8. Upp med händerna eller handsfree?
a. Lue seuraavat kysymykset ääneen ja suomenna ne. (s. 100)
1. Trivs hon här?
Viihtyykö hän täällä?
2. Vad? Jag hör inte riktigt.
Mitä? En kuule hyvin.
3. Förlåt?
Anteeksi?
b. Kysy pariltasi edellä olevat kysymykset ja keksi parisi kysymyksiin vastaukset.
Esimerkiksi:
1. Ja, hon trivs här. Tai: Jag tror att hon inte trivs här.
2. Vad säger du? Kan du säga det ännu en gång? Tai: jokin kysymys. Vad heter du?
3. Varsågod, det gör ingenting.
1. Kuuntele ja lue teksti Upp med händerna eller handsfree? ja täydennä puuttuvat sanat suomeksi.
1. On syksy, lokakuu.
2. Uusi tyttö on muuttanut Brobyyn.
3. Hän ei puhu paljon.
4. Hän on niin hiljaa.
5. Miksi hän istuu yksin välitunneilla?
2. Vastaa kysymyksiin ruotsiksi.(s. 101)
1. Vad märker Kajsa plötsligt?
Hon märker Lenas handsfree. Tai: En ny flicka, Lena har en handsfree på.
2. Får man ha handsfree i klassrummet?
Nej, det får man inte. Tai: Nej, man får inte ha handsfree i klassrummet.
3. Vad gör Kajsa?
Hon går till Lena och säger om det.
4. Vad är Lenas handsfree egentligen (=oikeastaan)?
Den är hennes hörapparat.
3. Kirjoita ruotsiksi. (s. 101)
1. "Hei" Lena sanoo ujosti.
”Hej” säger Lena blygt.
2. Olen kuulovammainen.
Jag är hörselskadad.
3. "Oi, anteeksi", Kajsa sanoo ja nostaa kätensä ylös.
”Oj, förlåt” säger Kajsa och lyfter upp sina händer.
4. "Ei se mitään, kaikki ok."
” Det gör ingenting, allt är okej.”
5. "En ole mikään roisto", Lena nauraa.
”Jag är ingen bov” skrattar Lena.
4.a Etsi verbit tekstikirjan laatikoista. (s. 102)
1. on muuttanut = har flyttat
2. huomaa = märker
3. kuulee = hör
4. osoittaa = visar
5. nostaa = lyfter
4.b Tee kahdesta valitsemastasi verbistä lauseet ruotsiksi. (s. 102)
Esimerkiksi:
1. Lena har flyttat till Broby i oktober.
2. Hon visar sitt öra.
5. Täydennä puuttuvat sanat ristikkoon. (s.102)
Suomenna kohta seitsemän.
1. varför 1. miksi
2. höst 2. syksy
3. börjar 3. alkaa
4. lyfter 4. nostaa
5. också 5. myös
6. allt 6. kaikki
7. suomenna = anteeksi
6.a Kuukaudet ja vuodenajat. (s. 103 )
Kirjoita ruotsiksi, mikä kuukausi nyt on.
Esimerkiksi:
Nu är det mars.
Kirjoita ruotsiksi, mikä vuodenaika nyt on.
Esimerkiksi:
Nu är det vår.
Datum = päiväys (s. 105)
Kirjoita ja lue ruotsiksi tämän päivän päivämäärä.
Esimerkiksi:
Idag är det den sextonde mars tvåtusenfemton. ( = 16.3.2015)
järjestysluku kuukausi vuosi
När är din födelsedag?
Milloin on syntymäpäiväsi?
Min födelsedag är den första maj. ( = 1. toukokuuta)
6.b Kysykää pareittain toisiltanne ruotsiksi, milloin on syntymäpäivänne ja vastatkaa toistenne kysymykseen. (s. 105)
Esimerkiksi:
När är din födelsedag? Min födelsedag är den____________________.
järjestysluku kuukausi
6.c Kirjoita viikonpäivät ruotsiksi. (s. 105)
måndag
tisdag
onsdag
torsdag
fredag
lördag
söndag
7.a Tarkastele seuraavia lauseita ja kirjoita ne suomeksi. (s. 106)
1. Det gör ingenting. = Ei se mitään.
2. Jag vet ingenting. = En tiedä mitään.
INGENTING = Ei mitään
7.b Täydennä ingen, inget tai inga. Suomenna mielessäsi. (s. 107)
ingen syster = ei mikään sisko / ei yhtään siskoa
inget djur = ei mikään eläin, ei mitään / yhtään eläintä
ingen präsident = ei mikään presidentti / ei yhtään presidenttiä
ingen pojkvän = ei mikään poikaystävä, ei mitään / ei yhtään poikaystävää
inga pengar = ei yhtään rahaa
8.a Suomenna seuraava lause sekä pikku ohje.
Varje gäst ska ta någonting med sig.
Jokainen vieras tuo jotakin mukanaan.
någonting nytt = jotakin uutta
någonting gammalt = jotakin vanhaa
någonting blått = jotakin sinistä
någonting lånat (lainattu) = jotakin lainattua
Missä tilanteessa tälläista ohjetta tarvitaan?
Morsiamella tulee olla hääasussaan kaikkea tätä! Onnellisuuden tae.
NÅGONTING = jotakin
Tarkastele lauseita. (s. 108)
Täydennä ruotsiksi joku, joitakin.
en-sanojen kanssa = någon
ett-sanojen kanssa = något
monikkosanojen kanssa = några
Perässä tuleva substantiivi on lyhyt, esimerkiksi någon bok.
8.b Täydennä någon, något, tai några. Suomenna mielessäsi. (s. 108)
någon skola = joku koulu
några kronor = joitakin kruunuja
något papper = joku paperi myös: några papper = joitakin papereita
något namn = joku nimi myös: några namn = joitakin nimiä
några böcker = joitakin kirjoja
9. Laita sanat oikeaan järjestykseen. Kysykää muodostuneet kysymykset pareittain toisiltanne ja vastatkaa toistenne esittämiin kysymyksiin. (s. 109)
Esimerkiksi:
1. du - här - Trivs ? = Viihdytkö täällä?
Trivs du här? Ja, jag trivs bra här. Ja, det gör jag. Tai: Nej, jag trivs inte här. Nej, det gör jag inte.
2. ensam - Är - du ? = Oletko yksin?
Är du ensam? Ja, det är jag. Tai: Nej, det är jag inte.
3. kompisar - du - Har ? = Onko sinulla kavereita?
Har du kompisar? Ja, jag har kompisar. Tai: Nej, jag har inga kompisar.
4. är - Vad - ditt telefonnummer ? = Mikä on puhelinnumerosi?
Vad är ditt telefonnummer? Mitt telefonnummer är________________
5. Hur gammal - du - är ? Kuinka vanha olet?
Hur gammal är du?
Jag är sexton år gammal.
6. du - bor - Var ? Missä asut?
Jag bor i Broby.
Mitä huomaat kysymyslauseista?
Kysymykset voivat alkaa verbillä eli tekemistä ilmaisevalla sanalla tai kysymyssanalla.
Verbi-alkuisissa kysymyksissä verbin jälkeen tulee subjekti eli tekijä.
Kysymyssana-alkuisten tiedustelujen jälkeen tulee verbi eli tekemistä ilmaiseva sana, sitten vasta subjekti eli tekijä.
Muut sanat tulevat näiden jälkeen.
10. Kirjoita tutut kysymyssanat ruotsiksi. Apua saat laatikosta. (s. 110)
|
Vad |
1. kuka = vem
2. millainen = hurdan, hurdant, hurdana
3. mitä = vad
4. miten, kuinka = hur
5. mitkä = vilka
6. mikä = vad
7. missä = var
8. milloin = när
9. mihin = vart
Kirjoita kaksi kysymystä ruotsiksi.
Esimerkiksi:
1. När kommer du hem?
2. Vad ska vi göra efter skolan?
11. Kysy ruotsiksi pariltasi kysymys, johon haluat rehellisen vastauksen.Vastaa parisi kysymykseen rehellisesti! (s. 111)
Esimerkiksi:
Ser jag bra ut? ( = Näytänko hyvältä)
Du ser mycket bra ut. ( = Näytät tosi hyvältä)
12. Ääntämisharjoitus: DJ , GJ, HJ ja LJ. Kuuntele ja toista!
Kirjainyhdistelmät DJ , GJ, HJ ja LJ ääntyvät niin, että ensimmäinen kirjain ei kuulu.
hjul [jʉ:l]
(pyörä)
djur [jʉ:r]
(eläin)
ljus [jʉ:s]
(kynttilä, valo)
gjorde [ju:rde]
(teki)
13. Ääntämisharjoitus. Painotus. Kuuntele ja toista!
Painotus on usein ensimmäisellä tavulla, mutta ei läheskään aina.
Painotus on opeteltava ulkoa.
En tomat [ en tu'ma:t]
vertaa jos se olisi [ en tu:mat] !
Kuulet oikean painotuksen uudelleen. Kuuntele ja toista. [ en tu'ma:t]
elever [e' le:vär]
vertaa jos se olisi [e:levär]!
Kuulet oikean painotuksen uudelleen. Kuuntele ja toista. [e'le:vär]
betala [be'ta:la]
vertaa jos se olisi [be:tala] !
Kuulet oikean painotuksen uudelleen. Kuuntele ja toista.
[be'ta:la]
ett bibliotek [ett bibliu'te:k]
vertaa jos se olisi [ett bi:bliutek] !
Kuulet oikean painotuksen uudelleen. Kuuntele ja toista.
[ett bibliu'te:k]
14. i, på , till vai från? Kirjoita. (s. 113)
1. Jag bor i Finland. Suomessa
2. Jag bor på Postgatan. Postikadulla
3. Jag går till skolan. kouluun
4. Jag cyklar från skolan. koulusta
5. Du sitter på stolen. tuolilla
6. Ni åker till Sverige. Ruotsiin
7. Dimas mamma kommer från Ryssland. Venäjältä
8. Klockan är kvart i tio. Varttia vaille kymmenen.
9. Jag är i köket på morgonen. keittiössä, aamulla
10. Tinja är på dagis. päiväkodissa
11. Kajsa frågar på banken. pankissa
12. Vänta på mig! minua
Muistatko vielä muita prepositiosanoja? Suomenna seuraavat asiat.
13. Eleverna har prao från mars till maj. Oppilailla on työharjoittelu maaliskuusta toukokuuhun.
14. Klockan är kvart över tio. Kello on 10.15.
15. Gå hem! Mene/menkää kotiin!
16. Vi är ute på rasterna. Me olemme ulkona välitunneilla.
15. Etsi ruudukosta ainakin kahdeksan tuttua sanaa. Suomenna ne. (s. 114)
nu = nyt
med = mukana, kanssa
märker = huomaa
får = saa, on lupa
år = vuosi
är = on
min = minun
kom = tule, tulkaa
röd = punainen
te = tee
ni = te
16. Täydennä ensin puuttuvat sanat ruotsiksi. Kysykää sitten parin kanssa nämä kysymykset toisiltanne. Vastatkaa toistenne kysymyksiin.
1. Hej! Vad? Jag hör inte riktigt. Förlåt / Ursäkta. Det visste jag inte.
Mitä ? En kuule Anteeksi en tiennyt
2. Det gör ingenting. Allt är okej. Vad bra! Kajsa börjar skratta.
Ei se mitään. Kaikki ok. nauraa