Käsikirjoittajat

Tutustu Heikki Seppään

Emeritusprofessori Heikki Seppä (1927–2010) aloitti kultaseppäkoulun Helsingissä vuonna 1941, vain 14-vuotiaana. Muutaman kotimaassa vietetyn kisällivuoden jälkeen hänen matkansa kulki tanskalaisen Georg Jensenin työpajan kautta yhdeksäksi vuodeksi Kanadaan ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin Cranbrookin taideakatemiaan.

Heikki Seppä toimi metallitaiteen professorina St. Louisissa sijaitsevassa Washingtonin yliopistossa vuosina 1965–1992. Opetustyönsä ohella hän piti lukuisia näyttelyjä, kursseja, seminaareja ja luentoja eri puolilla Yhdysvaltoja, Kanadaa ja Eurooppaa. Eläkkeelle jäätyään hän opetti myös entisessä koulussaan, joka oli osa Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituuttia.

Seppä tunnetaan muun muassa antiklastisen eli vastakaartuvan muodon tuomisesta hopeasepän työn muotokieleen perinteisen myötäkaartuvan muodon rinnalle.

Heikki Seppä oli hopeasepän alan kenties merkittävin uudistaja 1900-luvulla. Hopeataide on hänelle paljosta velkaa.” – hopeaseppä, taiteilija Séamus Gill on todennut.

Hopeasepän pajasta -kirjan vuonna 1996 ilmestyneen ensimmäisen laitoksen hahmotelman Heikki Seppä kirjoitti käsin. Hän myös piirsi yksityiskohtaisia kuvia havainnollistaakseen muotoja ja tekniikoita. Katso, miltä alkuperäinen käsikirjoitus näyttää.

Liite

Heikki Seppä oli luova ja palkittu mestari. Society of American Silversmiths kertomus Heikki Sepästä.

Seppä oli myös maineikas ja arvostettu kansainvälinen opettaja. Lue, mitä hopea- ja metallisepät eri puolilta maailmaa ovat hänestä sanoneet.

Heikki Sepän metallitöistä oli näyttely Bainbridge Islandin taidemuseossa Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa 13.10.2018–3.2.2019. Lue lisää ja katso kuvia.

 

Seppo Sankila

Seppo Sankila nahkaesiliinassaan työkalut käsissään.

Hopeaseppämestari Seppo Sankila (s. 1959 Torniossa) sai kipinän jalometallialan käsityöhön alun perin hienomekaanikon tutkinnosta. Opiskeluaikanaan Sankila työskenteli mm. Enontekiön Hetassa valmistaen saamelaiskoruja ja perinnehopeita. Hän valmistui hopeasepäksi Lahden kultaseppäkoulusta vuonna 1984 ja suoritti sen jälkeen sekä yrittäjätutkinnon, hopeaseppämestarin tutkinnon että käsi- ja taideteollisuusopettajan tutkinnon. Hän toimi pitkään yrittäjänä, mm. yli kymmenen vuotta Pellossa Tornionjokilaaksossa, kunnes opetustyö vei mukanaan ja muuttui päätoimiseksi vuonna 2000. Nykyään hän pitää kulta- ja hopeasepän pajaansa Joensuussa.

Sankila on havainnollistava ja pitkämielinen sepäntaitojen välittäjä ja erityisesti sakraaliesineiden asiantuntija.