XLII Sera antiquitas: Latinitas profana et ecclesiastica

Tehtävä 1

1	haec spes (hic, haec, hoc) *tämä toivo*
2	virtus bellica (bellicus, bellica, bellicum) *sotakunto*
3	verbum acre (acer, acris, acre) *terävä sana*
4	omnia quae (qua, quae, quod) *kaikki mikä*
5	magni corporis (magni, magnis, magnos) *kookasvartaloinen*
6	gentes ignotas (ignoti, ignotas, ignotos) *tuntemattomia heimoja*
7	vigore illo (ille, illo, illi) *tuolla vireydellä*
8	tugurium vetus (vetus, veterem, veterum) *vanha kota*
9	alicuius nexus (aliquod, aliqua, alicuius) *jonkin verkon / jonkun verkko*
10	imbrium maiorum (maius, maiorum, maiorem) *suurempien sateiden*

Tehtävä 2

1	dubitent	akt. konj. prees. mon. 3. p. / dubitare epäillä, epäröidä
2	aberimus	**akt. 1. fut. mon. 1. p. / abesse olla poissa**
3	eminet	**akt. ind. prees. yks. 3. p. / eminere kohota esiin, kunnostautua**
4	avertis	**akt. ind. prees. yks. 2. p. / avertere kääntää pois, torjua**
5	distulerunt	**akt. ind. perf. mon. 3. p. / differre viedä erilleen, siirtää tuonnemmaksi, olla erilainen**
6	cognoveratis	**akt. ind. pl.perf. mon. 2. p. / cognoscere oppia tuntemaan, tutustua, saada tietää**
7	voluissem	**akt. konj. pl.perf. yks. 1. p. / velle tahtoa, haluta**
8	describuntur	**pass. ind. prees. mon. 3. p. / describere kuvata, kuvailla**
9	devincatur	**pass. konj. prees. yks. 3. p. / devincere voittaa ratkaisevasti**
10	contegereris	**pass. konj. imperf. yks. 2. p. / contegere peittää**
11	comitabamur	**pass. (akt. merkitys, dep.) ind. imperf. mon. 1. p. / comitari saattaa, seurata**
12	assequimini	**pass. (akt. merkitys, dep.) ind. prees. mon. 2. p. / assequi saavuttaa**
13	utere	**pass. (akt. merkitys, dep.) 1. imperat. yks. 2. p. / uti käyttää**
14	mentiuntur	**pass. (akt. merkitys, dep.) ind. prees. mon. 3. p. / mentiri valehdella**
15	tuebor	**pass. (akt. merkitys, dep.) 1. fut. yks. 1. p. / tueri turvata, suojella**
16	corrupti sunt	**pass. ind. perf. mon. 3. p. mask. / corrumpere turmella, lahjoa**
17	petitae estis	**pass. ind. perf. mon. 2. p. fem. / petere pyytää, tavoitella**
18	arbitratus est	pass. (akt. merkitys, dep.) ind. perf. yks. 3. p. mask. / arbitrari arvella
19	solita eram	**pass. (akt. merkitys, semidep.) ind. pl.perf. yks. 1. p. fem. / solere olla tapana**
20	credita essent	**pass. konj. pl.perf. mon. 3. p. neutri / credere uskoa**

Tehtävä 4

Petronius, cum in numerum proximorum imperatoris Neronis admitteretur, suspicari non poterat hanc familiaritatem sibi intra paucos annos perniciei1) fore. Initio quidem ab imperatore magni2) aestimabatur et arbiter elegantiae habebatur. Mox autem a Fortuna desertus est. Tigellinus enim, unus ex purpuratis Neronis, veritus, ne Petronius sibi aemulus exsisteret, tanta in eum invidia3) captus est, ut servo quodam ad indicium corrupto eum accusaret, quod coniurationis in imperatorem factae particeps fuisset. Brevi effecit, ut Petronius capitis4) damnaretur.

1	Mitä Petronius ei osannut aavistaa päästessään keisari Neron ystäväpiiriin? *Että parissa vuodessa tämä tuttavuus koituisi hänelle tuhoksi.*
2	Miksi hän oli aluksi niin hyväuskoinen? *Koska alussa keisari arvosti häntä ja piti häntä makutuomarinaan.*
3	Kuka oli Tigellinus? *Hän oli yksi Neron hovimiehistä.*
4	Miten hän menetteli saadakseen keisarin epäluulon heräämään? *Hän lahjoi erään orjan tekemään ilmiannon: tämä syytti Petroniusta siitä, että hän olisi (muka) ollut osallisena keisaria vastaan tehdyssä salaliitossa.*
5	Miksi hän toimi niin? *Hän kadehti Petroniusta ja pelkäsi, että tästä tulisi hänelle kilpailija.*

Qua re cognita Petronius non exspectans, dum deprehenderetur, poenam a Nerone constitutam praevenire decrevit. Itaque multis amicis ad se convocatis epulas instruxit. Inter cenandum hospitibus se iter longum suscepturum esse dixit atque litteras exaravisse, quibus imperatori Neroni valediceret. Eas se iam obsignatas imperatori misisse. Nonne audire vellent, quidnam ei scripsisset? Respondentibus cunctis se id libenter audituros esse, Petronius recitare coepit exemplar litterarum, in quibus omnia scelera et flagitia turpissima Neronis aperte describebat. Conclusio8) litterarum talis fere fuisse8) perhibetur:

II
Saatuaan tietää tästä Petronius ei jäänyt odottamaan siksi kunnes hänet vangittaisiin, vaan päätti ehtiä Neron määräämän rangaistuksen edelle. Niinpä hän kutsuttuaan luokseen runsaasti ystäviä järjesti näille pidot. Aterioinnin lomassa hän sanoi lähtevänsä pitkälle matkalle ja laatineensa kirjeen lausuakseen keisari Nerolle jäähyväiset. Hän oli lähettänyt sen sinetöitynä keisarille. Sitten hän tiedusteli, eivätkö vieraat halunneet kuulla, mitä hän oikein oli tälle kirjoittanut. Kun kaikki vastasivat kuulevansa sen mielellään, Petronius alkoi lukea ääneen kopiota kirjeestä, jossa hän kuvaili avoimesti kaikkia Neron rikoksia ja häpeällisimpiä tekoja. Kirjeen loppuponnen kerrotaan olleen suunnilleen tällainen:

”Non ideo te reprehendo, carissime amice, quod Romam incendendam et quam plurimos homines – inter alios matrem et uxorem tuam – interficiendos curavisti; nam constat mortalitatem sortem humanam esse atque omnia caduca. Id vero tolerare non possum, quod cantando omnium Romanorum aures iam diu lacerare soles. Scito, mi amice, quisquis cantantem Neronem audire coactus est, eius in auribus Cerberi latratum quasi musicam dulcissimam sonare! Egomet mori malo quam istum cruciatum diutius pati. Item scito saltationes tuas obscenissimas et taeterrimas tibi risui et cachinno esse! Proinde salveto tu, dummodo ne cantes! Homines occidito, dummodo ne carmina componas! Urbes incendito, dummodo ne saltes! Haec tibi ultimum amicissime suadet Petronius, a te ipso arbiter elegantiae nominatus.”

II
En moiti sinua siksi, rakkahin ystävä, että poltatit Rooman ja murhautit suuren määrän ihmisiä – muiden joukossa äitisi ja vaimosi – sillä kuolevaisuus on tunnetusti ihmisen osa ja kaikki on katoavaista. Mutta sitä en voi sietää, että jo pitkään sinulla on ollut tapana laulamalla rääkätä kaikkien roomalaisten korvia. Tietäös, ystäväni, että kaikkien niiden korvissa, jotka ovat pakosta joutuneet kuulemaan Neron laulavan, Kerberoksen haukunta kuulostaa siltä kuin se olisi mitä suloisinta musiikkia. Minä ainakin tahdon mieluummin kuolla kuin kestää enää kauempaa tuota kidutusta. Tietäös myös, että nuo sinun hävyttömät ja inhottavat tanssiesityksesi tekevät sinut naurun ja pilkan kohteeksi. Niinpä ollos tervehditty, kunhan vain et laula! Murhaa ihmisiä, kunhan vain et sepitä runoja! Polta kaupunkeja, kunhan vain et tanssi! Näin sinua neuvoo viimeisen kerran mitä ystävällisimmin Petronius, sinun itsesi nimittämä makutuomari.

His verbis auditis hospites horrore perfusi9) intellegebant nullo modo impediri posse, quin auctor illarum litterarum morte puniretur. Solus Petronius tranquillus manebat. Paulo5) post venas suas per medicum aperiendas curavit ac, ne praeceps vitam amitteret, eas modo obligari iussit, modo rursus aperiri. Simul rogavit, ut versus6) sibi recitarentur. At nihil de immortalitate animi, ut plerumque morientes, sed levia et mollia carmina audire cupiebat. Epulis10) sumptis10) somno se dedit, ut coacta mors sua naturali7) similis videretur.

(Cf. Tacitus, Annales XVI 18 – 19, Sienkiewicz, Quo vadis, capitulum paenultimum)

III

1	Quo animo hospites verba Petronii auscultabant? Horrore perfusi.
2	Quare? Intellegebant nullo modo impediri posse, quin Petronius morte puniretur.
3	Quali mente Petronius ipse ad mortem se paravit? Tranquilla mente. / Tranquillus manebat.
4	Cur venas suas modo obligari, modo aperiri iussit? Ne praeceps / nimis cito vitam amitteret.
5	Quid morientes plerumque audire cupiunt? Aliquid de immortalitate animi.
6	Et Petronius? Levia et mollia carmina (audire cupiebat).
7	Quid aliud facere voluit, antequam animam efflaret? Epulis sumptis somno se dare.
8	Qualem mortem suam videri volebat? Naturali similem.

1	perniciei	yks. dat. / dativus finalis
2	magni	yks. gen. / genetivus pretii
3	invidia	yks. abl. / ablativus instrumenti
4	capitis	yks. gen. / genetivus iudicialis
5	Paulo	yks. abl. / ablativus mensurae
6	versus	mon. nom. / subjekti
7	naturali	yks. dat. / ilmaisee similis -sanan yhteydessä sen mihin verrataan
8	Conclusio fuisse	nominativus cum infinitivo
9	perfusi	*partisiipin perfekti appositiona*
10	Epulis sumptis	ablatibus absolutus

Tehtävä 5

1	Vinus mihi in cerebrum abiit. Minulle on kihahtanut viini päähän. (Petronius, Sat. 41,12) Substantiivin suku on muuttunut. Neutrisukuisesta sanasta on tullut maskuliini. p.o. Vinum
2	Et servi homines sunt, et aeque unum lactem biberunt. Orjatkin ovat ihmisiä, ja he ovat juoneet samaa maitoa kuin me. (71,1) Substantiivin suku on muuttunut. Neutrisukuisesta sanasta on tullut maskuliini. p.o. lac
3	Quam diu vixerit, habebit stigmam. Koko elämänsä ajan hän saa kantaa häpeän merkkiä. (45,9) Substantiivin suku ja deklinaatio ovat muuttuneet. Kolmannen deklinaation neutrisukuisesta sanasta stigma, -tis on tullut ensimmäisen deklinaation feminiini. p.o. stigma
4	Pauperorum verba derides. Pilkkaat köyhien puheita. (46,1) Adjektiivin deklinaatio on muuttunut. Kolmannen deklinaation adjektiivista pauper, pauperis on tullut 1. ja 2. deklinaation adjektiivi pauper, -a, -um p.o. pauperum
5	Medici illum perdiderunt, immo magis malus fatus. Lääkärit hänet tuhosivat tai pikemminkin kova kohtalo. (42,5) Substantiivin suku on muuttunut. Neutrisukuisesta sanasta on tullut maskuliini. p.o.malum fatum
6	Ego puto omnia illa a diibus fieri. Minä luulen, että kaikki tuo tulee jumalilta. (44,17) Maskuliinisukuisen substantiivin (deus m.2) monikon ablatiivi on saanut 3. deklinaation sijapäätteen (ilmeisesti vastaavan feminiinimuodon deabus analogiamallin mukaan). p.o. diis t. dis t. deis

Tehtävä 6

1	Tu, qui potes loquere, non loquis. (46,1) Sinä, joka osaat puhua, et puhu. Deponenttiverbistä on tullut normaaliverbi. p.o. loqui, loqueris
2	Ego malo mihi vitrea: certe non olunt. (50,7) Minä haluan mieluummin lasiastioita, ne eivät ainakaan haise. II konjugaation verbi olere (ol\|eo, -ui) on siirtynyt III konjugaatioon. p.o. olent
3	Nihil nos delectaris? (64,2) Etkö lainkaan viihdytä meitä? Normaaliverbistä delectare I on tullut deponenttiverbi. p.o. delectas
4	Bellum pomum, qui rideatur alios! (57,3) Mokomakin pallopää, joka pilkkaa toisia! Normaaliverbistä ridere II on tullut deponenttiverbi. p.o. rideat
5	Aliqua die te persuadeam, ut ad villam venias. (46,2) Jonakin päivänä saan sinut tulemaan maatilalleni. II konjugaation verbistä persuadere (per\|suadeo, -suasi, -suasum) on yritetty muodostaa 1. futuuri III konjugaation mukaan. p.o. persuadebo
6	Sane nolente me negotium meum agere exhortavit mathematicus, qui venerat forte in coloniam nostram. (76,10) En tosiaan halunnut enää hoitaa liiketoimiani, mutta kaupunkiimme sattumalta saapunut astrologi innosti minua jatkamaan niitä. Deponenttiverbistä exhortari on tullut normaaliverbi. p.o. exhortatus est

Tehtävä 7

1	Pridie Kalendas Ianuarias Gaius noster foras cenat. (30,3) Joulukuun 31. päivänä isäntämme Gaius syö illallisen ulkona. Adverbi, joka tavallisesti vastaa kysymykseen 'mihin?', vastaa tässä kysymykseen 'missä?' po. foris
2	Annis quadraginta servivi. (57,9) Olen palvellut neljäkymmentä vuotta. Kysymykseen 'kuinka kauan?' vastataan tässä ablatiivilla akkusatiivin asemesta. p.o. Annos quadraginta
3	Fui hodie in funus. (42,2) Olin tänään hautajaisissa. Vastatessaan kysymykseen 'missä?' prepositio in vaatii ablatiivin. Tässä siihen liittyy akkusatiivi. p.o. in funere
4	Persuadeo hospitem nostrum, ut mecum ad quintum miliarium veniat. (62,2) Suostuttelen vieraamme tulemaan kanssani viidennen peninkulmapylvään luo. Merkityksessä 'suostutella jk tekemään jtk' verbiin persuadere liittyy datiivi + ut -lause. Tässä datiivin tilalla on akkusatiivi. p.o. hospiti nostro
5	Si ante venisses, saltem nobis adiutasses. (62,11) Jos olisit tullut aikaisemmin, olisit edes auttanut meitä. Verbiin adiutare liittyy akkusatiiviobjekti. Tässä siihen liittyy datiivi (kuten adesse-verbiin). p.o. nos
6	In capricorno aerumnosi, quibus prae mala sua cornua nascuntur. (39,12) Kauriin merkeissä syntyy murehtijoita, joille kärsimystensä vuoksi kasvaa sarvet. Prepositioon prae liittyy tässä akkusatiivi ablatiivin sijasta. p.o. malis suis

Tehtävä 8

1	Staminatas duxi et plane matus sum. (41,12) Olen ottanut kunnolla ja olen ihan kännissä.
2	Nemini tamen nihil satis est. (76,3) Mutta mikään ei ole kenellekään kylliksi.
3	Cum mulsi pultarium obduxi, frigori laecasin dico. (42,2) Kun olen vetänyt sisääni vadillisen hunajaviiniä, en piittaa pakkasesta pätkääkään.
4	Homo bellus, tam bonus Chrysanthus, animam ebulliit. (42,3) Kunnon jätkä, niin mukava kaveri Khrysanthos, heitti veivinsä.
5	Tu lacticulosus, vasus fictilis, immo lorus in aqua ! (57,8) Sinä maitoparta, sinä saviruukku, sinä senkin vettynyt nuoranpätkä!
6	Videbo te in publicum, mus, immo terrae tuber ! (58,4) Näen sinut vielä julkisuudessa, senkin rotta, mokomakin maamuna!

Tehtävä 9

E.g.
ancora – spem, constantiam
cor – caritatem
claves – claves regni caelorum Petro datas
gladius – vim, auctoritatem
lampas – sapientiam, illuminationem
libra – iustitiam
anulus – aeternitatem, unionem aeternam
panis – vitam
corbis – liberalitatem, caritatem
oleum – tranquillitatem, pacem, sanitatem

Tehtävä 10

Etfactum est, ut discesserunt ab eis angeli in caelum, pastores loquebantur ad invicem : ”Transeamus usque Bethlehem et videamus hoc verbum, quod factum est, quod Dominus ostendit nobis.”Et venerunt festinanteset invenerunt Mariam et Ioseph et infantem positum in praesepio. Videntes autem cognoverunt de verbo, quod dictum erat illis de puero hoc. Et omnes, qui audierunt, mirati sunt de his, quae dicta erant a pastoribus ad ipsos. Maria autem conservabat omnia verba haec conferens in corde suo. Et reversi sunt pastores glorificantes et laudantes Deum in omnibus, quae audierant et viderant, sicut dictum est ad illos. (Luc. 2:15–20)

Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: ”Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti.”He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.

Tehtävä 11

In Confessionibus Augustinus pueritiam suam describens inter alia de studiis suis Latinis et Graecis haec disserit:

Inde in scholam datus sum, ut discerem litteras, in quibus quid utilitatis esset, ignorabam miser. Et tamen, si segnis in discendo essem, vapulabam... Quid autem erat causae, cur Graecas litteras oderam, quibus puerulus imbuebar, ne nunc quidem mihi satis exploratum est. Adamaveram enim Latinas – non quas primi magistri, sed quas docent qui grammatici vocantur (nam illas primas, ubi legere et scribere et numerare discitur, non minus onerosas poenalesque habebam quam omnes Graecas)... Nam et Homerus peritus texere fabellas et dulcissime vanus est et mihi tamen amarus erat puero. Credo etiam Graecis pueris Vergilius ita sit, cum sic discere coguntur, ut ego illum.
Videlicet difficultas, difficultas omnino ediscendae linguae peregrinae quasi felle aspergebat omnes suavitates Graecas fabulosarum narrationum. Nulla enim verba illa noveram, et saevis terroribus ac poenis, ut nossem, instabatur mihi vehementer; nam et Latina aliquando infans nulla noveram et tamen advertendo didici sine ullo metu atque cruciatu, inter etiam blandimenta nutricum et ioca arridentium et laetitias alludentium. Didici vero illa sine poenali onere urgentium, cum me urgeret cor meum ad parienda concepta sua – id quod non esset, nisi aliqua verba didicissem non a docentibus, sed a loquentibus, in quorum et ego auribus parturiebam quidquid sentiebam.
Hinc satis elucet maiorem habere vim ad discenda ista liberam curiositatem quam meticulosam necessitatem.

Sitten jouduin kouluun opiskelemaan kirjallisuutta, enkä minä poloinen tajunnut, mitä hyötyä siitä oli. Ja kuitenkin sain selkääni, jos olin haluton oppimaan... Mutta mitä syytä minulla oli vihata Kreikan kirjallisuutta, johon minua pikku poikana tutustutettiin, siitä en ole vieläkään täysin selvillä. Olin näet ihastunut latinankieliseen kirjallisuuteen – en alakoulun opettajien, vaan ns. grammaatikkojen opettamaan (sillä noita kirjallisuuden ensi alkeita, joihin kuuluu luku-, kirjoitus- ja laskutaidon oppiminen, pidin aivan yhtä rasittavana taakkana ja rangaistuksena kuin kaikkea kreikkalaista kirjallisuutta)... Onhan Homeroskin taitava sepittämään taruja ja ihanan kevytmielinen, ja kuitenkin hän oli lapsuudessani minulle karvas pala. Uskon, että niin on myös Vergilius kreikkalaisille pojille, kun heidät pakotetaan oppimaan sillä tavoin kuin minut pakotettiin oppimaan Homerosta.
Ilmeisesti tehtävän vaikeus – vieraan kielen kunnolliselle oppimiselle yleensäkin ominainen vaikeus – ikään kuin valeli sappea kaikkiin tarunhohtoisten kertomusten kreikkalaisiin hienouksiin. Enhän tajunnut niistä sanaakaan, ja minua uhkailtiin ankarasti kauheilla, pelottavilla rangaistuksilla, jotta oppisin tajuamaan niitä. Joskus varhaislapsuudessani en ollut mitään tajunnut latinastakaan, ja kuitenkin opin sen olemalla tarkkaavainen, ilman mitään pelkoa ja hiostamista, vieläpä hoitajieni lepertelyjen, ystävällisesti hymyilevien ihmisten leikinlaskun ja leikkitoverieni iloisten kujeiden lomassa. Opin sen tosiaan ilman painostajien taholta tullutta rangaistuksen uhkaa, kun oma sydämeni kannusti minua ilmaisemaan sisäisiä tuntemuksiaan. Niin ei olisi käynyt, ellen olisi oppinut joitakin sanoja juuri puhekumppaneiltani – en niinkään opettajiltani. Puhekumppanieni kuullen minäkin tunsin tarvetta kaikkien ajatusteni ilmaisemiseen.
Tästä käy varsin selvästi ilmi, että vapaa tiedonhalu edistää tuollaisessa tilanteessa oppimista tehokkaammin kuin pelon sävyttämä pakko.

1	quas docent qui grammatici vocantur *ns. grammaatikkojen opettamaan*
2	peritus texere fabellas et dulcissime vanus *taitava sepittämään taruja ja ihanan kevytmielinen*
3	quasi felle aspergebat omnes suavitates *ikään kuin valeli sappea kaikkiin … hienouksiin*
4	advertendo didici sine ullo metu atque cruciatu *opin sen olemalla tarkkaavainen, ilman mitään pelkoa ja hiostamista*
5	inter laetitias alludentium *leikkitoverieni iloisten kujeiden lomassa*
6	in quorum auribus *Puhekumppanieni kuullen*
7	en ole vieläkään täysin selvillä ne nunc quidem mihi satis exploratum est
8	pidin rasittavana taakkana ja rangaistuksena onerosas poenalesque habebam
9	vieraan kielen kunnolliselle oppimiselle yleensäkin ominainen vaikeus difficultas omnino ediscendae linguae peregrinae
10	ystävällisesti hymyilevien ihmisten leikinlaskun lomassa inter … ioca arridentium
11	ilman painostajien taholta tullutta rangaistuksen uhkaa sine poenali onere urgentium
12	että vapaa tiedonhalu edistää tuollaisessa tilanteessa oppimista tehokkaammin maiorem habere vim ad discenda ista liberam curiositatem

II	alludens 'leikkitoveri' arridens 'ystävällisesti hymyilevä ihminen' urgens 'painostaja' docens 'opettaja' loquens 'puhekumppani'

III

Quid autem erat causae, cur Graecas litteras oderam, quibus puerulus imbuebar, ne nunc quidem mihi satis exploratum est.
Alisteisen kysymyslauseen predikaatti on indikatiivissa, kun klassisen latinan sääntöjen mukaan sen tulisi olla konjunktiivissa.

Clavis Latina

XLII Sera antiquitas: Latinitas profana et ecclesiastica