Unidad 10: Fin de curso

Tiivistelmä ja sisältö

Kirjan viimeisen luvun aihepiireinä ovat yhdessä tekeminen, ongelmista keskusteleminen ja niiden ratkaiseminen sekä rahankäyttö. Tässä luvussa on kattavasti eri tekstilajeja: infografiikkaa, nuorten välinen dialogi, keskustelufoorumi ja kirjoitelman asiateksti. Tarkoituksena on kehittää oppilaiden monilukutaitoa.

Rompehielos esittelee nuorten rahan käytöstä kertovia tilastoja. Textossa Jorge, Miguel, Ceci ja Venla suunnittelevat kouluvuoden päättyessä pidettäviä juhlia ja joutuvat miettimään esimerkiksi, millaista tarjoilua sinne hankittaisiin. Hablamos-osiossa tutustutaan nuorten keskustelupalstalle tulleisiin kysymyksiin ja mietitään yhdessä ratkaisuja niihin. Informativossa saadaan lukea kahden espanjalaisnuoren kirjoitelmat rahankäytöstään ja säästämisestä. 

Kielitieto

  • Subjunktiivin preesensin muodostus
  • Tutustumista subjunktiivin preesensin käyttöön
  • Ehtolauseisiin tutustuminen

Lisätehtävät 

  • Tulostettava liite: Aukkosuomennos
  • Tulostettava liite: Lukusanakertaus
  • Tulostettava liite: Harjoittele parisi kanssa tekstin ilmauksia
  • Tulostettava liite: A/B-käännösvirkkeitä tekstin sisällön kertaamiseen
  • Tulostettava liite: Parisanakokeet I ja II
  • Tulostettava liite: Harjoittele subjunktiivin muotoja parisi kanssa
  • Tulostettava liite: Concurso: Tietovisa Estrellas 2 -kirjan tapahtumista (opettajan moniste)
  • Heijastettava liite: Tehtävävinkki: Espanjalainen koulu tutuksi

Tällä sivulla

Rompehielos-osiossa tutustutaan tilastoihin nuorten rahankäytöstä ja harjoitellaan puhumaan niistä. Lukusanojen kertaaminen sopii hyvin tähän yhteyteen. Pienempiä lukuja voi harjoitella sanomalla kahden nopan silmäluvun tuloja ääneen (Cinco por seis son treinta) tai sanomalla kahdesta silmäluvusta muodostuva kymmenluku ääneen. Kolmella nopan heitolla päästään harjoittelemaan myös satalukuja (5 + 4 + 2 > quinientos cuarenta y dos) jne. Verkosta löytyy myös satunnaislukugeneraattoreita, joilla voi arpoa isojakin lukuja ruudulle summittaisessa järjestyksessä ja pyytää oppilaita sanomaan ne ääneen. Oppilaat voivat käyttää niitä myös pareittain omilla laitteillaan.    

Texto-osion käsittely kannattaa aloittaa sanastoon tutustumalla ja tekemällä tekstikirjan sivun 104 tehtävät. Harjoituskirjan tehtävät 1–3 (s. 154) voidaan tehdä joko tunnilla sen jälkeen, kun teksti on kuunneltu tai antaa kotitehtäväksi jo ennen tekstin käsittelyä. Tehtävä 4 (s. 155) on ajateltu suulliseksi tehtäväksi, mutta sitä voi hyvin käyttää myös ohjattuna kirjoitustehtävänä: Kun oppilas vastaa muutamalla virkkeellä kaikkiin kysymyksiin, siitä syntyy jo mukavan pituinen kirjoitelma.

Sanastoharjoitukset 5–6 (s. 155–156) voi tehdä pareittain, joten ne ovat hyviä tuntitehtäviä. Lisätehtävissä on myös parisanakokeet Texton sanastosta. Sen voi tehdä, kun muut sanastotehtävät on tehty. Oppilaiden on hyvä tottua pinnistelemään uusien sanojen muistamiseksi välillä myös ilman oppikirjaa. Näin sanojen muistiin painuminen tehostuu.

Texto on tarinana mukava. Se kannattaa käsitellä nimenomaan tarinan kautta ja ohittaa aluksi kaikki siinä esiintyvät subjunktiivin muodot. Niihin voi paneutua sitten, kun tekstin tarina on kaikille tuttu. Tästä enemmän alempana.

Lukukauden lopuksi on mukava tehdä hieman yhteenvetoa siitä, mitä sen aikana on opiskeltu ja opittu. Kirjan viimeisen luvun suulliset tehtävät ovat luonteeltaan kertaavia. Niissä harjoitellaan mm. futuuria (tehtävä 7 s. 157) ja kerrataan eri aihepiirien sanastoa (tehtävät 15–16 s. 166). Myös kuuntelutehtävissä 19–21 (s. 168) eri aihepiirien sanasto kertautuu. Sivuilla 164–165 olevan pitkähkön kertaustehtävän voi hyvin tehdä useammalla tunnilla. Esimerkiksi kummankin sivun viuhkat voi numeroida ja arpoa nopalla viuhka, jonka tehtävän jokainen seuraavaksi täydentää. Oppilaat varmasti mielellään myös vertailevat, miten heidän vastauksensa eroavat toisistaan. Sivun 163 tehtävässä 13 kerrataan menneen ajan aikamuotoja. Siinä kerrotaan Texton tarina menneessä aikamuodossa, joten samalla sanastokin kertautuu.

Informativo-tekstien aiheena on rahankäyttö ja säästäminen. Tässä kohtaa voisi kokeilla vaikkapa pienimuotoisen haastattelututkimuksen tekemistä. Oppilaat laativat kyselylomakkeen aiheeseen liittyen ja pyytävät myös 7–8. luokan oppilaita vastaamaan siihen. Lopuksi tulokset esitetään infografiikan avulla. Tämä sopisi myös yhteisprojektiksi esimerkiksi matematiikan tai tietotekniikan opettajan kanssa, ja sen avulla voi myös harjoitella sähköisten alustojen kyselylomakkeiden käyttöä.

Jos lukuvuoden lopussa on aikaa tai oppilaat kaipaavat haastavampaa tekemistä, kannattaa myös tutustua Kiva koulu -hankkeen verkkosivuihin. Siellä on käyttökelpoista materiaalia koulukiusaamiseen ja sen kitkemiseen liittyvän sanaston opettelemiseksi. Verkkosivu löytyy hakusanalla “kiva spain”.

Yläkoulun espanjan opintojen viimeisenä uutena asiana esitellään subjunktiivin preesens. Tavoitteena on, että oppilaat tunnistavat verbimuodon ja että heille muodostuu alustava käsitys sen käytöstä. Estrellas 2 -kirjassa ei opetella subjunktiivin käyttöä vielä syvällisesti. Harjoituskirjassa on tehtäviä subjunktiivin preesensin muodostamisesta ja esimerkkejä sen käytöstä toivotuksissa, mielipiteen ilmaisussa, kielloissa ja Ojalá-huudahduksen kanssa. Tämä perinteisesti hankalana koettu asia muodostuu sitä hankalammaksi oppilaiden mielissä, mitä dramaattisemmin sanakääntein sen heille esittää. Olemme halunneet esittää sen vain asiana muiden joukossa, ja siksi siihen tutustuminen aloitetaan tapauksista, joilta normaalissa arkipuheessakin on vaikea välttyä. Opettaja voi harkintansa mukaan käsitellä ensin Texton tarinana ja sanastollisesti ja käsitellä sitten subjunktiivin omana asianaan. Vaihtoehtoisesti subjunktiivin voi käsitellä ensin ja siirtyä vasta sitten tekstiin, jolloin subjunktiivin käyttötapaukset ikään kuin jo kertautuvat tekstissä. Tämä on pitkälti makuasia, ja käsittelyjärjestystä voi miettiä aina ryhmän mukaan.

Gramática-osuuden tehtävän 1 (s. 158) esimerkkivirkkeet ovat suoraan tekstistä. Niiden avulla pääsee mukavasti opettelemaan subjunktiivin muodostusta. Virkkeissä on esimerkkejä erityyppisistä subjunktiivin muodoista, jotta muodostussääntö jo niiden kautta tulisi tutuksi. Kun subjunktiivin preesensin muodostamisen periaatteeseen on tutustuttu, kannattaa muotoja heti alkaa harjoitella. Opettaja voi esimerkiksi kirjoittaa verbin perusmuodon taululle, ja oppilaat pareittain tai pienissä ryhmissä heittävät noppaa ja sanovat aina silmäluvun osoittaman persoonamuodon subjunktiivissa. Ensin muutamia säännöllisiä verbejä ja sitten jokunen tavallinen epäsäännöllinen verbi. Ennen kirjan tehtäviin siirtymistä voi vielä tehdä lisätehtävissä olevan suullisen tehtävän, jossa muotoja harjoitellaan parin kanssa. Harjoituskirjan tehtävät 8–9 (s. 160) voi tämän jälkeen antaa kotitehtäviksi.

Liite
Liite