XLV Latinitas recentium temporum

Tehtävä 1

1

Iam primo p.Chr.n. millennio ii, qui summam in Europa potestatem habebant, religionem Christianam etiam in terras septentrionales afferendam esse censebant.
Jo ensimmäisellä vuosituhannella jKr. ne, joilla oli Euroopassa ylin valta, katsoivat, että kristillinen uskonto oli vietävä pohjoismaihinkin.
afferendam – gerundiivin yks. akk. fem.; pääsana: religionem

2

Anno octingentesimo undetricesimo Ansgarius in Sueciam iter fecit ad incolas huius terrae in fidem Christianam convertendos.
Vuonna 829 Ansgarius teki matkan Ruotsiin käännyttääkseen tämän maan asukkaat kristinuskoon.
convertendos – gerundiivin mon. akk. mask.; pääsana: incolas

3

Medio fere saeculo duodecimo Sanctus Henricus eiusdem religionis propagandae causa in Finniam advenisse dicitur.
Pyhän Henrikin sanotaan saapuneen noin 12. vuosisadan / 1100-luvun puolivälissä Suomeen levittämään tuota samaa uskontoa.
propagandae – gerundiivin yks. gen. fem.; pääsana: religionis

4

Multa quidem ad hanc historiam pertinentia tenebris obruta sunt, quibus tollendis nostrae aetatis investigatores operam dant.
Tosin monet tätä tarinaa koskevat seikat ovat hämärän peitossa. Sitä meidän aikamme tutkijat pyrkivät hälventämään.
tollendis – gerundiivin mon. dat. fem.; pääsana: quibus (= tenebris)

5

Paullatim viri litterarum periti oras nostras adire coeperunt, ut indigenas legere et scribere docendo erudirent et nova religione imbuendos curarent.
Vähitellen oppineita miehiä alkoi saapua rannikoillemme sivistämään syntyperäisiä asukkaita opettamalla heitä lukemaan ja kirjoittamaan sekä huolehtimaan siitä, että nämä perehdytettäisiin uuteen uskontoon.
docendo – gerundin abl.
imbuendos – gerundiivin mon. akk. mask.; pääsana: indigenas

6

Fortasse alumni ad discendum magis parati fuissent, si in hoc negotio perficiendo satis prudentiae adhibitum esset.
Ehkäpä oppilapset olisivat olleet valmiimpia oppimaan, jos tämän tehtävän suorittamisessa olisi menetelty kyllin järkevästi.
discendum – gerundin akk.
perficiendo – gerundiivin yks. abl. neutri; pääsana: negotio

7

Sed potius vi atque puniendo quam oratione et argumentis utendo Finni erudiebantur.
Mutta suomalaisia sivistettiin pikemminkin turvautumalla voimakeinoihin ja rankaisemiseen kuin käyttämällä puhetta ja perusteluja.
puniendo, utendo – gerundin abl.

8

Postea iuvenes Finnici ad studia academica exercenda in mediam Europam transire solebant, donec anno millesimo sescentesimo quadragesimo condita est Academia Aboensis, qua iis occasio praeberetur maiorem sibi doctrinam in Finnia parandi.
Sittemmin suomalaisilla nuorukaisilla oli tapana siirtyä Keski-Eurooppaan harjoittamaan akateemisia opintoja, kunnes vuonna 1640 perustettiin Turun Akatemia, jonka tehtävänä oli tarjota heille tilaisuus hankkia Suomessa itselleen laajempaa opillista sivistystä.
exercenda – gerundiivin mon. akk. neutri; pääsana: studia
parandi – gerundin gen.


Tehtävä 2

I

audere, audire

1

Iudices orationem Epaminondae intenti audiebant.
Tuomarit kuuntelivat Epameinondaan puhetta tarkkaavaisesti.
audiebant – akt. ind. imperf. mon. 3. p.; päälauseen predikaatti, ilmaisee jatkuvaa tekemistä

2

Nemo eum interrumpere audebat.
Kukaan ei uskaltanut keskeyttää häntä.
audebat – akt. ind. imperf. yks. 3. p. (semidep.verbi); päälauseen predikaatti, jatkuva tilanne

3

Cum oratio audita esset, nemo Epaminondam damnare ausus est.
Kun puhe oli kuultu, kukaan ei uskaltanut tuomita Epameinondasta.
audita esset – pass. konj. pl.perfekti yks. 3. p.; predikaatti, cum historicum + konj.
ausus est – pass. (akt. merkitys) ind. perfekti yks. 3. p.; päälauseen predikaatti, toteava

 

II

cadere, caedere, cedere
iacēre, iacere
morari, mori

1

In proelio iam multi Romani ceciderant.
Taistelussa oli kaatunut jo paljon roomalaisia.
ceciderant – akt. ind. pl.perf. mon. 3. p.; päälauseen predikaatti, toteava

2

Reliqui se defendere pergebant, ut potius ab hostibus caederentur quam ultro cederent.
Muut jatkoivat puolustautumista, jotta mieluummin joutuisivat vihollisten surmaamiksi kuin väistyisivät vapaaehtoisesti.
caederentur – pass. konj. imperf. mon. 3. p.; predikaatti, ut finale + konj.
cederent – akt. konj. imperf. mon. 3. p.; predikaatti, ut finale + konj.

3

In hostes tela iaciebant.
He heittivät keihäitä vihollisia päin.
iaciebant – akt. ind. imperf. mon. 3. p.; päälauseen predikaatti, toistuva tekeminen

4

Hostium quoque nonnulli caesi humi iacebant.
Jotkut vihollisistakin makasivat surmattuina maassa.
caesi – pass. part. perf. mon. nom. mask.; appositio (pääsana: nonnulli)
iacebant – akt. ind. imperf. mon. 3. p.; päälauseen predikaatti, jatkuva tekeminen

5

Tandem unus ex militibus Romanis consuli vulnerato: ”Suadeo tibi”, inquit, ”ut fugae te des neve diutius moreris ; alioquin frustra hic morieris.”
Vihdoin yksi roomalaisista sotilaista sanoi haavoittuneelle konsulille: ”Neuvon sinua, että pakenet etkä viivyttele kauempaa; muutoin kuolet täällä turhaan.”
moreris – pass. (akt. merkitys) konj. prees. yks. 2. p., dep.verbi; predikaatti, alisteinen tahtomuslause + konj.
morieris – pass. (akt. merkitys) I fut, yks. 2. p., dep.verbi; päälauseen tulevaisuuteen viittaava predikaatti

 

III

canus, canis, canere

Cane decane, canis ? Sed ne cane, cane decane
de cane ! De canis, cane decane, cane !
Harmaapäinen dekaani, laulatko sinä? Mutta älä sinä harmaapäinen dekaani laula koirasta! Laula harmaapäisistä ihmisistä, sinä harmaapäinen dekaani!
Cane – vokatiivi, yks. 2. p.; adj.attribuutti
canis – akt. ind. prees. yks. 2. p.; päälauseen predikaatti, kysyvä
cane – akt. 1. imperatiivi, yks. 2. p.; predikaatti , ne cane = ne cecineris t. noli canere
cane – vokatiivi, , yks. 2. p.; adj.attribuutti
cane – yks. ablatiivi ; de cane = adverbiaali
canis – mon. abl.; de canis = adverbiaali
cane – vokatiivi, yks. 2. p.; adj.attribuutti
cane – akt. 1. imperatiivi, yks. 2. p.; päälauseen predikaatti, käskevä

 

IV

consul, consulere

1

Celeberrimae sunt Ciceronis consulis in Catilinam orationes.
Ciceron konsulina pitämät puheet Catilinaa vastaan ovat hyvin kuuluisia.
consulis – yks. genetiivi; appositio (pääsana: Ciceronis)

2

”Exire ex urbe iubet consul hostem. Interrogas me: num in exsilium? Non iubeo, sed, si me consulis, suadeo.”
”Konsuli käskee vihollista poistumaan kaupungista. Kysyt minulta: Ei kai maanpakoon? En käske, vaan, jos kysyt minulta neuvoa, kehotan.”
consul – yks. nominatiivi; subjekti
consulis – akt. ind. prees. yks. 2. p.; reaalisen si-lauseen predikaatti

 

V

mane, manare, manere

1

Vetus vates Väinämöinen cuculum vernum ita alloquitur: ”Cane mane vesperique, interim meridieque!”
Vaka vanha Väinämöinen puhuttelee kevätkäköstä näin: ”Kuku aamuin, kuku illoin, kerran keskipäivälläki.”
mane – yks. ablatiivi, abl. temporis, adverbiaali

2

Idem in quadam incantatione, ut sanguinem effuse manantem sistat, inter alia sic fatur:
Samoin hän pysäyttääkseen virtanaan valuvan veren, puhelee eräässä loitsussa mm. näin:
manantem – akt. partisiipin preesens, yks. akk. mask.; appositio (pääsana: sanguinem)

3

”Mane,sanguis, sicut murus; ne per caput meum manes !”
(Kalevala II 373–374, IX 347 & 345, Latine reddidit T. Pekkanen)
”Veri, seiso kuin muuri; ettet valuisi päätäni pitkin!”
(”Veri, seiso kuni seinä; päälleni päräjämästä!”)
Mane – akt. 1. imperatiivi, yks. 2. p.; päälauseen predikaatti, käskevä
manes – akt. konj. preesens, yks. 2. p.; predikaatti, ne finale + konj.

 

VI

miles; mille, milia

1

Darius, rex Persarum, cum ducentis peditum decemque equitum milibus in Graeciam invasit.
Dareios, persialaisten kuningas, hyökkäsi Kreikkaan 200 000 jalkamiehen ja 10 000 ratsumiehen kanssa.
milibus – mon. abl. neutri; cum … milibus adverbiaali

2

Miltiades exiguo militum numero copias Persarum vicit.
Miltiades voitti persialaisten joukot pienellä määrällä sotilaita.
militum – mon. genetiivi, mask.; genetivus partitivus, genetiiviattribuutti (pääsana: numero)

 

VII

nubes, nubere

1

Mater filiae: ”Tu isti viro nubes ?”
Äiti tyttärelle: ”Aiotko mennä naimisiin tuon miehen kanssa?”
nubes – akt. 1. futuuri, yks. 2. p.; päälauseen predikaatti, kysyvä

2

Filia matri: ”Putasne tu, si ei nupserim, nubes atras vitam meam obscuraturas esse?”
Tytär äidilleen: ”Luuletko sinä, että jos menen hänen kanssaan naimisiin, synkät pilvet pimentäisivät elämääni?”
nupserim – akt. konj. perf., yks. 1. p.; acc. cum inf. -rakenteeseen liittyvän si-lauseen predikaatti
nubes – mon. akkusatiivi, fem.; acc. cum inf. - rakenteen akkusatiiviosa

 

VIII

parāre, parere, pārēre

1

Pace parta dux milites hortatur, ut triumphum parent.
Kun rauha on saatu aikaan, päällikkö kehottaa sotilaita valmistelemaan triumfia.
parta – pass. partisiipin perfekti, yks. ablatiivi, fem.; abl. abs. -rakenteen appositio-osa
parent – akt. konj. prees. mon. 3. p.; predikaatti, alisteinen tahtomuslause + konj.

2

Milites duci parent.
Sotilaat tottelevat päällikköä.
parent – akt. ind. prees. mon. 3. p.; päälauseen predikaatti, toteava

 

IX

patere, pati

1

Nonne portam patere vides?
Etkö näe, että portti on auki?
patere – akt. inf. prees.; vides-muotoon liittyvän acc. cum inf. -rakenteen infinitiiviosa

2

Patere me exire!
Salli minun poistua!
patere – dep. verbin imperatiivi, yks. 2. p.; päälauseen predikaatti, käskevä

 

X

placare, placere

1

”Tu mihi non places.”
”Sinä et miellytä minua.”
places – akt. ind. prees. yks. 2. p.; päälauseen predikaatti

2

”Quidnam mihi faciendum est, ut tibi placeam ?”
”Mitähän kummaa minun on tehtävä, jotta miellyttäisin sinua?”
placeam – akt. konj. prees, yks. 1. p.; predikaatti, ut finale + konj.

3

”Tibi suadeo, ut Venerem sacrificiis places.
”Neuvon sinua lepyttämään Venusta uhreilla.
places – akt. konj. prees., yks. 2. p. – predikaatti, alisteinen tahtomuslause + konj.

4

Si eam placaveris, mox certe aliis quoque puellis placebis.”
Jos lepytät hänet, miellytät kohta varmasti muitakin tyttöjä.”
placaveris – akt. 2. fut. yks. 2. p.; reaalisen si-lauseen predikaatti, joka viittaa tulevaisuuteen
placebis – akt. 1. fut. yks. 2. p.; päälauseen tulevaisuuteen viittaava predikaatti

5

”Utinam Veneri placeat, ut ego non solum te, sed etiam ceteras puellas placem !”
”Kunpa Venus päättäisi, etten lepyttäisi vain sinua vaan myös muut tytöt!”
placeat – akt. konj. prees. yks. 3. p.; päälauseen predikaatti, coniunctivus optativus
placem – akt. konj. prees. yks. 1. p.; sivulauseen predikaatti, alisteinen tahtomuslause + konj.

 

XI

posse, potiri

1

Dum poterimus, pugnemus!
Taistelkaamme niin kauan kuin voimme!
poterimus – akt. 1. fut. mon. 1. p.; predikaatti, dum merkityksessä 'niin kauan kuin' + indikatiivi

2

Si adversarios superaverimus, armis eorum potiemur.
Jos voitamme vastustajamme, saamme haltuumme heidän aseensa.
potiemur – pass. (merkitys akt.) 1. fut. mon. 1. p. (dep.verbi); päälauseen tulevaisuuteen viittaava predikaatti

 

XII

prodere, prodesse, prodire

1

In proelium fortiter prodeamus !
Käykäämme urheasti taisteluun!
prodeamus – akt. konj. prees. mon. 1. p.; predikaatti, coniunctivus hortativus

2

Si patriam prodiderimus, hostibus proderimus.
Jos kavallamme isänmaamme, hyödytämme vihollisia.
prodiderimus – akt. 2. fut. yks. 1. p.; predikaatti reaalisessa si -lauseessa, joka viittaa tulevaisuuteen
proderimus – akt. 1. fut. mon. 1. p.; tulevaisuuteen viittaavan päälauseen predikaatti

 

XIII

quaerere, queri

1

Dido quaerebat, quidnam Aeneas in animo haberet.
Dido kyseli, mitä Aeneas oikein aikoi.
quaerebat – akt. ind. imperf. yks. 3. p.; päälauseen predikaatti, jatkuva ja toistuva tekeminen

2

Aeneas querebatur se Carthagine manere non posse.
Aeneas valitti, ettei hän voinut jäädä Karthagoon.
querebatur – pass. (merkitys akt.) ind. imperf. yks. 3. p. (dep.verbi); päälauseen predikaatti, jatkuva ja toistuva tekeminen

 

XIV

rex, regere

1

Tarquinio Superbo, ultimo regi Romano, multi cives dicere volebant:
Monet kansalaiset halusivat sanoa Tarquinius Superbukselle, Rooman viimeiselle kuninkaalle:
regi – yks. dat.; datiivi vastaamassa kysymykseen 'kenelle?', adverbiaali

2

”Cur ista ratione nos regis ?
”Miksi hallitset meitä tuolla tavalla?
regis – akt. ind. prees. yks. 2. p.; kysyvän päälauseen predikaatti

3

Nolumus tam superbe regi.”
Emme halua, että meitä hallitaan noin ylimielisesti.”
regi – pass. inf. prees.; objekti (pääsana: nolumus)

4

Neque tamen talia dicere audebant; nam timebant, ne vitam suam irae et furori regis exponerent.
He eivät kuitenkaan uskaltaneet sanoa sellaista, sillä he pelkäsivät, että he panisivat henkensä alttiiksi kuninkaan vihalle ja raivolle.
regis – yks. gen. mask.; genetivus subiectivus; genetiiviattribuutti (pääsanat: irae, furori)

 

XV

sedare, sedere, sedes

1

Filiolis litigantibus mater patri: ”Tu”, inquit, ”istic otiosus sedes ?
Pikku poikien riidellessä äiti sanoi isälle: ”Sinäkö istut siinä toimettomana?
sedes – akt. ind. prees. yks. 2. p.; kysyvän päälauseen predikaatti

2

Nonne quidquam facere meditaris, ut illam discordiam sedes ?”
Etkö aio tehdä mitään lopettaaksesi tuon riidan?”
sedes – akt. konj. prees. yks. 2. p.; predikaatti, ut finale + konj.

3

Ad haec pater respondit: ”Exspectemus paulisper, ut ultro sedetur.
Tähän isä vastasi: ”Odotetaan vähän aikaa, että se asettuisi itsestään.
sedetur – pass. (refleksiivinen käyttö) konj. prees. yks. 3. p.; predikaatti, ut finale + konj.

4

Si nos discordiae puerorum statim intercesserimus, periculum erit, ne haec domus sedes discordiae fiat.”
Jos me heti puutumme poikien riitaan, vaarana on, että tästä talosta tulee epäsovun tyyssija.”
sedes – yks. nom.; subjektin predikatiivi

 

XVI

velle, vis, volare

1

Cum Apollo sagittas Cupidinis irrideret, hic: ”Sagittae meae”, inquit, ”volant, quo ego eas volarevolo.
Kun Apollo pilkkasi Cupidon nuolia, tämä sanoi: ”Minun nuoleni lentävät, minne minä haluan niiden lentävän.
volant – akt. ind. prees. yks. 3. p.; päälauseen predikaatti, toteava
volare – akt. inf. prees.; volo-verbiin liittyvän acc. cum inf. –rakenteen infinitiiviosa
volo – akt. ind. prees., yks. 1. p.; relatiivilauseen predikaatti

2

Haud parva est vis earum.
Suuri on niiden voima.
vis – yks. nom. fem.; subjekti

3

Si vis, hanc vim tibi ostendam.
Jos tahdot, osoitan sinulle tämän voiman.
vis – akt. ind. prees. yks. 2. p.; reaalisen si-lauseen predikaatti
vim – yks. akk. fem.; objekti

4

Cave, ne qua sagitta in cor tuum volet !”
Varo, ettei mikään nuoli lennä sydämeesi!”
volet – akt. konj. prees. yks. 3. p.; alisteinen tahtomuslause + konj.


Tehtävä 3

Saeculo p.Chr.n. duodevicesimo maxima pars litterarum scientificarum in terris septentrionalibus, sicut alibi in Europa, usque Latine exarabatur. Inter investigatores Sueticos illius saeculi Latinitate scientifice usos excellit Carl von Linné (23.5.1707 – 10.1.1778).

I
Kahdeksannellatoista vuosisadalla / 1700-luvulla jKr. pohjoismaissa, kuten muuallakin Euroopassa, suurin osa tieteellistä kirjallisuutta laadittiin yhä latinaksi. Tuon vuosisadan ruotsalaisten, latinaa tieteen alalla käyttäneiden tutkijoiden joukossa erityisen huomattava on Carl von Linné (23.5.1707 – 10.1.1778).

Hic, initioIV,3)quidem nomine Latino Linnaeus vocatusIV,2), iam in adulescentia studiosissime plantis colligendisIV,1) se dedidit. Postquam anno 1727 Lundae examen maturitatis peregit, primum ibi, deinde Upsalae studia medicinae et botanicae suscepit, quae illis temporibus duae artes contiguae erant, brevique summam obtinuit doctrinam. In Nederlandiam transgressusIV,2)ibique anno 1735 doctoratum medicinae assecutusIV,2)mox in Suetiam rediit et in Universitate Upsaliensi professor botanicae et medicinae theoreticae factus est. In lectionibus suis, quas permulti studentes frequentabant, res ad utramque artem pertinentes tractabat; illis enim temporibus quicumque medici fieri volebant, varii generisIV,3)herbas fusissime cognoscere debebant, quae in medicinis praeparandisIV,1)adhibebantur. Practicus quoque medicus tantiIV,3)habebatur, ut ipse rex Adolfus Fredericus valetudinis suae curam ei mandaret. Quin etiam archiatri dignitatem consecutus est atque anno 1757 in ordinem nobilium receptus et nomine Carl von Linné appellari coeptus.

II

 

1

Alkuaan se oli latinalaisessa muodossa Linnaeus.

2

Jo kouluaikanaan hän oli innokas kasvien keräilijä. Hän suoritti ylioppilastutkinnon Lundissa v. 1727 ja opiskeli ensin siellä sekä myöhemmin Uppsalassa lääketiedettä ja kasvitiedettä. Sittemmin hän siirtyi Alankomaihin, missä hän v. 1735 saavutti tohtorin arvon. Kun hän oli palannut Ruotsiin, hänestä tuli Uppsalan yliopiston suosittu kasvitieteen ja teoreettisen lääketieteen professori. Arvostettuna lääkärinä hän sai arkkiatrin arvon ja toimi jopa kuningas Adolf Fredrikin henkilääkärinä. Vuonna 1757 hänet aateloitiin, ja häntä alettiin kutsua nimellä Carl von Linné.

3

Tuohon aikaan kasvitiede ja lääketiede olivat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Lääkäreiksi aikovien oli opittava tuntemaan monenlaisia kasveja, joista lääkkeitä valmistettiin.


Mundana tamen celebritas eius ante omnia botanicis et zoologicis nititur operibus, quae prope ducenta edidit – praesertim iis, quibus tituli sunt Systema naturae et Species plantarum; in iis enim nomenclaturam scientificam singularum plantarum et singulorum animalium creavit. Quanti aestimatus sit, ostendit pervulgata sententia ”Deus creavit, Linnaeus disposuit”. Exemplum eius secuti posteri quoque investigatores naturae in plantis et animalibus nuncupandis systemate binominali uti consuerunt atque haud paucas species etiam in subspecies diviserunt.
In itinere, quod anno 1732 in Lapponiam fecerat, singulis diebus, quaecumque in natura compererat, breviter Latine litteris mandare solitus erat. Hae notae, quas sibi soli fecerat, mortuo demum auctore collectae sunt in libellum Iter Lapponicum inscriptum.

III
Hänen maailmanlaajuinen kuuluisuutensa perustuu kuitenkin ennen kaikkea hänen kasvi- ja eläintieteellisiin teoksiinsa, joita hän julkaisi lähes 200 – erityisesti niihin, joiden nimet ovat Systema naturae (Luonnon järjestelmä) ja Species plantarum (Kasvilajit). Näissä hän loi yksittäisten kasvien ja eläinten tieteellisen nimistön. Laajalle levinnyt lause ”Jumala loi, Linné järjesti” osoittaa, kuinka suuresti häntä arvostettiin. Hänen esimerkkiään seuraten myöhemmätkin luonnontutkijat ovat tottuneet käyttämään binominaalista / kaksinimistä järjestelmää mainitessaan nimeltä kasveja ja eläimiä. Varsin monia lajeja he ovat jakaneet myös alalajeihin.
Matkalla, jonka hän oli tehnyt vuonna 1732 Lappiin, hänellä oli ollut joka päivä tapana merkitä latinaksi lyhyesti muistiin kaikki luonnossa tekemänsä havainnot. Nämä muistiinpanot, joita hän oli tehnyt vain itseään varten, on vasta kirjoittajan itsensä kuoltua koottu Iter Lapponicum (Lapin matka) -nimiseksi kirjaksi.

IV

 

1

colligendis – mon. dat. (pääsana: plantis )
praeparadis – mon. abl. (pääsana: medicinis)

2

vocatus – pääsana: Hic (= Linné); vocare
transgressus – pääsana: 3. persoonan pronomini (i.e. Linné); transgredi
assecutus – pääsana: 3. persoonan pronomini (i.e. Linné); assequi

3

a) initio – yks. abl. neutri; abl. temporis
b) varii generis – yks. gen. neutri; gen. qualitatis
c) tanti – yks. gen. neutri; gen. pretii

 

V

  

1 Linné natus erat

a) postridie Idus Maias anno
MDCCXII
b) ante diem X Kalendas Iunias anno
MDCCVII
c) pridie Nonas Maias anno
MDCCVII

2 Linné mortem obiit

a) postridie Nonas Ianuarias anno
MDCCLXXVIII
b) ante diem X Kalendas Ianuarias anno
MDCCLXXIX
c) ante diem IV Idus Ianuarias anno
MDCCLXXVIII


Tehtävä 4

Ex Nuntiis Latinis:

BOTANICA

Algae Sinui Finnico imminent
21.5.2004

Experti timent, 1) ne (b) magna spatia Sinus Finnici 2) hac (a) aestate algis venenosis tegantur. Maximum est periculum in archipelago Finnico et in aliis partibus septentrionalibus Maris Baltici. Sinus Bothnicus verisimiliter 3) pari (b) periculo expositus non est.

Abundantia nutrimentorum sive eutrophicatio in Mari Baltico iam plus decennium 4) continuatur (a). Magnae phosphori copiae praesertim in partibus occidentalibus et mediis Sinus Finnici 5) repertae (c) sunt.
Quid futurum sit, de condicionibus meteorologicis maxime pendet, nam algae venenosae, quae cyanophylla appellantur, 6) calida (b) tempestate atque aёris tranquillitate maxime propagantur.
Natatores tactu cyanophyllorum morbis cutaneis 7) facile (c) afficiuntur, animalia vero, quae illa forte comedunt, in periculum 8) mortis (a) vocantur.
(Tuomo Pekkanen)

1

a) ut b) ne c) ne non

2

a) hac b) hoc c) haec

3

a) paris b) pari c) par

4

a) continuatur b) continuaris c) continuantur

5

a) reperta b) reperti c) repertae

6

a) calido b) calida c) calidis

7

a) facili b) facilis c) facile

8

a) mortis b) morte c) mortem


ZOOLOGICA

Canariae locustis vexatae
3.12.2004

His diebus tot et tanta cicadarum examina ex Africa septentrionali in Canarias advolaverunt, ut 9) magistratus

(a) locales facere non possent, 10) quin (b) his insulis statum periculi pronuntiarent.

Quae locustae migratoriae, 11) quamvis (a) hominibus perniciei non sint, tamen eis maximam molestiam exhibere solent.
Quantopere exempli causa viatores his insectis vexentur et 12) terreantur (b), vel inde apparet, quod aliquot locustae etiam decem centimetra longae sunt.
13) Haud (c) mirum est greges talium animalium omnem fere herbam et segetem terrae devorare et nihil omnino virens reliqui facere, ut iam in 14) Vetere (b) Testamento descriptum est.
(Reijo Pitkäranta)

9

a) magistratus b) magistratui c) magistratibus

10

a) cum b) quin c) quod

11

a) quamvis b) donec c) dum

12

a) terrentur b) terreantur c) terrebantur

13

a) Certe b) Denique c) Haud

14

a) Vetus b) Vetere c) Veterum


Tehtävä 5

1

Miten Linné nimesi kasvit ja eläimet?
Hän käytti binominaalista järjestelmää eli antoi kullekin eläimelle ja kasville sukunimen ja lajinimen.
Esim.
Anemōnē nemorōsa valkovuokko
Larus cānus kalalokki

2

Mistä lähteistä nimiä on saatu?
Antiikin kirjailijoiden latinan- ja kreikankielisistä teoksista, mytologiasta, jonkun tunnetun henkilön nimestä, maan- tai aluenimestä.
Esim.
caltha rentukka (Vergilius)
Anemōnē vuokko kr. Anemōnē < anemos tuuli
Paris quadrifolia sudenmarja
Linnaea boreālis vanamo
Būcephala islandica islannintelkkä

3

Mitä nimet voivat vielä ilmaista?
Kasvin tai eläimen ominaisuuksia, elintapoja tai käyttäytymistä.
Esim.
Impatiēns nōlī-tangere lehtopalsami; häpykannus
Pīnicola ēnucleātor taviokuurna


Tehtävä 6

1

Adonis vernalis
ruusuleinikki

'keväinen, kevät-'

2

Cervus canadensis
vapiti

'kanadalainen, Kanadan'

3

Canis latrans
kojootti

'haukkuva'

4

Cirsium palustre
suo-ohdake

'soinen; suo-'

5

Fraxinus excelsior
saarni

'korkeampi'

6

Juniperus communis
kataja

'yhteinen'

7

Populus tremula
haapa

'vapiseva'

8

Arctostaphylos uva-ursi
sianpuolukka

'karhun rypäle'

9

Trifolium repens
valkoapila

'ryömivä; rönsyävä'

10

Stellaria nemorum
lehtotähtimö

'lehtojen'


Tehtävä 7

Olim humana membra, cum ventrem otiosum sentirent, ab eo discordarunt constitueruntque, ne manus ad os cibum ferret nec os acciperet datum nec dentes frangerent. At dum ventrem domare volunt, ipsa quoque sibi damnum fecerunt totumque corpus ad interitum fere redegerunt. Ex qua re apparuit ventrem in corpore humano magni esse, cum acceptos cibos per omnia membra distribueret.

1

c) Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur.

2

cum ... sentirent – temporaalinen (cum narrativum) tai kausaalinen (cum causale); konjunktiivin imperfekti; kumpikin cum-lauseen laji vaatii konjunktiivissa olevaa predikaattia.
ne ... ferret, acciperet, frangerent – alisteisia tahtomuslauseita; konjunktiivin imperfekti, ne + konj.
dum ...volunt – temporaalinen; indikatiivin preesens. Lauseessa, jossa dum esiintyy merkityksessä 'sillä aikaa kun', predikaatti on indikatiivin preesensissä.
cum ...distribueret – kausaalinen; konjunktiivin imperfekti, cum causale vaatii konjunktiivia

3

ventrem ... esse


Tehtävä 8

  • Alkuperäisessä merkityksessään
    Esim.
    cor, cordis n.3 sydän
    hepar, hepatis n.3 (kr) maksa
  • Hieman muuttuneessa tai täsmentyneessä merkityksessä.
    Esim.
    rete, retis n.3 verkko; verisuoniverkko
  • Selvästi muuttuneessa merkityksessä.
    Esim.
    nervus m.2 jänne; hermo
    symptoma, -tis n.3 (kr) yhteensattuma; oire
  • Uudessa merkityksessa, joka perustuu sanan todelliseen tai luuloteltuun yhteyteen jonkin ulkopuolisen asian kanssa.
    Esim.
    musculus m.2 (pikku) hiiri; lihas
    thora|x, -cis m.3 (kr) rintahaarniska; rintakehä


Tehtävä 9

Clarissimus humanistarumIV,1a)et Latinistarum Finnicorum saeculi p.Chr.n. duodevicesimi fuit Henrik Gabriel Porthan (8.11.1739 – 16.3.1804). Anno 1760 studiis in Academia Aboёnsi prospere confectisIV,2a)magister philosophiae promotus est biennioque post docens in dicta academia factus. Sequentibus annis ibidem amanuensis bibliothecae munereIV,1b)fungebatur, quod ad eum aptissimum exstitit; habebat enim indolem diligentissimi scrutatoris ac litterarum et omnium artiumIV,1c) erat studiosissimus. Inde ab anno 1772, quoIV,1d)bibliothecarii munus ei commissum est, collectiones bibliothecae valde locupletavit. Anno 1777 professor eloquentiae sive linguae Latinae et litterarum Romanarum nominatus est. Hanc cathedram consecutusIV,2b)lectiones publicas habebat, in quibus Latinitate elegantissime usus non solum litteras antiquas, sed etiam inter alia philosophiam et historiam et artem paedagogicam tractabat. Praeterea privatim varias res Suetice docebat. Munerum multitudo vitam eius adeo complebat, ut ne uxoris quidem ducendaeIV,2c)umquam ei spatium relinqueretur.

I
Vuonna 1760 hän sai opintonsa menestyksekkäästi päätökseen Turun Akatemiassa, ja hänet promovoitiin filosofian maisteriksi. Kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli saman akatemian dosentti. Seuraavina vuosina hän hoiti akatemian kirjaston amanuenssin virkaa. Vuonna 1772 hänelle myönnettiin kirjastonhoitajan virka, ja siinä toimiessaan hän kartutti kirjaston kokoelmia huomattavasti. Vuonna 1777 hänet nimitettiin kaunopuheisuuden eli latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden professoriksi. Hän piti latinaksi julkisia luentoja paitsi antiikin kirjallisuudesta, mm. filosofiasta, historiasta ja pedagogiikasta sekä antoi yksityisopetusta myös ruotsiksi.

Idem amplissimam seriem dissertationum De poёsi Fennica iam anno 1766 incohatam anno 1778 absolvit. In iis investigationes suas etiam in longinquiores gentes cum Finnis cognatas extendit. Linguistica quoque problemata attingens inter alia ostendit linguis FinnougricisIV,1e)cum Hebraica non eandem esse originem, ut antea e.g. Daniel Juslenius crediderat.

Praesertim post iter anno 1779 in Germaniam factum in historiam Finnicam incubuit. Ex operibus permultis, quibus eam tractavit, longe celeberrimum est Chronicon Episcoporum Finlandensium a Paulo Juusten compositum et a Porthano amplissimis annotationibus illustratum, quod e quinquaginta sex partibus constat. Sine hoc opere de evolutione historica, quae Finniam saeculis mediaevalibus cum orbe Latino Europaeo coniunxerat, perpauca novissemus.

II

1

Porthan aloitti tämän tutkimussarjan laatimisen vuonna 1766 ja saattoi työn päätökseen v. 1778. Hänen tutkimuksensa ulottui myös kaukaisempiin suomensukuisiin kansoihin.

2

Daniel Juslenius oli uskonut suomalais-ugrilaisten kielten olevan samaa kantaa kuin heprea, mutta Porthan osoitti tämän käsityksen vääräksi.

3

Hän valaisi sitä lukuisilla selityksillä. Teos käsitti kaiken kaikkiaan 56 osaa.

4

Ilman tätä teosta tietäisimme varsin vähän siitä kehityksestä, joka keskiajan vuosisatojen kuluessa yhdisti Suomen latinalais-eurooppalaiseen maailmaan.


In scriptis suis Porthan primus in Finnia methodis scientificis omnino novis criticisque utebatur iisdemque etiam discipulos suos, quantum poterat, uti assuefaciebat. Nec minoris momenti est, quod notitiam Finniae peregre multimodis auxit. Denique unus fuit ex iis, quorum opera societas Aurora anno 1770 condita est. Libelli periodici ab hac societate editi, Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo inscripti, pro initio haberi possunt posterioris rei diurnariae Finnicae.

III
Kirjoituksissaan Porthan ensimmäisenä Suomessa käytti täysin uusia ja kriittisiä tieteellisiä menetelmiä ja totutti myös, siinä määrin kuin pystyi, opiskelijoitaan käyttämään niitä. Vähintään yhtä tärkeää on, että hän monin tavoin lisäsi Suomen tuntemusta ulkomailla. Edelleen hän oli yksi niistä, joiden toimesta Aurora-seura perustettiin vuonna 1770. Tämän yhdistyksen julkaisemaa, Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo - nimistä aikakauslehteä voidaan pitää myöhemmän suomalaisen sanomalehdistön alkuna.

IV

1

  

a)

humanistarum – mon. genetiivi, mask.; genetivus partitivus

b)

munere – yks. abl. neutri; ablatiivi liittyy deponenttiverbiin fungi

c)

omnium artium – mon. genetiivi, fem.; genetivus obiectivus, liittyy adjektiiviin studiosus

d)

quo – yks. ablatiivi, mask.; abl. temporis

e)

linguis Finnougricis – mon. datiivi, fem.; dativus possessoris

 

2

  

a)

studiis confectis kun hän oli saanut opintonsa päätökseen

b)

consecutus saavutettuaan

c)

uxoris ... ducendae ... (spatium) (aikaa) mennä naimisiin

 

V

 

1 Porthan natus erat

a) ante diem VIII Kalendas Novembres anno
MDCCXXIX
b) pridie Nonas Novembres anno
MDCCXXXIX
c) ante diem VI Idus Novembres anno
MDCCXXXIX

2 Porthan mortem obiit

a) postridie Idus Martias anno
MDCCCIV
b) ante diem XVI Kalendas Apriles anno
MDCCCIV
c) pridie Idus Martias anno
MDCCIV