Alkukeskusteluaiheita
Elämänpolku-tunnilla keskustellaan, mitä on menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Mitä tehtäviä eri-ikäisillä ihmisillä on, ja mistä näkee, onko joku lapsi vai aikuinen.
Mitä on menneisyys?
Kuinka pitkä tai kuinka kaukana on menneisyys? Voiko menneisyyteen palata? Onko aikakoneita olemassa? Mikä on muisti? Ihan kaikkia asioita tai ihan pienestä asti ei voi muistaa. Mitä muistoja voi olla menneisyydestä: valokuvat, vanhoja leluja ja vaatteita, vauvakirja, muistikuvat, päiväkirja. Jokaisella ihmisellä on oma tarinansa, oma kertomuksensa, joka on aivan erilainen historia kuin toisella. Joku asuu aina samassa paikassa, joku muuttaa. Jollakin on kuollut sukulainen. Tietääkö joku, mikä on sukupuu? Mistä elämä alkaa? Onko elämää jo ennen syntymää? Millaista se on?
Mikä on nykyisyys?
Onko nykyisyys tämä koko päivä vai vain silmänräpäys joka juuri oli, mutta nyt jo meni. Mitä teemme juuri nyt? Opimme jotakin, luomme jotakin, muistelemme menneitä tai suunnittelemme tulevia. Päätämme, mitä teemme seuraavaksi tai huomenna. Hetki on nyt käsillä, nyt tässä, mutta kun se on mennyt, se on poissa, eikä sitä voi enää muuttaa. Aika virtaa veden lailla.
Mitä tarkoittaa tulevaisuus?
Mitä luulette, että tunnin, päivän, viikon tai vuoden päästä tapahtuu? Voiko tulevaisuutta ennustaa? Vuodenaikojen kiertokulku, vuosisadat ja vuosituhannet. Odotatteko jotakin, vaikka syntymäpäiviä tai matkaa? Voiko tulevaisuuden tulemista nopeuttaa? Voiko tulevaisuudessa vierailla? Mitä unelmia lapsilla on? Unelmat ovat tärkeitä! Haaveilu on sallittua ja hauskaa. Kuinka pitkä on ihmisen elämä? Onko kaikilla ihmisillä samanmittainen elämä? Mihin elämä loppuu? Mitä sitten tapahtuu ihmisruumiille? Tai sielulle? Onko kuoleman jälkeen elämää?
Mitä tehtäviä eri-ikäisillä on?
Vauvan tehtävä on huutaa välillä, että häntä muistetaan hoitaa. Vauvan kuuluu oppia syömään, juomaan, kävelemään ja puhumaan, kaikki yhdessä vuodessa! Vauva alkaa oppia olemaan ihmisiksi.
Lapsen kuuluu oppia asioita, kasvaa, kehittyä ja leikkiä. Lapsen kuuluu myös totella vanhempiaan. Lapsi tutkii, tutustuu, katselee, miettii, kuuntelee, kokeilee ja erehtyy. Sillä lailla opitaan, miten tässä maailmassa oikein ollaan! Täytyy levätä, pitää hauskaa, nukkua ja syödä, että taas jaksaa. Se on iso urakka ja vie paljon voimia. Kaiken ei tarvitse onnistua heti, oppiminen tarkoittaa harjoittelemista ja yrittämistä. Kauanko meni pyöräilemiseen, uimaan tai luistelemaan oppimisessa? Vieläkin on aikaa opetella! Täysi-ikäiseksi on aikaa monta vuotta!
Aikuiset tekevät työtä, saavat lapsia ja huolehtivat heistä, sairaista ja vanhuksista. Aikuiset muuttavat maailmaa, rakentavat koneita ja kaupunkeja, neuvottelevat. Aikuisetkin huvittelevat ja lepäävät välillä.
Vanhat ihmiset tietävät paljon, ovat viisaita ja voivat kertoa paljon asioita. He hoitavat joskus lapsia, kirjoittavat kirjoja tai kutovat sukkia. Heillä on usein enemmän aikaa kuin aikuisilla. Kaiken ikäiset ovat tarpeellisia. Jokaisen lapsen jokainen päivä on yhtä tärkeä ja arvokas kuin jokaisen aikuisen päivä.
Mistä näkee, että joku on lapsi?
Se näkyy vaikkapa pituudesta, mutta on olemassa myös lyhytkasvuisia aikuisia. Aikuisella kasvaa parta, rinnat, pippeli, karvat kainalossa ja alapäässä. Lapsilla on vain tukka, kulmakarvat, ripset ja hentoa karvaa iholla. Aikuisilla on suuret jalat ja kädet. Vanhoilla ihmisillä iho on ryppyinen ja tukka harmaantuu. Lapsilla on ihan rypytön iho. Iän kuuluu näkyä ulkomuodossa. Ikään liittyvät muutokset kertovat siitä, että ihminen on nähnyt ja kokenut paljon. Puhutaan myös ilmejuonteista – kasvoihin piirtyy elämänkokemuksia. Ovatko vanhat ihmiset kauniita? Ovatko lapset kauniita?
lastenpsykiatri Raisa Cacciatore, Väestöliitto