Tutki kuvaa (s. 78)
1. Mitä eläimiä tunnistat kuvasta?
Kuvassa on mammutti, villihevosia ja kapustarinta.
2. Pohdi, miten nykyajan luonto eroaa kuvan luonnosta.
Mammutteja ei enää ole, ne ovat kuolleet sukupuuttoon. Nykyään luonto on monimuotoisempi ja lajeja on enemmän. Metsät ovat levittäytyneet jääkauden jälkeen paljastuneille alueille.
3. Pohdi, miksi kuvassa näkyviä eläimiä ei enää elä Suomessa.
Mammutit ovat kuolleet sukupuuttoon kaikkialta maailmassa. Kuvan eläimet ovat kadonneet ilmaston muuttumisen ja ihmiset toiminnan seurauksena.
Jääkauden jälkeen kasvillisuus on muuttunut Suomessa (s. 79)
Tutki kuvaa.
Millaista kasvillisuutta Suomeen tuli ensimmäiseksi jääkauden jälkeen?
Ensin tuli kasveja, jotka kestävät kylmyyttä, kuten variksenmarjaa ja kanervaa ja muuta tundrakasvillisuutta. Myöhemmin tuli tunturikoivikkoa, ja sen jälkeen mäntymetsää ja koivumetsää.
Milloin jalot lehtipuut ilmestyivät Suomeen?
Noin 7000 vuotta sitten, jolloin lämpötila oli jääkauden jälkeen korkeimmillaan.
Milloin kuusi on tullut Suomeen?
Noin 5000 vuotta sitten.
Millaisia nykyiset metsät ovat verrattuna aikaisempiin metsiin?
Metsissämme kasvaa yhtä aikaa enemmän erilaisia puita kuin aikaisemmin.
Mitä vuoden keskilämpötilalle tapahtuu katkoviivalla merkityn ennusteen mukaan? Miksi?
Vuoden keskilämpötila nousee jyrkästi. Se johtuu kasvihuonekaasujen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.
Sinirinta ja riekko sekä Eläimet levisivät Suomeen eri ilmansuunnista (s. 80–81)
Tutki kuvia.
Mitä eläimiä näet kuvissa?
Sinirinta, riekko, naali, ahma, tunturipeura, hirvi, metsämyyrä, näätä, ahven, isokoskelo.
Miksi eläimet levittäytyivät Suomen alueelle jääkauden jälkeen?
Ne levittäytyivät paikkoihin, jossa niille oli tarjolla riittävästi ravintoa ja niille sopiva elinympäristö. Ensimmäisenä Suomeen tulivat metsälinnut, kuten sinirinta ja riekko, jotka löysivät metsistä ruokaa ja pesäpaikkoja. Niitä elää vieläkin Suomen Lapissa.
Pohdi, mitä nisäkkäät tarvitsevat elääkseen.
Ne tarvitsevat hyviä pesäpaikkoja, joita löytyy esimerkiksi lehtimetsistä. Myös ravinto on oltava nisäkkäille sopivaa. Ensin Suomeen tulivat myyrät ja muut pikkunisäkkäät, jotka olivat kasvinsyöjiä. Pikkunisäkkäitä seurasivat pedot, jotka metsästivät niitä ravinnoksi. Karhu ja näätä levittäytyivät Suomeen vasta, kun Suomeen oli kasvanut mäntymetsiä.
Miten vesilinnut ja kalat saapuivat Suomeen?
Vesilinnut lentäen, ne löytävät vesistöistä ravintoa ja pesäpaikkoja. Kalat tulivat vesistöjä pitkin.
Lajeja, jotka ihminen on tuonut Suomen luontoon (s. 82)
Tutki kuvia.
Mitä kuvien lajeja olet nähnyt luonnossa?
Miten nämä lajit ovat tulleet Suomen luontoon?
Ihminen on tuonut fasaanin, valkohäntäkauriin ja kanadanmajavan Suomeen muista maista metsästystä varten. Minkki on tuotu tarhattavaksi turkiseläimeksi.
Mitä haittaa kuvien eläimistä on Suomen luonnolle?
Fasaani on puutarhatuholainen. Valkohäntäkauris levittää punkkeja ja se on vaaraksi liikenteessä. Kanadanmajava rakentaa patoja ja se vie elintilaa aiemmin istutetulta euroopanmajavalta. Minkit tappavat luonnossa paljon vesilintuja ja syövät niiden munia.
Valkoselkätikka ja Hirvi (s. 83)
Mikä eläin on ylemmässä kuvassa?
Valkoselkätikka.
Miten uhanalaista valkoselkätikkaa voidaan suojella?
Laji voidaan rauhoittaa, jolloin sitä ei saa metsästää eikä sen elinalueita saa tuhota. Uhanalaisia eläimiä voidaan myös ruokkia talvella.
Mikä eläin on alemmassa kuvassa?
Hirvi.
Mitä haittaa liiallisesta hirvikannasta voi olla?
Hirvet syövät männyt taimia, vahingoittavat metsää ja ovat vaaraksi liikenteessä.
Mitä hyötyä hirvistä voi olla?
Hirvien vasat ovat suurpetojen ruokaa. Hirvet estävät metsien pusikoitumista.
Miten hirvien metsästystä säännellään?
Metsästykseen on tarkat säännöt. Säännöillä varmistetaan, että mikään ei laji häviä luonnosta kokonaan ja toisaalta, ettei mikään laji lisäänny liikaa. Esim. hirvi, susi, karhu.
Miksi luonnon monimuotoisuutta täytyy suojella?
Mitä enemmän luonnossa on eliölajeja, sitä paremmin luonto kestää muutoksia. Yhden lajin häviäminen luonnosta voi vaikuttaa monen muun lajin selviytymiseen.