Cadeau

Opettajan aineisto

9. C’est la fête

Cadeau 1 esittelee joitakin ranskalaisen kalenterivuoden tyypillisiä juhlapäiviä ja juhlien viettotapoja.
Juhlaosio sijaitsee kirjan lopussa, ja opettaja voi halutessaan käyttää osion tekstejä ja harjoituksia kunkin kalenterijuhlan aikaan.
Juhlista kerrotaan lyhyesti lisätietoa opettajan oppaassa.
Juhliin liittyviä lisäharjoituksia on verkkotehtävissä.
Lisää lapsille sopivaa juhliin liittyvää materiaalia löytyy netistä, esim. momes.net
- Juhliin liittyvää materiaalia

Tällä sivulla:

Joulua vietetään Ranskassa pääsääntöisesti 25.12.
Jouluateria on tärkeä perinne ranskalaisessa joulunvietossa.
Jouluaterialla voidaan tarjota esimerkiksi hanhenmaksaa, kaviaaria, lohta, ostereita, kalkkunaa ja tryffeleitä.
Jälkiruokana on tyypillisesti jouluhalko (la buche de Noël), jolla on pitkät perinteet ranskalaisessa joulupöydässä. Se on kääretortun tapainen leivonnainen, joka suklaakuorrutteineen muistuttaa ulkonäöltään takassa poltettavaa halkoa.
Joulupukki jättää yön aikana lahjat lapsille kuusen alle kenkien tai tohveleiden viereen.

Loppiaisena syödään loppiaiskakkua, kuninkaiden kakkua (la galette des rois), johon piilotetaan pieni keraaminen tai muovinen yllätysesine (la fève). Yllätysesine on samankokoinen kuin esimerkiksi pääsiäismunayllätykset.
Loppiaiskakku on lehtitaikinasta valmistettu kiekko, jonka sisällä on useimmiten marsipaanintyylistä täytettä. Täytteestä voi olla myös eri versioita, esim. omenahillotäyte tai pähkinäsuklaatäyte.
Kakun mukana tulee pahvikruunu. Perheen nuorimmainen asettuu pöydän alle ja päättää, missä järjestyksessä kakun palat jaetaan. Se, joka löytää omasta kakkupalastaan yllätysesineen, kruunataan kuninkaaksi tai kuningattareksi, ja hän saa kruunun. Kruununsaaja saa halutessaan valita itselleen kuninkaallisen parin. Joissain galette-pakkauksissa tuleekin yhden kruunun sijasta kaksi kruunua juuri tästä syystä.

Kynttilänpäivä on 2.2.
Kynttilänpäivänä järjestetään kynttiläkulkueita ja paistetaan lettuja.
Perinteen mukaan lettuja heitellään ilmaan paistinpannu yhdessä ja kultaa tai kolikko toisessa kädessä. Tämän uskotaan tuovan rikkautta.
Kolikko saatetaan kääriä lettuun ja laittaa siten kaapin päälle vuodeksi seuraavaan kynttilänpäivään asti, jotta perheessä olisi varmasti varallisuutta koko vuoden.

Karnevaalien aika on kevättalvella ennen pääsiäistä.
Karnevaalia vietetään Ranskan lisäksi myös monissa muissa maissa esim. Italiassa ja Brasiliassa.
Karnevaaliaikana eri Ranskan kaupungeissa järjestetään kulkueita.
Kuuluisia karnevaalikaupunkeja Ranskassa ovat esimerkiksi Nizza ja Dunkerque.
Kulkueisiin osallistuvat pukeutuvat naamiaisasuihin, tanssivat ja laulavat.
Lapset juhlivat karnevaalia myös herkuttelemalla ja suomalaisen vapun tyylisellä iloisella juhlinnalla.

Ranskalainen aprilliperinne on poisson d’avril.
Perinnettä toteutetaan käytännön pilailuna siten, että yritetään kiinnittää toisen henkilön selkään paperinen kalankuva (useimmiten itse askarreltu).
Kun henkilö tajuaa, että hänellä on kala selässä, voidaan hänelle toivottaa “aprillikalaa”, poisson d’avril !

Pääsiäisviikko alkaa palmusunnuntaista ja päättyy toiseen pääsiäispäivään.
Pääsiäisen aikana on erilaisia perinteitä, joista kirjan kuvassa s. 162 esitellään pääsiäismunajahti.
Lapsille kerrotun tarinan mukaan kirkonkellot ovat pääsiäisen aikaan matkalla, mutta palatessaan takaisin ne piilottavat pihoihin pääsiäismunia, joita lapset etsivät.
Ranskaksi toivotetaan hyvää pääsiäistä Joyeuses Pâques !