Tutki kuvaa (s. 20)
1. Mistä huomaat, että kuvan vuodenaika on syksy?
Puiden kirjavat lehdet ja lakastuneet kasvit kertovat, että on syksy. Kuvassa ei näy vesilintuja tai muitakaan eläimiä. Luonto on hiljentyneen näköinen.
Pohdi: Mitä syksy sinulle merkitsee?
2. Mitä kasveille ja eläimille tapahtuu syksyllä?
Puiden lehdet muuttuvat kirjaviksi. Lehdet putoavat puista maahan. Maassa kasvavat kasvit kellastuvat ja kuivuvat. Monet linnut muuttavat pois kylmiltä seuduilta lämpimämmille alueille pitkiäkin matkoja. Jotkut eläimet keräävät talvivarastoja tai syövät runsaasti niin, että ne selviävät rasvakerroksen kanssa kylmän talven yli. Selkärangattomat piiloutuvat koloihin. Monet nisäkkäät, kuten karhu tai siili, etsivät itselleen talvipesää.
Pohdi: Minkä lintujen tiedät lentävän pois Suomesta talveksi? Esim. kurjet ja valkoposkihanhet.
3. Millainen sää on kuvassa? Miten se liittyy syksyyn?
Sää näyttää kuulaalta ja viileältä. Kuvassa ei sada, vaikka syksyisin sataa usein runsaasti. Aurinko paistaa, mutta ei lämmitä enää samalla tavalla kuin kesällä.
Pohdi: Mitä yhteistä sinun ja eläinten käyttäytymisessä on syksyllä?
Ihminenkin hakeutuu lämpimiin tiloihin, pukeutuu lämpimämmin, suojautuu sateilta ja kerää tai ostaa marjoja ja sieniä varastoon.
Syksyn alkaminen (s. 21)
Tutki kuvaa.
Milloin syksy Suomen eri osissa alkaa?
Etelä- ja Keski-Suomessa syksy alkaa syyskuun alussa. Etelä-Lapissa elokuun loppupuolella tai syyskuun alussa. Pohjois-Suomessa syksy alkaa ennen syyskuun vaihdetta, elokuun puolella.
Pohdi: Milloin syksy alkaa sinun kotipaikkakunnallasi?
Valkoposkihanhet pellolla (s. 21)
Mitä lintuja on kuvassa?
Valkoposkihanhia.
Mistä tunnistat linnun?
Sillä on musta pää ja valkoinen läikkä posken kohdalla. Sillä on harmaa selkä ja valkoinen vatsa.
Miksi linnut ovat kokoontuneet pellolle?
Valkoposkihanhet kokoontuvat parviksi pelloille tai aukeille paikoille ennen muuttomatkaa. Pelloilta linnut löytävät maahan pudonneita jyviä.
Värikäs vaahteranlehti (s. 22)
Mitä värejä näet vaahteranlehdessä?
Punaista, oranssia, keltaista ja vihreää.
Miksi lehti muuttuu syksyllä kirjavaksi?
Valon väheneminen ja ilman viileneminen aiheuttavat muutoksen. Puu kerää lehdestä lehtivihreän talteen runkoonsa ja juuristoonsa, ja lehteen jäävät näkyviin kirjavat värit.
Ruska (s. 23)
Mitä tarkoittaa ruska?
Ruska on ajankohta syksyllä ennen lehtien putoamista maahan. Silloin luonto muuttuu värikkääksi.
Mistä johtuu, että ruska on aina samaan aikaan luonnossa?
Maapallon liikkeet ovat tasaiset ja valon määrä vähenee luonnossa aina samaan aikaan joka vuosi. Ruska aiheutuu valon määrän vähenemisestä, ja siksi ruskakin on aina samaan aikaan.
Miksi jotkut puut kuvassa eivät ole kirjavia?
Puut ovat kuusia ja mäntyjä. Ne eivät muutu kirjaviksi eivätkä pudota neulasiaan talveksi. Ne ovat ikivihreitä.
Mitä hyötyä puiden lehtien putoamisesta maahan on luonnolle?
Lehdissä on paljon ravintoaineita, jotka ravitsevat maaperää.
Männyn ja vaahteran silmut (s. 24)
Katso kuvia.
Mitä näet kuvissa?
Kuvissa näkyy kaksi erilaista puuta ja niiden silmut.
Mitä silmuista kasvaa?
Silmujen sisällä on uusien neulasten ja lehtien alut. Silmut aukeavat seuraavana keväänä, kun aurinko alkaa taas lämmittää.
Mitä hyötyä silmuista on?
Ne suojaavat neulasten ja lehtien alkuja talven pakkaselta. Ne kestävät hyvin kylmää.
Mitä tarkoittaa talveentuminen?
Se tarkoittaa kaikkea kasvien valmistautumista talveen. Talveentuminen alkaa, kun yöt pitenevät ja lämpötila laskee.
Puun kasvun vaiheet vuoden aikana (s. 25)
Tutki kuvaa.
Mitä puulle tapahtuu keväällä?
Puun silmut alkavat aueta ja puu valmistautuu kasvuun.
Mitkä kuukaudet ovat kevätkuukausia?
Maalis-, huhti- ja toukokuu.
Miksi siniseen kehään ei ole merkitty tarkkaa vuodenajan vaihtumiskohtaa, vaan se näkyy vain tummempana sinisenä värinä kehällä?
Esimerkiksi kevät alkaa eri osissa Suomea eri aikaan. Pohjois-Suomessa kevät alkaa aikaisemmin kuin Etelä-Suomessa.
Mitkä ovat puun tehtävät kesän aikana?
Kesällä on puun kasvukausi. Lehdet, oksat, runko ja juuri kasvavat. Lisäksi puu kukkii.
Mitkä kuukaudet vuodessa lasketaan syyskuukausiksi?
Syys-, loka- ja marraskuu.
Mitkä ovat kasvin tehtävät syksyllä?
Puu valmistautuu talveen. Se kerää talvivarastoja ja kerää lehtivihreän talteen lehdistään. Marjat kypsyvät ja niiden sisällä olevat siemenet valmistuvat ja putoavat maahan. Ilman kylmetessä puun kasvu pysähtyy vähitellen.
Mitä puulle tapahtuu talvella?
Puu on lepotilassa. Se ei kasva. Vasta keväällä lämpötilan nousu käynnistää taas puun elintoiminnot ja kasvu hiljalleen taas alkaa.
Syksyinen sienimetsä (s. 26)
Milloin sieniä näkyy metsissä eniten?
Sieniä on metsissä eniten syksyisin, kun on satanut.
Millaisia tai mitä sieniä olet nähnyt metsässä tai teiden varsilla?
Suomen metsissä on yli 2000 sienilajia. Vain osaa niistä voi käyttää ruoaksi.
Miksi on tärkeää tunnistaa erilaisia sieniä?
Osa sienistä on herkullisia ruokasieniä, osa taas on hyvin myrkyllisiä. Jos kerää sieniä ruoaksi, on tärkeää tunnistaa sieni varmasti.
Sienen rakenne (s. 27)
Katso kuvaa.
Mistä asioista sienen voi tunnistaa?
Lakin väri ja muoto ovat selkeimmät tunnusmerkit. Myös lakin alapintaa voi tarkastella tarkemmin. Lisäksi sienen jalan malli ja väri auttavat tunnistamisessa. Tutuimpia sieniryhmiä ovat tatit, rouskut, vahverot ja haperot. Sienilajeja voi tutkia lisää kirjan etu- ja takasisäkannen taulukoista ja kuvista.
Sienestä näkyy maan pinnalla vain pieni osa. Mikä osa on näkymättömissä?
Sienen sienirihmasto on maan alla laajalle levinneenä.
Ketkä muut syövät sieniä ihmisen lisäksi?
Etanat, oravat, karhu, porot ja metsäkauriit. Sienestä saa paljon kuituja sekä A-, B- ja D-vitamiineja.
Peippokoiras (s. 28)
Oletko nähnyt kuvassa olevaa lintua?
Lintu on peippokoiras.
Miten peippo syö ravinnokseen?
Hyönteisiä.
Miten peippo selviää talvesta, kun hyönteisiä ei ole tarjolla Suomessa?
Peippo muuttaa talveksi etelään, jossa sille on hyönteisiä ravinnoksi.
Poro (s. 28)
Mitä poro tekee kuvassa?
Se etsii ruokaa lumihangen alta.
Miten poro voi selvitä talvesta, kun ruokaa on talvella todella vaikea löytää?
Poro ja monet muut nisäkkäät syövät syksyllä paljon. Ne keräävät ihon alle rasvakerroksen, jota ne käyttävät vararavintonaan ja jonka avulla ne selviävät talvikuukausista vähemmällä ruualla. Ihmiset myös ruokkivat porojaan. Poroja ei elä Suomessa villinä, vaan ne ovat aina jonkun omaisuutta.
Oravan talvipesä (s. 29)
Katso kuvaa.
Miten oravan talvipesä on rakennettu?
Ulko-osa on rakennettu risuista. Sisäpuoli on vuorattu sammalella ja naavalla ja heinällä. Pesä on ympyränmuotoinen ja siinä on vain pieni suuaukko.
Miten oravasta huomaa, että on talvi?
Oravan turkki on harmaa ja paksumpi kuin kesäturkki. Oravan punaruskea turkki muuttuu talvella harmaaksi. Harmaa turkki toimii sen suojavärinä.
Millä muilla tavoilla orava voi valmistautua talveen?
Se piilottaa ruokaa, kuten siemeniä ja käpyjä, talvea varten moniin eri paikkoihin. Näin se varmistaa, että ruokaa löytyy varmasti.