Lorvailua
Alkuperäisteksti
Kallioniemi, Tuula 2009. Lorvailua. Konsta, kovanaama, 24–28. Otava.
Kertomus lyhyesti
Konsta haluaa tulla kovikseksi. Hänellä on uudet kaverit, Eetu ja Valtteri, jotka houkuttelevat Konstaa kyseenalaisiin tekoihin. Pojat päätyvät ostoskeskukseen ja pyytävät Konstaa ostamaan heille karkkia. Konstalla ei ole rahaa, ja pojat sanovat että he voivat lainata. Siihenkään Konsta ei suostu.
Sitten pojat pyytävät Konstaa varastamaan, pöllimään. Konsta näkee jo mielessään, kuinka joutuu vankilaan. Pöllimisestä ei tule mitään, ja Konstasta näyttää ihan siltä, että Eetu ja Valtterikin ovat helpottuneita.
Kertomuksen teema
vapaa-aika, kaverisuhteet, varastaminen, valintojen tekeminen
Ennen kertomuksen lukemista
• Millainen henkilö on mielestäsi kovis?
• Oletko joutunut joskus tilanteeseen, jossa tiedät toimineesi vastoin omaa tahtoasi?
Keskustelua kuvasta
• Mihin pojat ovat matkalla?
• Miksi pojat eivät kulje vierekkäin?
Liite 12 sisältää yksittäisiä kuvia kertomuksesta. Sitä voi hyödyntää sisällön kertauksessa esimerkiksi niin, että mietitään, miten kuvat liittyvät kertomuksen tapahtumiin.
Sisältökysymykset
• Mitä lorvailu tarkoittaa?
Lorvailu tarkoittaa sitä, että ei tehdä mitään, kulutetaan aikaa ja ollaan vain.)
• Keitä ovat kovikset?
(Kovikset viihtyvät ostarilla ja syljeskelevät kadulle. He harrastavat lorvailua ja juovat isosta pullosta cokista.)
• Mikä paikka on ostari?
(Ostoskeskus)
• Mitä tarkoittaa pölliminen?
(Varastamista)
• Miltä Konstasta tuntuu kioskissa?
(Konstan olo on kuin pakasteella: häntä kylmää. Konstaa pelottaa.)
Kirjoitustehtävät
1. Kirjoita lyhyesti, mitä tarkoittaa:
a) lorvailla
b) kiroilla
c) epäröidä
d) mutista
e) velkaantua
f) höröttää
g) pölliä
h) rynnätä
i) tekstailla ja
j) kohauttaa olkapäitään.
2. Käytä edellisen tehtävän verbejä (=tekemisen sanoja) ja kirjoita jokaisesta virke. Voit käyttää apuna kertomusta.
3. Kirjoitetaan oma kertomus siitä, mitä tapahtuu ostoskeskuksessa, kun kaupat menevät kiinni.
Toiminnalliset tehtävät
1. Harjoitellaan omien valintojen tekemistä. Eri puolille luokkaa on laitettu kyllä- ja ei-kyltit. Opettaja lukee oppilaille ääneen väittämiä, ja oppilaat menevät joko kyllä- tai ei-kyltin luokse sen mukaan, mitä mieltä he ovat tai kuinka he toimisivat tilanteessa. Väittämiä voivat esimerkiksi olla:
a) Näen välitunnilla, että jotain kiusataan. Kerron siitä aikuiselle.
b) Kaverini pyytää piilottamaan toisen oppilaan repun. Piilotanko sen?
c) Olen luvannut olla kaverin kanssa koulun jälkeen, mutta toinen kaveri pyytääkin minut yllättäen heille. Pysynkö alkuperäisessä suunnitelmassani?
d) Isoveli pakottaa varastamaan isän lompakosta rahaa. Varastanko?
e) Pelaan vanhemmilta salaa K16-pelejä.
2. Leikitään improvisaatioleikkiä, jossa kaikki toimivat samanaikaisesti. Sovitaan, kuka leikkijöistä aloittaa ehdottomalla jotakin tekemistä, kuten ”Ollaan kuin sammakot!” Kaikki leikkijät huutavat ”Joo!” ja muuttuvat sammakoiksi. Muutaman kerran jälkeen ehdottaja vaihtuu. Ideana on, että kaikkiin ehdotuksiin vastataan myöntymällä ja innokkaana. Ennen leikkiä kannattaa sopia leikin rajoista: siitä, mitä voidaan toteuttaa ja mitä ei.
Kertomuksen lukemisen jälkeen
• Mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että joku on yllytyshullu?
• Oliko Konsta kertomuksessa yllytyshullu?