Hopeasepän pajasta
Ehtoolliskalkki
Seppo Sankila
Minulta tilattiin vuonna 1997 ehtoolliskalkki, jonka tilaaja toivoi sopivan tyylillisesti mahdollisimman hyvin yhteen monien yleisesti käytössä olevien ehtoollisvälineiden kanssa. Suunnittelin mallin piensarjatuotantoa silmällä pitäen, ja olen sittemmin valmistanut kalkkia koristekuvioita varioiden useille seurakunnille.
Mitoitin jalkaosan hyvin käteen sopivaksi, niin että viinin kaataminen pikareihin olisi helppoa. Maljaosan yläreunassa ei ole vahvikesarjaa, jotta kalkkia olisi helpompi käyttää myös yhteismaljana. Maljaan mahtuu 7 dl ehtoollisviiniä.
Kuvassa oleva kalkki on mallikappale, jonka jalkaosassa olevan ristin kiinnitin niittaamalla. Ristin jokaisen sakaran päähän juotin niittilangan, jotka sitten litistin sarvialasinta vasten ristin päältä varovasti kultasepän vasaralla vasaroiden. Ristin pintastruktuurin jyrsin mikroporan terillä, jotta risti erottuisi selvästi kiillotetusta pinnasta. Maljaosan monogrammin kaiversin käsin pyörökaivertimella.
Malja
Valmistin maljaosan hakasaumajuotoksella, koska pohjan muoto on sellainen, että painosorvaamalla maljan seinämän ainevahvuudesta ei tule riittävä.Maljaosan aihion mitoitin piirtäen hopealevylle.
Maljan yläreunan halkaisija on 100 mm ja alareunan 91 mm, vaippaosan korkeus on 85 mm. Piirsin ensin maljan keskilinjan ja sitten maljan sivujen suuntaisen janan, kunnes jana leikkasi keskilinjan. Tästä leikkauspisteestä piirsin kaaren sekä maljan ylä- että alareunasta ketjun avulla, koska leikkauspiste oli niin etäällä ettei harpin säde riittänyt. Maljan halkaisijan kerroin piin arvolla 3,14, siis 100 mm x 3,14 = 314 mm. Lisäsin mittaan vielä vinolimisauman vaatiman 3 mm, yhteensä 317 mm. Leikkauspisteestä piirsin janan 317 mm:n kohdalle: maljan ylä- ja alareunan välinen tila = vaipan levityskuvanto (kuva 2).
Leikkasin aihion kuvioleikkurilla raaka-ainelevystä ja viilasin aihion päät vinosaumaliitosta varten. Sahasin aihioon kolmet hakaset. Taivutin aihion hakasten lyöntiä ja sitomista varten (kuva 3).
Vasaroin hakaset silitysvasaralla siten, että aihion päät pysyvät yhdessä (kuva 4).
Sidoin hakasauman juottamista varten (kuva 5).
Sidontalankana käytin punottua, 0,55 mm vahvuista rautalankaa, joka on punottu kaksinkertaiseksi. Tällainen sidontalanka ei paina kuumahaurasta hopeaa kuopalle niin herkästi kuin yksittäinen paksu rautalanka mutta pitää juotettavat osat kuitenkin hyvin yhdessä. Lisäksi sidontalangan pään taivuttaminen langan alle estää silmukkaa löystymästä lämmitettäessä (kuva 6).
Juotin lieriön murskeastiassa niin, että liekki pääsi lieriön läpi ja saatoin suunnata lämmön sekä sauman ulko- että sisäpinnalle (kuva 7).
Vasaroin juotetun maljan pyöreäksi ja kiillotusvasaroin sen (kuva 8).
Viilasin vasaroidun aihion kahdella eri karkeudella hiontakuntoon. Hioin maljan vaipan sisä- ja ulkopinnalta mutakuopassa (kuva 9).
Pohja
Maljan pohjan tein painosorvaamalla (kuva 10), ja myös hioin sen painosorvissa.
Juotin pohjan kiinni maljan vaippaosaan juotosrekissä syöttämällä juotelankaa suoraan (kuva 11).
Kun malja on tarkoitettu nesteelle, tulee saumojen juotoksissa olla erityisen huolellinen. Etenkin alkoholi vuotaa pienistäkin rei’istä, joita ei paljain silmin voi havaita.
Kaatonokka
Mitoitin kaatonokan aihion ja muotoilin vasaroimalla päätypuun, taivutusraudan (kuva 12)
ja teräsvastimien avulla (kuva 13).
Viilasin, hioin ja hehkutin kaatonokan jännitystilojen laukaisemiseksi. Suojasin sen kauttaaltaan juoksutesuihkeella hehkutuksissa ja maljaan kiinni juotettaessa; juoksute estää hapen pääsyn kiillotetuille pinnoille ja haitallisen, niin sanotun hienohopeakerroksen muodostumisen. Sahasin maljaan aukon helpottaakseni nokan juottamisen jälkeistä viimeistelyä (kuva 14).
Sidoin nokan punotulla sidoslangalla ja tuin skamolex-paloilla (kuva 15).
Hapotuksen jälkeen poistin maljasta kaistaleen, joka oli pitänyt maljaosan pyöreänä juottamisen ajan (kuva 16).
Jalka
Jalka muodostuu kahdesta osasta, jotka tein painosorvaamalla. Hioin osien pinnat painosorvin lestin päällä ja kiillotinkin ne alustavasti (kuva 17).
Kohdistin osat kaivertamieni krappien avulla ja juotin osat yhteen. Valmistin jalkaosan ja maljaosan liitoskohtaan soviterenkaan, koska ohut sormusmainen rengas sitoo jalkaosan ja maljan luontevasti yhteen. Suojasin vielä juoksutteella jo alustavasti kiillottamani pinnat maljan ja jalan yhteen juottamisen ajaksi (kuva 19).
Ehtoolliskalkki on valmis
