Ihmisterveysoppi

Murrosikä-tunnilla keskustellaan siitä, mikä on murrosikä. Pohditaan kasvamista lapsesta nuoreksi, mietitään, miltä murrosikä tuntuu ja mitä tarkoittaa sukukypsyys.

Mikä on murrosikä?

Milloin ihminen tulee murrosikään ja miten se näkyy? Murrosikä tarkoittaa sitä vaihetta, kun keho muuttuu lapsen kehosta nuoren kehoksi ja alkaa muistuttaa aikuista. Se tapahtuu yleensä noin viiden vuoden aikana, usein 5.–9.-luokkalaisilla. Onko eläimillä murrosikää? Onko kasveilla murrosikää? Mihin murrosikää tarvitaan, ja onko siitä hyötyä tai haittaa? Murrosikä tuntuu välillä ihanalta ja välillä kurjalta. Kaikilla ei ole murrosikä täsmälleen samaan aikaan, mutta usein lapsella on samantapainen murrosikä kuin omilla vanhemmilla. Mietitään yhdessä, mitä silloin tapahtuu: pituuskasvu kiihtyy, tulee äänenmurros, iho rasvoittuu, karvoja kasvaa kainaloihin ja alapäähän, pojille viikset ja partakarvat. Rinnat, pimppi ja pippeli kasvavat.

Käytös muuttuu usein. Käyttäytymisessä voi tulla flirttailua ja äksyilyä. Murrosikäisiä nolottaa kaikki, mikä ei ole juuri ”niin kuin pitää”, siis omasta mielestä. Murrosikäiset haluavat välillä olla vain yksin ja välillä vain kavereitten kanssa, välillä ovat sisarusten ja vanhempienkin kanssa. Murrosikäiset kuuntelevat mielellään omaa musiikkiaan. Puhuvat usein omia juttuja tai isottelevat, jopa kiroilevat. Tai sitten murjottavat ja ovat tuppisuuna. Eivät saa kiusata ketään, etenkään pienempiään! Murrosikäiset usein pukeutuvat omalla tavallaan, miten? Murrosikää kutsutaan myös puberteetiksi tai murkkuiäksi. Se on usein värikästä aikaa tunteidenkin suhteen – rakastumisia, epätoivoisia itkuja, onnea, epävarmuutta, riemua ja raivareita!

Kasvaminen lapsesta nuoreksi

Lapsi muuttuu pikkuhiljaa, monen välivaiheen kautta isommaksi. Ensin tulee painoa lisää, sitten vasta alkaa nopeampi pituuskasvu, jolloin pituutta voi tulla lisää sentti joka kuukausi. Jalat kasvavat aika alussa, kengän numero voi olla suuri, vaikka vielä on muuten pieni. Murrosikä on kuin kevät: ei talvikaan muutu kesäksi hetkessä, ilman välivaiheita! Kaikki vuodenajat ja kaikki kehitysvaiheet ovat hyviä ja arvokkaita. Onko erityisen hienoa olla jo murrosikäinen eikä enää lapsi? Tarvitseeko ”murkkuja” matkia? Lapsi ei voi olla muuta kuin on, eikä tarvitsekaan. Lapsi saa olla lapsellinen, se ei ole paha. Meikit tai tupakat eivät kuulu lapsille. Eikä aikuistenkaan tarvitse esittää murrosikäistä. Isommat eivät ole sen parempia tai hienompia kuin pienemmät. Ketään ei saa kiusata iän, pukeutumisen, painon, pituuden tai harrastusten takia. Murrosikäiset kulkevat yhdessä sellaisten kanssa, jotka pitävät samanlaisista asioista, ja muodostavat kaveriryhmiä. Ei ole fiksua nimitellä toisia.

Miltä murrosikä tuntuu

Usein murrosikä tuntuu hämmentävältä. Tukka rasvoittuu nopeasti ja hiki alkaa haista. Murrosikäinen on joskus herkkä ja haavoittuva ja loukkaantuu helposti. Jotkut pukeutuvat jättikokoisiin vaatteisiin, että voisivat peittää kehoaan tai näyttäisivät isommalta. Jotkut ovat ihastuneet uusiin muotoihinsa ja pukeutuvat mahdollisimman pieniin tai näyttäviin vaatteisiin. Jotkut eivät kehtaa mennä luokan kanssa uimaan. Jos on itse niitä ensimmäisiä muuttujia tai tuntee olevansa erilainen kuin kaikki muut, voi hävettää. Voi tuntea olonsa isoksi ja kömpelöksi. Jos taas kaikki muut tuntuvat kasvavan ja kehittyvän aikaisemmin, voi tuntea olevansa pieni ja lapsellinen. Jotkut pojat saavat odottaa omaa pituuskasvuaan ja lihaksiaan pitempään kuin toiset. Kun iho rasvoittuu, tulee näppylöitä ja hikoilee helposti, täytyy olla erityisen tarkka puhtauden suhteen. Jos tulee paljon näppyjä, se on sairaus ja lääkäri voi antaa lääkettä, että iho paranee eikä jää arpia. Koululääkäriltä ja kouluterveydenhoitajalta voi saada apua ja neuvoa ihan kaikkeen. Murrosikäiset saavat myös tehdä enemmän asioita, he saavat olla myöhempään ulkona, ja 15-vuotiaana voi saada mopokortin. Joskus murrosikä tuntuu pelkältä riidanhalulta, ja jotkut tappelevat paljon vanhempien kanssa. Murrosikäinenkin on kuitenkin vielä lapsi.
 
Sukukypsyys

Murrosiässä saavutetaan yksi tärkeä kehitysporras, lisääntymiskyky. Se tarkoittaa sitä, että keho on muuttunut niin paljon, että olisi mahdollista tulla isäksi tai äidiksi. Silti järki ei vielä riitä vanhemmuuteen, vaan on kasvettava vielä paljon aikuisemmaksi. Kehonkin on hyvä vielä aikuistua. Pojilla kasvavat ihan murrosiän aluksi kivekset. Kivekset ovat pallukat pusseissa, pippelin alla. Jokainen poika voi tunnustella itse, että pusseissa tuntuu kaksi kivestä. Ne tehtailevat hormoneja, niitä aineita kehoon, jotka käynnistävät murrosikää. Ne tekevät myös vauvan siemeniä. Murrosiässä alkaa pippelin päästä aina joskus tulla annos siemennestettä: tapahtuu siemensyöksy. Se tarkoittaa noin teelusikallista limamaista ainetta, joka sisältää vauvan siemeniä. Silloin on sukukypsyys saavutettu. Siemensyöksyt eivät ole vaarallisia eivätkä satu.

Tytöllä on vatsan sisällä piilossa munasarjat, jotka ovat samantapaiset pallukat kuin poikien kivekset. Nekin tehtailevat hormoneja ja vauvan siemeniä. Murrosiässä tytöillä alkaa kypsyä kerran kuussa munasarjassa yksi oma vauvan siemen. Tytöllä on vatsassa myös kohtu, ”vauvan koti”, joka on suunnilleen oman nyrkin kokoinen ja päärynän muotoinen. Tytöillä alkaa tulla kuukautiset: kohdusta vuotaa emättimen eli vauvareiän kautta kerran kuussa muutaman päivän ajan verta. Se ei ole vaarallista eikä yleensä satu. Tyttöjen kuukautiset alkavat yleensä 12–13-vuotiaana ja poikien siemensyöksyt yleensä 13–14-vuotiaana. Kehitysajat vaihtelevat kovasti eri ihmisillä. Kun kuukautiset tai siemensyöksyt alkavat, voi vaikka pitää perheen kanssa ihan erityiset aikuistumisjuhlat, koska tyttö on kehittynyt naiseksi ja poika mieheksi!

lastenpsykiatri Raisa Cacciatore, Väestöliitto