Ennen tekstin käsittelyä on aina hyvä tutustua uuteen sanastoon. Tätä varten olemme laatineet tekstikirjaan muutamia kappalesanaston käsittelyyn sopivia tehtäviä (s. 17). Textossa Jorge ja Ceci keskustelevat Jorgen perheen mökkiviikonlopusta. Kyse on menneestä ja jo päättyneestä tapahtumasta, joten asioista kerrotaan preteritissä. Verbit kuljettavat tarinaa eteenpäin, joten niihin kannattaa tässäkin tekstissä panostaa. Pienet noppaleikit tai muut lyhyet verbin taivutusmuotoja aktivoivat tuokiot ovat paikallaan jokaisella oppitunnilla.
Harjoituskirjan tehtävä 1 (s. 24) soveltuu hyvin kotitehtäväksi jo ennen kuin tekstiä on käsitelty tunnilla. Kun oppilaat ovat tehneet sen jo kotona, pystyvät he tunnilla tekstin kuunneltuaan vastaamaan seuraaviin opettajan esittämiin kysymyksiin. Kysymykset voi tarvittaessa esittää myös suomeksi.
- ¿Dónde estuvo Jorge el fin de semana pasado?
- ¿Con quién estuvo allí?
- ¿Qué hicieron el padre de Jorge y el tío Nicolás?
- ¿Qué le pasó en el lago al tío Nicolás?
- ¿Qué otros accidentes tuvo el tío Nicolás?
- El tío Nicolás fue a la sauna. ¿Qué dice Jorge de eso?
- ¿Qué hicieron por la tarde? (tres cosas)
- ¿Todos nadaron después de la sauna?
- ¿Qué problema tuvo el tío Nicolás durante la noche?
Tämän jälkeen oppilaat voivat vielä tehdä tehtävät 2–3 (s. 24–25) tunnilla. Tehtävät 4–5 (s. 26–27) sopivat hyvin kotitehtäviksi. Tehtävän 5 tarkistamisen jälkeen voidaan vielä tehdä opettajan oppaan lisätehtävä prepositioista. Siinä kerrataan tavallisimmat ajan ja paikan prepositiot.
Tehtävä 6 on hauska tehtävä tunnilla tehtäväksi. Sen voi toteuttaa vaikka niin, että kun virkkeet 1–2 on yhdessä suomennettu, oppilaat keksivät pareittain tai pienissä ryhmissä samanlaisia virkkeitä ja kirjoittavat ne lapuille (tai yhdessä koulun käyttämälle sähköiselle oppimisalustalle). Lopuksi virkkeet heijastetaan luokassa, ja ne suomennetaan yhdessä. Sanat jäävät paremmin mieleen, kun niillä tehdään jotain hauskaa ja vitsikästä.
Hablamos-osion tehtävissä jatketaan Suomi-teemaa. Sivun 20 tehtävät soveltuvat hyvin myös kolmen hengen ryhmissä tehtäviksi. Tällöin varsinkin tehtävässä 2 saadaan enemmän kieltä tuotettua, kun jokainen vuorollaan sanoo kustakin kohdasta jotain. Jos ryhmässä on paljon oppilaita, jotka ovat arkoja puhumaan, voi vaihteeksi pyytää oppilaita myös tekemään osan tehtävistä kotona siten, että äänittää puheensa. Eritoten tehtävä 3 soveltuu käsiteltäväksi siten, että oppilaat äänittävät laatimansa selitykset ja tallenteita kuunnellaan yhdessä. Tällainen sopii myös ylöspäin eriyttäväksi tehtäväksi niille, joilta puhuminen sujuu helposti. Äänitettyjä “puheenvuoroja” kannattaa käyttää myös ns. arviointinäyttönä. Osa oppilaista saattaa pärjätä yllättävän hyvin puhetehtävissä, joissa ”virheitä ei lasketa”, vaan viestintä on keskiössä.
Informativon kaksi blogia tarjoavat oppilaille jälleen hyvän mahdollisuuden kokeilla rohkeasti, kuinka hyvin he ymmärtävät pääkohdat myös hieman vaikeammasta tekstistä. Tekstejä voi käsitellä myös siten, että ne kuunnellaan osissa kirjat kiinni. Jokaisen osan jälkeen selvitetään kirjaa avaamatta, mitä siitä jäi kuullun perusteella mieleen. Tässä esimerkiksi muutamia kysymyksiä, joita oppilailta voi kysyä tekstin ensimmäisen osion jälkeen. Vaihtoehtoisesti kysymykset voi laittaa esille kuuntelun ajaksi.
¿Por qué los finlandeses van al bosque?
- Mitkä vuodenajat mainitaan?
- Miksi juuri ne?
- Mitä on tärkeää muistaa?
- Mitä varusteita mainitaan?
- Mihin luku 37 viittaa?
- Mihin sana “rojo” liittyy?