XXII Tempora currunt

Exercitium A 

Cardines rerum Romanarum

1

Anno a.Chr.n. septingentesimo quinquagesimo tertio fratres gemini Romulus et Remus Romam condidisse traduntur. Incipit aetas regum. 753 

2

Anno a.Chr.n. quingentesimo decimo Tarquinius Superbus, ultimus rex Romanus, civitate expulsus est. Incipit aetas liberae rei publicae. 510 

3

Anno a.Chr.n. tricesimo primo copiae Antonii et Cleopatrae pugna Actiaca a Caesare Octaviano victae sunt. Incipit aetas imperatorum. 31 

4

Anno trecentesimo nonagesimo quinto imperium Romanum in duas partes, occidentalem et orientalem, divisum est. 395  

5

Anno quadringentesimo septuagesimo sexto Germani Romulum Augustulum, ultimum imperatorem Romanum, potestate expulerunt et imperium Romanum Occidentale ceperunt. 476 


Exercitium C 

Ratio mensium 

1

Ecce numeralia, quae in his nominibus mensium invenire potes.  
 

Quintilis: 

quinque                                 

 

Sextilis: 

sex 
 

September: 

septem  
 

October: 

octo 
 

November: 

novem 
 

December:

decem

 

2  

Aetate regum annus initio in decem menses divisus erat. Tum Martius primus mensis erat.  


Exercitium D

Dies septimanae

Hi dei et hae deae suum proprium diem habent: Mars, Mercurius, Iuppiter, Venus, Saturnus. Praeterea et Soli et Lunae suus proprius dies est.
In hac tabula enumerata sunt nomina, quae dies septimanae in quibusdam linguis peregrinis habent. Nonnulla nomina similia invenies.

Dies Lunae
ra
lundi

e
Monday 1.

sa
Montag 1.

ru
måndag 1.

su
maanantai 1.

Dies Martis
ra
mardi  

e
Tuesday 2.

sa
Dienstag 2. 

ru
tisdag 2. 

su
tiistai 2.  

Dies Mercurii
ra
mercredi 

e
Wednesday 3.


sa
Mittwoch 4.

ru
onsdag 3.

su
keskiviikko 4.

Dies Iovis
ra
jeudi 

e
Thursday 5. 

sa
Donnerstag 5.

ru
torsdag 5.

su
torstai 5.

Dies Veneris
ra
vendredi  

e
Friday 6. 

sa
Freitag 6. 

 
ru
fredag 6.

 
su
perjantai 6.

Dies Saturni
ra
samedi 7.  

 e
Saturday

 
sa
Samstag 7.

ru
lördag 8.

su
lauantai 8.

Dies Solis
ra
dimanche 9.

e
Sunday 9.

sa
Sonntag 9.

ru
söndag 9. 

su
sunnuntai 9. 

 

1. Latinan Luna-sanan tilalle on tullut vanha germaaninen kuun nimitys.
2. Roomalaisten Mars-jumalan nimen tilalle on tullut vanha germaaninen jumalannimi (*Týr / Tiw ), joka lienee etymologisesti sukua kreikkalaiselle jumalannimelle Zeus.
3. Roomalaisen Mercurius-jumalan nimen tilalle on tullut vanha germaaninen taistelun ja viisauden jumalan nimi Wotan / Oden.
4. Suomen keskiviikko on käännös saksan sanasta Mittwoch, ilman yhteyttä latinalaiseen perinteeseen.
5. Roomalaisten ylijumalan Iuppiter-nimen tilalle on tullut vanha germaaninen ukkosen jumalan nimi Donar / Tor.
6. Roomalaisen Venus-jumalattaren nimen tilalle on tullut vanha germaaninen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattaren nimi Fria.
7. Roomalaisen Saturnus-jumalan nimen tilalle yhdyssanan alkuosaksi on tullut heprealais-kreikkalaisen lainasanan sabbatum ´sapatti´ jatkaja.
8. Ruotsin ja suomen sanat ovat todennäköisesti alkuaan tarkoittaneet kylpypäivää. Etymologista yhteyttä latinaan ei ole.
9. Dies Solis -ilmaisun tilalla kristityt käyttivät ilmaisua dies dominicus (tai dies dominica) ´Herran päivä´, johon ranskan dimanche ja muidenkin romaanisten kielten vastaavat sanat (mm. italian domenica ja espanjan domingo) pohjautuvat. Sen sijaan germaanisissa kielissä ja suomessa latinan Sol-sanan tilalle on tullut ”germaaninen aurinko” (e sun, sa Sonne).
Venäjän viikonpäivien nimitykset ovat vailla yhteyttä latinaan: понедельник 'maanantai' (oik. 'viikon alku'), вторник'tiistai' (oik. 'toinen päivä'), среда'keskiviikko' (< среди'keskellä, keskuudessa') , четверг'torstai' (oik. 'neljäs päivä), пятница 'perjantai' (oik. 'viides päivä'), суббота 'lauantai' (oik. 'sapatti'), воскресенье'sunnuntai' (oik. 'henkiinherättämispäivä').

Exercitium E 

Quota hora est?

1

(Die aequinoctii una hora) ex sexaginta minutis (constabat).  

2

(Eodem die una vigilia) ex tribus horis hodiernis (constabat).