitutkimuksessa voidaan selvittää sikiön vointia ja esimerkiksi sisäelinten ja luuston rakenteita. Lisäksi ultraäänellä voidaan usein selvittää lapsen sukupuoli.

Sukupuolikromosomit määräävät sukupuolen (s. 13)

Tutki kuvaa. Mitä eroa on naisen ja miehen sukupuolikromosomeilla?
Naisella on kaksi X-kromosomia. Miehellä on yksi X-kromosomi ja yksi Y-kromosomi.
Y-kromosomi on pienempi kuin X-kromosomi. Siksi miehillä on joistakin geeneistä vain yhdet kappaleet äidiltä perityssä X-kromosomissa. Siksi myös jotkin perinnölliset sairaudet ovat miehillä yleisempiä kuin naisilla, esimerkiksi puna-viher-värisokeus.

Miten lapsen sukupuoli määräytyy?
Sukupuolen määrää miehen siittiösolu. Jos siittiösolu on X-kromosominen, syntyvä lapsi on tyttö. Jos siittiösolu on Y-kromosominen, syntyvä lapsi on poika.

Lapset leikkivät leikkikentällä (s. 14)

Mitkä asiat vaikuttavat ihmisen kasvamiseen?
Ihmisen kasvamiseen vaikuttavat äidiltä ja isältä perityt perintötekijät. Myös ihmisen ympäristö, kuten ravinnon määrä ja laatu sekä riittävän uni, lepo ja liikkuminen vaikuttavat kasvuun.

Koripallojoukkue (s. 15)

Miten murrosikä näkyy joukkueen jäsenissä?
Osa pojista on kasvanut runsaasti pituutta ja parrankasvu on alkanut. Tytöillä erot ovat pienempiä. Kaikkien tyttöjen rinnat ovat jo kasvaneet.

Mikä saa aikaan murrosiän muutokset?
Sukupuolihormonien eritys kiihtyy murrosiän alkaessa. Naisen sukupuolihormoneja ovat estrogeeni ja progesteroni, joita tuottavat munasarjat. Miehen sukupuolihormoni on testosteroni, jota tuottavat kivekset. Murrosiän muutokset tapahtuvat jokaisella yksilöllisesti 8–14-vuotiaana.

Murrosiän muutokset tapahtuvat tytöillä ja pojilla eri tahtiin (s. 17)

Tutki kuvaa. Millaisia muutoksia tytön murrosikä saa aikaan?
Emätin ja kohtu kasvavat ja kuukautiset alkavat. Tyttö alkaa kasvaa pituutta ja muodot muuttuvat naisellisiksi. Häpykarvat ja kainalokarvat alkavat kasvaa.

Millaisia muutoksia pojan murrosikä saa aikaan?
Pojilla kivekset ja penis alkavat kasvaa ja siemensyöksyt alkavat. Ihon karvoitus ja rasvaisuus lisääntyy. Pojille tulee usein nopea kasvupyrähdys.

Miten murrosikä muuttaa ihmistä?

Tavoite

• Oppia ymmärtämään elämänkaaren muutoksia ja toisaalta muutosten säännönmukaisuuksia.
• Opetella tulkitsemaan diagrammeja.

Työohjeista

Tehtävä 1. on helpompi kuin tehtävä 2. On hyvä kerrata, miten diagrammia tulkitaan. Tummemman vihreä on tutkimusten mukaan riittävä unen määrä kyseisellä ikäkaudella. Tulkittaessa diagrammia kannattaa kehottaa oppilaita miettimään, miten esimerkiksi heidän omat perheenjäsenensä nukkuvat.

Tehtävä 2.

2.a. Tulkitaan diagrammia, jonka aikajana ei ole alussa lineaarinen.

2.b. Kun on selvitetty kuukautisten alkamisajan muutokset eri aikoina, seuraavan sivun tekstistä etsitään syitä alkamisajan muutoksille.

Tuloksista ja johtopäätöksistä

Vastaukset:

1.a. Vastasyntyneet nukkuvat 14-17 tuntia vuorokaudessa.

1.b. Ekaluokkalainen tarvitsee unta 11 tuntia vuorokaudessa. Sen voi päätellä siitä, että diagrammissa unen tarve pienenee lapsilla iän kasvaessa. Kun pylväässä koululaisten unen tarve on 9-11 tuntia, niin ekaluokkalaiselle isompi luku on lähimpänä oikeaa.

1.c. Melkein kaikilla nuorilla unen tarve lisääntyy murrosiässä. Tutkimusten mukaan unirytmi myös siirtyy siten, että aamuisin nukuttaa enemmän ja illalla ei saa unta yhtä helposti kuin nuorempana.

Unen aikana elimistö korjaa esimerkiksi rikkoutuneita verisuonia, huuhtoo aivoista kuona-aineita sekä vahvistaa ja varastoi päivän aikana opittuja asioita pitkäkestoiseen muistiin. Tämän vuoksi kasvuiässä ja nuorena tarvitaan enemmän unta kuin myöhemmin.

Murrosiässä unen tarpeen lisääntyminen liittyy hormonitoiminnan muutoksiin. Elimistön toiminta muuttuu ja aivot muuttuvat. Nämä prosessit vaativat enemmän unta.

Vanhemmiten uni ohenee. Vanhemmat ihmiset heräilevät helpommin ja aikaisemmin. Kun ihminen vanhenee, aivot eivät enää saavuta syvintä unen vaihetta yhtä hyvin. Vanhemmat ihmiset eivät myöskään yleensä tee niin raskasta työtä päivällä kuin nuoremmat. He eivät ehkä tarvitse niin paljon unta kuin nuoremmat.

2.a. Ihmislajin kehityksen alkuvaiheissa kuukautiset alkoivat 7-10-vuotiaana. Silloin ihmisten elinikä oli vain noin 40 vuotta. 1850-luvulla kuukautiset alkoivat noin 17 vuoden iässä, mutta alkamisikä on siirtynyt yhä aikaisemmaksi viimeisen 200 vuoden aikana.

2.b. Kuukautisten alkamiseen vaikuttavat perintötekijät. Joissakin suvuissa tyttöjen kuukautiset ja murrosikä alkavat aikaisemmin kuin keskimäärin tai päinvastoin. Myös ympäristötekijät vaikuttavat kuukautisten alkamiseen. Liian niukka ravinnon saanti, alipainoisuus ja jotkut sairaudet voivat estää kuukautisten alkamisen.

Nykyään on epäilty lasten yleistyvän lihavuuden aiheuttavan kuukautisten alkamista entistä aikaisemmin. Joidenkin ympäristöön joutuneiden kemikaalien tai niiden yhdistelmien on havaittu häiritsevän eläinten kehittymistä. Samat kemikaalit voivat myös ihmisillä aiheuttaa kuukautisten alkamista entistä aikaisemmin.