6. Ihminen on ainutlaatuinen

Tavoitteet:

  • Opit, missä ihmislaji on kehittynyt.
  • Opit, miten ihminen eroaa muista nisäkkäistä.
  • Opit, mitkä ovat ihmiselle tyypillisiä ominaisuuksia.
Liite

Tällä sivulla

Tutki kuvaa (s. 84)

1. Mitä eroja löydät ihmisen ja simpanssin ulkonäössä?
Simpanssi on karvaisempi kuin ihminen ja kulkee neljällä raajalla. Simpanssin ja ihmisen kasvonpiirteet ovat erilaiset.

2. Mitä yhteistä on simpanssin ja ihmisen rakenteissa?
Kummallakin on kädet, joissa on sormet ja jalat, joissa on varpaat. Simpanssi voi kävellä kahdella jalalla kuten ihminen. Simpanssi voi tarttua käsillä kiinni esineisiin.

3. Pohdi, mitä ihminen ja simpanssi tekevät kuvassa.
Tutustuvat toisiinsa, simpanssi tarttuu ihmistä kädestä.

Arkeologi työssään (s. 85)

Mitä arkeologi tekee kuvassa?
Arkeologi tutkii esi-ihmisen kivettyneitä jalanjälkiä.

Miten ihmisen alkuperästä on saatu tietoa?
Maapallolta on löydetty kivettyneitä pääkallon ja luurangon osia sekä jalanjälkiä. Lisäksi on löytynyt muinaisia työkaluja ja ihmisten asuinluolia, jotka todistavat, että esi-ihmisiä on ollut maapallolla.

Missä ihmislaji on saanut alkunsa?
Vanhimmat löydöt ihmislajista on tehty Itä-Afrikasta.

DNA (s. 86)

Mikä on kuvassa?
Kuvassa on DNA:ta.

Miten voidaan tietää, että ihmisellä ja simpanssilla on yhteinen esi-isä?
Ihmisen ja simpanssin geenejä on verrattu toisiinsa ja on todettu, että 99 % ihmisen ja simpanssin perimästä on samanlaista. Molemmilla on melkein samanlainen DNA.

Ihmisen sukupuu (s. 87)

Tutki kuvaa.
Millaisia erilaisia kädellisiä näet kuvissa?
Kissamaki, simpanssi, pystyihminen ja nykyihminen.

Mikä kädellisistä on lähimpänä nykyihmistä?
Pystyihminen, joka kuuluu ihmisen sukuun.

Kuinka kauan sitten ihmisellä ja kissamakilla on ollut yhteinen esi-isä?
70 miljoonaa vuotta sitten.

Pystyihmisen luuranko ja ulkonäkö (s. 88)

Mitä eroa nykyihmisen ja pystyihmisen pääkallossa on?
Pystyihmisellä oli vahvemmat kulmat, matalampi kallo ja eteenpäin työntyvä leuka.

Katso alempaa kuvaa pystyihmisen ulkonäöstä. Mitä yhteistä pystyihmisellä on nykyihmisen kanssa?
Pystyihminen muistuttaa nykyihmistä. Se on karvaisempi ja sen kasvonpiirteet ovat erilaiset.

Katso pystyihmisen käsiä. Mitä tärkeitä taitoja se voisi osata?
Se osaa valmistaa ja käyttää työkaluja taitavasti. Se osaa valmistaa vaatteita, varastoida ruokaa. Pystyihmiset elivät yhtä aikaa nykyihmisen kanssa joillakin alueilla.

Neandertalinihminen (s. 89)

Miten neandertalinihmiset elivät?
Neandertalinihmiset elivät yhtä aikaa nykyihmisen kanssa. Ne osasivat puhua, valmistaa työkaluja ja rakentaa majoja suojakseen. Ne osasivat myös metsästää eläimiä keihäillä ja käyttää tulta ruuanvalmistukseen.

Mistä voidaan tietää, että nykyihminen ja neandertalinihminen ovat risteytyneet keskenään?
Nykyihmisen geeneistä on löytynyt merkkejä neandertalinihmisten geeneistä. Neandertalinihminen kuoli sukupuuttoon noin 30 000 vuotta sitten.

Mikä on maapallon laajimmalle levinnyt nisäkäslaji?
Nykyihminen eli Homo sapiens.

Ihmislaji levittäytyi Afrikasta muualle maailmaan (s. 90)

Tutki karttaa.
Missä on ihmislajin alkukoti?
Afrikan etelä- ja itäosissa.

Millä alueella pystyihminen eli?
Kartan keltaisella alueella eli Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa.

Millä alueella neandertalinihminen eli?
Kartan violetilla alueella eli Euroopan ja Välimeren alueella.

Millä alueella denisovanihminen eli?
Kartan vihreällä alueella Aasiassa.

Milloin ihmislaji on levinnyt Suomen alueelle?
10 000 vuotta sitten.

Mistä voi johtua, että eri ihmislajit risteytyivät keskenään?
Samoilla alueilla saattoi elää useampia ihmislajeja.

Ihmislaji kantaa vastuuta jälkeläisistään (s. 91)

Mitä isä ja poika tekevät kuvassa?
He ovat kalastamassa.

Mitä se kertoo ihmislajista ja jälkeläisistä?
Ihminen opettaa jälkeläisilleen erilaisia taitoja ja tietoja sekä huolehtii jälkeisistään pitkän lapsuuden ajan. Ihmisillä myös urokset osallistuvat jälkeisten hoitamiseen toisin kuin monilla muilla nisäkkäillä.

Kädellisten tarttumaote (s. 91)

Millainen ihmisen tarttumaote on verrattuna simpanssin tarttumaotteeseen?
Ihmisen tarttumaote on tarkka pinsettiote, jonka vuoksi ihminen pystyy tekemään käsillään huolellista ja pikkutarkkaa työtä. Simpanssin ote ei ole yhtä tarkka, mutta sillä on käsissään enemmän voimaa kuin ihmisellä.

Miksi kädellisten tarttumaote on mahdollinen?
Kädellisten peukalo pystyy kääntymään muita sormia vasten. Sen vuoksi ihminen pystyy käyttämään erilaisia työkaluja.

Ihmisen aivot ovat kasvaneet lajin kehityksen aikana (s. 92)

Mitä eroa on esi-ihmisen ja nykyihmisen aivoilla?
Nykyihmisen aivot ovat huomattavasti suuremmat kuin esi-ihmisen aivot. Nykyihmisen aivot ovat myös poimuttuneemmat kuin esi-ihmisen aivot.

Miksi nykyihmisen aivot ovat kasvaneet suuremmiksi kuin muiden samankokoisten nisäkkäiden aivot?
Ihminen on oppinut kypsentämään ruokansa, jolloin kypsennetyn ruuan ravintoaineet imeytyvät paremmin verenkiertoon. Näin energiaa on säästynyt aivojen käyttöön, ja aivojen koko kasvoi.

Mitä kehittyneitä taitoja ihmisellä on?
Ihminen kykenee oppimaan, muistamaan ja tuottamaan uutta tietoa paremmin kuin muut eläimet.

Neuvottelutaidot (s. 93)

Mitä kuvassa tapahtuu?
Kuvassa on kokous, jossa keskustellaan ja sovitaan yhteisistä asioista.

Miten puheen oppiminen on helpottanut ihmisen elämää?
Ihmiset voivat luoda sosiaalisia, yhä monimutkaisempia suhteita.

Millä muilla tavoilla ihminen voi viestiä kuin puheella?
Ihminen on oppinut lähettämään viestejä kasvojen ilmeillä. Ilmeillä voidaan ilmaista erilaisia tunnetiloja ilosta suruun.

Esi-ihminen ja nykyihminen (s. 94)

Mitä tunteita kasvot mielestäsi viestittävät?
Esi-ihminen näyttää vihaiselta, koska sillä on korkeat kulmaharjanteet. Alemmassa kuvassa mies nauraa ja näyttää iloiselta.

Mitä hyötyä esi-ihmiselle on ollut vihaisen näköisestä ilmeestä?
Niiden kyky sopia ja tehdä yhteistyötä on ollut heikompi. Silloin jyrkät ilmeet ovat olleet helpompia tulkita.

Miten nykyihmisen käyttäytymisessä näkyy kehittynyt kyky toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa?
Ihmiset pystyvät luomaan ystävyyssuhteita, joista kumpikin osapuoli hyötyy. Nykyihmiselle on kehittynyt taito toimia yhdessä ja olla ystävällinen. Sitä tukevat ilmeikkäät kasvot, joilla voidaan ilmaista erilaisia tunteita, ja toisten ymmärtäminen helpottuu.

Robotti (s. 95)

Mitä kuva kertoo ihmisen älykkyydestä?
Ihminen on kehittänyt maapallolle monia koneita ja laitteita. Viimeisin suuri muutos on yhteiskunnan digitalisoituminen.

Miten ihmisen taidot voivat auttaa maapallosta huolehtimisessa?
Ihminen voi tulevaisuudessa ratkoa maapallon ongelmia luovalla ajattelulla ja teknologisilla taidoilla. Ihminen voi taidoillaan hankkia tietoa siitä, miten luonto toimii. Koko maapallon elämä on kiinni luonnon toiminnasta.

Milloin evoluutio päättyy?
Kehityksen lopputulosta ei voi koskaan tietää. Evoluutio jatkuu niin kauan kuin maapallolla on elämää, myös ihmisen evoluutio.

1. Mitä eroja löydät ihmisen ja simpanssin ulkonäössä?
Simpanssi on karvaisempi kuin ihminen ja kulkee neljällä raajalla. Simpanssin ja ihmisen kasvonpiirteet ovat erilaiset.

2. Mitä yhteistä on simpanssin ja ihmisen rakenteissa?
Kummallakin on kädet, joissa on sormet, ja jalat, joissa on varpaat. Simpanssi voi kävellä kahdella jalalla kuten ihminen. Simpanssi voi tarttua käsillä kiinni esineisiin.

3. Pohdi, mitä ihminen ja simpanssi tekevät kuvassa.
Tutustuvat toisiinsa, simpanssi tarttuu ihmistä kädestä.

4. Miten ihmisen alkuperästä on saatu tietoa?
Maapallolta on löydetty tuhansia kivettyneitä pääkallon ja luurangon osia sekä kivettyneitä jalanjälkiä. Muita todisteita ihmisen menneisyydestä ovat muinaiset työkalut ja asuinluolat. Ne todistavat, että esi-ihmisiä on elänyt maapallolla.

5. Missä ihmislaji on saanut alkunsa?
Itä-Afrikassa.

6. Mistä tiedetään, että ihmisellä ja simpanssilla on ollut yhteinen esi-isä?
Noin 99 prosenttia ihmisen ja simpanssin perimästä on samanlaista. Eroa on yhdessä prosentissa geeneistä, eli molemmilla on melkein samanlainen DNA.

7. Tutki ihmisen sukupuuta. Kuinka kauan sitten ihmisellä ja kissamakilla on ollut yhteinen esi-isä?
Noin 70 miljoonaa vuotta sitten.

8. Mitä taitoja pystyihmisellä oli?
Pystyihminen osasi käyttää työkaluja taitavasti. Hän valmisti vaatteita, käytti tulta ja varastoi ruokansa.

9. Miten neandertalinihmiset elivät?
He osasivat todennäköisesti puhua. He valmistivat työkaluja ja rakensivat majoja suojakseen. He metsästivät suuria eläimiä keihäillä ja käyttivät tulta ruoan valmistuksessa.

10. Mistä voidaan päätellä, että neandertalinihminen ja denisovanihminen risteytyivät nykyihmisen kanssa?
Nykyihmisellä on pieni määrä näiden lajien geenejä.

11. Mikä on maailman laajimmalle levinnyt nisäkäs?
Nykyihminen eli Homo sapiens.

12. Tutki karttaa.
a. Milloin nykyihminen saapui Keski-Eurooppaan? Entä Suomeen?
Nykyihminen saapui Eurooppaan 40 000 vuotta sitten ja Suomeen 10 000 vuotta sitten. 
b. Millä alueilla pystyihmiset elivät?
Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa.

13. Mitä yhteisiä piirteitä ihmisellä on muiden nisäkkäiden kanssa?
Ihmisen ja muiden nisäkkäiden alkiot kehittyvät kohdussa. Istukka kuljettaa äidiltä alkiolle ravintoaineita ja happea. Synnytyksen jälkeen naaraat imettävät poikasiaan ja huolehtivat jälkeläisistään pitkän lapsuuden ajan.

14. Mikä erityinen taito kädellisillä on?
Kädellisten peukalo pystyy kääntymään muita sormia vasten, mikä mahdollistaa tarkan tarttumaotteen.

15. Miten ruuan kypsentämisen taito on edistänyt ihmisen kehittymistä?
Kypsennetyn ruuan ravintoaineet imeytyvät suolistossa paremmin verenkiertoon, ja energiaa säästyy muihin kehon toimintoihin. Esi-isillämme tämä tarkoitti sitä, että energiaa jäi aivojen käyttöön. Näin ihmisen aivot kehittyivät monta kertaa suuremmiksi kuin muiden samankokoisten nisäkkäiden aivot.

16. Pohdi, miten puheen oppiminen helpotti ihmisen elämää.
Ihmisten välille syntyi sosiaalisia suhteita, ja he pystyivät olemaan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Se mahdollisti esimerkiksi yhteistyön tekemisen.

17. Minkä asioiden kehittyminen paransi ihmisten kykyä kommunikoida keskenään?
Ihmisen kyky ilmaista tunteita kasvoillaan on auttanut viestimään paremmin muiden ihmisten kanssa. Se on auttanut ihmisiä toimimaan yhdessä. Aivojen kasvamisen ja kehittymisen takia ihminen on oppinut ymmärtämään paremmin toisten ihmisten tunteita ja viestejä.

18. Miten ihmisen käyttäytymisessä näkyy pitkälle kehittynyt kyky toimia muiden ihmisten kanssa?
Nykyihminen haluaa olla ystävällinen, tehdä yhteistyötä ja auttaa muita. Nykyihmiselle on kehittynyt herkkyys havaita ja huomioida muiden ihmisten tekemisiä ja tarpeita.

19. Miten ihminen muuttaa maapallon elinolosuhteita?
Ihmisen vaikutus maapallolla ulottuu kaikkialle. Viimeisimmät suuret muutokset liittyvät digitalisaatioon, ilmaston muuttumiseen ja lajien häviämiseen maapallolta. Ihminen voi ratkoa tulevaisuuden ongelmat luovalla ajattelulla, empatialla muita ihmisiä ja lajeja kohtaan sekä teknologisilla taidoilla.

20. Pohdi, miten ihmisen evoluutio voisi jatkua tästä eteenpäin.
Kun elinolosuhteet muuttuvat, evoluution arvostamat ominaisuudet voivat vaihtua. Ihmisen evoluutio riippuu siis siitä, millaisessa maailmassa ihminen tulevaisuudessa elää. Sen takia ihmisen tärkein tehtävä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa on pitää huolta siitä, että maapallo säilyy elinkelpoisena. Se onnistuu vain pitämällä huolta luonnosta. Koko elämä maapallolla on luonnon varassa.

Mitä ihmisen alkuperästä voidaan tietää?

Tavoite

  • Havainnoida ja tehdä johtopäätöksiä tutkijoiden tapaan.
  • Tutustua ihmisen evoluutioon.
  • Ymmärtää luonnon monimuotoisuuden kehittymistä.

Työohjeista:

Tehtävä 1. Kannustetaan oppilaita miettimään mitä kivikaudella on pitänyt tehdä, että saa ruokaa, vaatteita, aseita ja suojaa.

Tuloksista ja johtopäätöksistä:

Tehtävä 1. Vastauksia:

1.a. Vanhimmat työkalut on tehty piikivestä, josta lohkeaa melko helposti iskettäessä teräviä särmiä. Vanhimmat kivityökalut näyttävät siltä, että niitä pidetään vain nyrkissä ja sormilla kiinni. Niillä voi iskeä, kaapia nahasta lihaa ja repiä lihasta kappaleita.

Uudempia työkaluja on tehty myös luusta. Niissä on enemmän yksityiskohtia, esimerkiksi erikokoisia teriä. Näillä työkaluilla voi leikata, raastaa, pistää ja tehdä reikiä nahkaan. Niitä voi kiinnittää varsiin, mikä lisää ulottuvuutta ja tuo uusia käyttötarkoituksia.

1.b. Uudemmat työkalut ovat monipuolisempia ja hienovaraisemmin pinsettiotteella käytettäviä. Raaka-aineita ovat sekä kivi että luu tarpeen mukaan.

1.c. Nykyisistä työkaluista tulevat mieleen kirves, taltta, neulat, piikki, leka sekä erilaiset veitsen tai puukon terät.

Tehtävä 2.

Luurankojen tutkimisen jälkeen voidaan miettiä, miten luurangon rakenne vaikuttaa ihmisen ja simpanssin liikkumiseen, käsien käyttöön ja syömiseen. Taulukkoon lisätty huomioita, joista voi jutella oppitunnilla. Tähän löytyy verkosta hyviä videoita hakusanoilla ”human evolution” tai ”human and chimpanzee sceleton”.

 
Ominaisuus Ihminen Simpanssi

kallon koko ja muoto

Perusmuoto ja osat samanlaiset.		 Isompi, pyöreämpi kallo. Korkeat kulmat silmien yläpuolella. Iso kuono. Kallon osuus pienempi.
leuan rakenne Pieni alaleuka ja kuono. Pienet kulmahampaat. Vahvat leuat, ulospäin työntyvä alaleuka. Isot kulmahampaat.

selkärangan muoto

Simpanssi kulkee tavallisesti neljällä raajalla, selkäranka on siis yleensä vaakatasossa, ei pystyssä.		 Sivusta katsottuna S-kirjaimen muotoinen selkäranka tukee pään ja rintakehän asentoa ja joustavoittaa kävelyä. Vankempi, mutta sivusta katsottuna suora. Selkärankaan kiinnittyvät isommat lapaluut ja lantionluut kuin ihmisellä.

sormien ja varpaiden luiden pituus

 Sormien luut pidemmät kuin varpaiden luut. Peukalo suhteessa pitempi kuin simpanssilla. Ihmisen pitkä peukalo tekee otteesta tarkemman. Ihmisellä on jänteiden muodostama jalkapohjan kaari, joka toimii jousena kävellessä. Sormien luut pitemmät, mutta peukalo lyhyempi. varpaiden luut lyhyemmät. Sormien viimeinen nivel käyrempi. Pitkät sormet ja lyhyt peukalo auttavat simpanssia kiipeilyssä. Simpanssilla on lättäjalat eikä jalkapohjan kaarta.
käsivarsien pituus Käsivarret ulottuvat reisiin asti. Käsivarret ulottuvat polviin asti.
jalkojen pituus Jalat muuta vartaloa pitemmät ja suoremmat. Jalat muuta vartaloa lyhyemmät ja käyrät.

lantion rakenne

Lantion rakennetta voi olla vaikea hahmottaa kuvasta		 Soikea lantio. Ihmisen suhteessa laajempi lantio tukee kävelyä kahdella jalalla. Ihmisen kulhomainen lantio tukee sisäelimiä paremmin, varsinkin pystyasennossa Pyöreä lantio.
kylkiluiden määrä

12. 2 alinta eivät ulotu rintalastaan. Ihmisen leveämpi, litteämpi rintakehä siirtää painopistettä taaemmas ja helpottaa pystykävelyä.

 12. Kylkiluut ovat sulautuneet rintalastaan ylhäällä, ja 2 alinta eivät ulotu rintalastaan. Pyöreämpi rintakehä.

 

Minä itse -tehtävä
Kuvittele, että teippaat oikean käden peukalon kämmeneen kiinni.
Huom! Tämän voi tehdä oppitunnilla ihan oikeasti. Vasenkätiset teippaavat tietysti vasemman peukalon.
a. Nosta juomalasi pöydältä. Mitä havaitset?
Nostaminen on erittäin vaikeaa. Lasi on pakko nostaa koko kämmenellä tai puristaa etusormen ja nimettömän väliin.

b. Ota haarukka oikeaan käteen. Syö lautaselta ruokaa.
Mitä havaitset?
Erittäin vaikeaa tämäkin.

c. Peukalon kehittyminen ihmisapinoilla oli merkittävä rakenteellinen muutos. Pohdi, mitä hyötyä siitä oli.
Peukalo mahdollistaa pinsettiotteen ja sen myötä tarkan työskentelyn. Kun käden tarkkuus parani, myös aivot kehittyivät keksimään uusia asioita. Käsite-sana ja käsittää-verbi liitetään usein tähän käden ja aivojen yhteistyöhön.

2. Tutki kuvaa pystyihmisen leiristä.
a. Mitä kuvassa tapahtuu?
Kuvassa kalastetaan heittämällä kivillä kaloja. Keskimmäinen henkilö pehmittää ja työstää eläimen nahkaa teräväksi hakatuilla piikivityökaluilla. Nahoista saadaan vaatteita, peittoja, kuljetuspusseja ja asumusten seiniä ja kattoja.
Taaimmainen mies sytyttelee nuotiota, jota pidetään yllä siten, että melkein sammuneen nuotion tuhkan alle jätetään kytevä hiillos. Sitä pöyhimällä ja sytykkeitä lisäämällä saadaan taas tuli helposti syttymään.

b. Mitä työkaluja näet kuvassa?
Kivet, teräväksi hakatut piikivet, kepit, kirveen tapainen nuotion vieressä.

c. Pohdi, miten tulen käyttö on vaikuttanut ihmisen biologiseen kehitykseen.
Tulta voi pitää teknologisena keksintönä. Kypsennetystä ruuasta ihminen sai paremmin ja helpommin energiaa ja vähemmän myrkyllisiä aineita kuin raaoista kasvinosista tai raa’asta lihasta. Tämä vapautti aikaa muille asioille ja muovasi ihmisen leuat ja mahan seudun pienemmiksi kuin ihmisapinoilla, jotka syövät raakaa ravintoa.
Tulen avulla pystyttiin myös kovertamaan puusta esim. kauhoja, kulhoja, kanootteja. Lisäksi tulen avulla pysyttiin lämpimänä ja voitiin levittäytyä viileämmille asuinseuduille.
Tulen avulla voitiin suojautua pedoilta. Nuotion ääressä seurusteltiin, vaihdettiin informaatiota ja suunniteltiin uutta. Tulen käyttö johti moniin uusiin keksintöihin ja ihmisaivojen koon kasvuun.

3. Tutki kuvaa ja vastaa kysymyksiin.
a. Milloin simpanssin ja ihmislajien kehitys erkani toisistaan?
7 miljoonaa vuotta sitten.

b. Milloin neardertalinihmisen kehitys erkani nykyihmisestä?
750 000-550 000 vuotta sitten.

c. Milloin neandertalinihmiset elivät yhtä aikaa nykyihmisen kanssa?
45 000-40 000 vuotta sitten.

d. Milloin neandertalinihmiset hävisivät kokonaan?
Noin 30 000 vuotta sitten tuntemattomasta syystä.

e. Mikä selittää sen, että nykyihmisen DNA:sta löytyy perimäainesta, joka on yhteistä neandertalinihmisten kanssa?
Se, että ne neanderthalinihminen ja nykyihminen ovat eläneet samaan aikaan, samoilla alueilla ja risteytyneet keskenään.