Clavis Latina

1

Milloin Germania julkaistiin?
Vuonna 98 jKr. 

2

Mitä germaaneja koskevia kansatieteellisiä ja maantieteellisiä seikkoja Tacitus teoksessaan käsittelee?
Kaikkien germaanien alkuperää ja tapoja sekä yksittäisten heimojen asuma-alueita ja yhteiskunnallisia erityispiirteitä.  

3

Mikä pelko sai Tacituksen tarttumaan kyseiseen aiheeseen?
Pelko, että elinvoimaiset germaanit aikanaan tuottaisivat tuhon ylellisyyden veltostuttamille roomalaisille. 

4

Millä eri argumenteilla hän perustelee huolestumistaan?
Roomalaisten aiemmin vuosisatojen kuluessa germaaneista vietetyt triumfit olivat olleet näennäisiä; ratkaisevaa voittoa ei heistä ollut koskaan saavutettu. Germaaneille ominaista oli erinomainen fyysinen sotakunto ja henkinen vireys. Lisäksi heidän keskuudessaan hyviä tapoja noudatettiin tunnollisemmin kuin muualla hyviä lakeja. 

5

Minkä roomalaisia ajatellen heikon kohdan Tacitus oli germaaniheimoissa huomannut?
Ne olivat keskenään eripuraisia. 

6

Mitä hän neuvoi roomalaisia tekemään?
Käyttämään hyväkseen germaanien eripuraisuutta vaaran torjumiseksi. 

7

Mihin ryhmään Tacitus arvelee fennien kuuluvan?
Hän epäröi, pitäisikö fennien katsoa kuuluvan germaaneihin vai pikemminkin sarmaatteihin. 

8

Millaisin esimerkein Tacitus havainnollistaa fennien köyhyyttä?
Heillä ei ole aseita, ei hevosia, ei vakinaisia asuntoja. Ravinnoksi riittävät kasvit, vaatetukseksi nahat, makuusijana on maa. 

9

Mitä hän kertoo nuolista?
Nuolissa on heidän ainoa varallisuutensa; niitä he raudan puutteessa varustavat luukärjillä. 

10

Mikä metsästykseen liittyvä käytäntö kiinnitti roomalaismiehen huomiota?
Metsästys elättää yhtäläisesti sekä miehet että naiset: nämä seuraavat miehiä kaikkialle ja pyytävät osan saaliista. 

11

Mitä fennien asumuksista kerrotaan?
Lapsillakaan ei ole villieläimiä ja rajuilmoja vastaan muuta suojaa kuin jonkinlainen oksista punottu katos. Sinne palaavat nuoret, se on vanhusten turvapaikka. 

12<

Mitä hyviä puolia Tacitus näkee fennien alkeellisessa elämänmuodossa?
He tuntevat itsensä onnellisiksi, kun eivät joudu raatamaan pelloilla, rakentamaan taloja eivätkä hoitamaan omaa ja vierasta omaisuutta välillä toivoen, välillä peläten. Rauhassa ihmisiltä ja jumalilta he ovat saavuttaneet sen vaikeimman tavoitteen, ettei heidän tarvitse edes toivoa mitään.

13

Minkä johtopäätöksen fenneistä voi Tacituksen kuvauksen perusteella tehdä?
He olivat saamelaisten eivätkä, kuten aiemmin yleisesti on uskottu, suomalaisten esi-isiä. 

14

Mikä todiste erityisesti mainitaan?
Tacituksen sanat "aliquo ramorum nexu"; ne tarkoittavat kiistattomasti kotaa tai laavua, jollaisessa saamelaiset myöhemminkin ovat pitkään asuneet. 

15

Tacituksen tyyli on suppeaa ja tiivistä. Eräs tyypillinen piirre on se, että predikaattina oleva esse-verbi jää usein pois. Etsi esimerkkejä.
1. Fennis (est) mira feritas.
2. non arma (sunt). 
3. victui (est) herba.
4. vestitui (sunt) pelles.
5. cubile (est) humus.
6. solae in sagittis (sunt) opes.
7. Nec aliud (est) infantibus ferarum imbriumque suffugium.
8. hoc (est) senum receptaculum.  

1
 

Quare convivae liberius quam antea colloqui poterant?
b) Trimalchio ad tempus exierat. 

2
 

Quare Dama de cubiculo recta in triclinium ire voluit?
a) Quia diem tam brevem esse arbitrabatur. 

3
 

Quomodo Damae tandem contigerat, ut frigus expelleret?
b) Potione corpus calefaciendo. 

4

Quare Seleucus se lavare non potuerat?
b) In funere amici sui fuerat. 

5
 

Quid Seleucus de valore hominis dixit?
a) Se hominem nihili habere. 

6

Calda potio vestiarius est.
Lämmin juoma on vaatturi. 

7
 

Baliscus fullo est.
Kylpy on vanuttaja. 

8
 

Aqua dentes habet.
Vedellä on hampaat. 

9
 

Utres inflati ambulamus.
Kuljemme kuin täyteen puhalletut nahkasäkit.

10
 

Non pluris sumus quam bullae.
Emme ole sen kummempia kuin vesikuplat.