Kokemuksia ja ajatuksia
Kun lapsilta kysyttiin, mitä murrosikä tarkoittaa, he vastasivat mm. seuraavasti: ”Silloin ollaan nuoria ja kinataan vanhempien kanssa”, ”Silloin on äänenmurros”, ”Se alkaa vissiin 13-vuotiaana”. Sitä seikkaa, että murrosikä alkaa tytöillä hiukan aikaisemmin kuin pojilla, muutama poika protestoi: ”No voi vitsi!” Tytöillä murrosikä alkaa keskimäärin noin 9–13-vuotiaana valkovuodolla ja rintojen arkuudella ja turpoamisella ja pojilla noin 10–14-vuotiaana kivesten kasvulla. Kaikki aikuiset ovat eläneet oman murrosikänsä, kaikki lapset sen elävät ja käyvät läpi. Jokainen eri tavalla, mutta jotakin samaa on kaikilla. Näkyvintä lasten mielestä oli pituuskasvu.
Äänenmurros tapahtuu sekä tytöillä että pojilla, mutta vain pojille kehittyy näkyvä aataminomena kaulalle. Äänenmurroksen matkiminen naurattaa lapsia. Se on luonnollinen asia, mutta sitä voi välillä olla hankala hallita. Kaikki yksityiskohdat kiinnostavat: minne karvoja kasvaa, kauanko kuukautiset kestävät. Murrosikään voi liittyä huonoja kokemuksia, jos murrosikäinen sisarus on ilkeä tai kiusaa.
Lapsille näytettiin kahta kuvasarjaa, joista toisessa oli sama poika 7-, 14- ja 21-vuotiaana ja toisessa sama tyttö samoin seitsemän vuoden välein kuvattuna. Lasten mielestä ne olivat jännittäviä ja hyviä kuvia muutoksista. Pojalla näkyy selvästi, miten pituutta tulee lisää, hartiat levenevät, pippeli kasvaa ja karvoitusta tulee lisää. Tytöllä näkyy pituuskasvu, rintojen kehitys, lantion pyöristyminen ja karvoituksen kehittyminen.
Erektio
Opettaja näytti humoristista kuvaa, jossa oli piirretty poika, joka nukkuu sängyssä ja peitossa on keskivartalon kohdalla kohouma (aikuisen näkökulmasta öinen erektio). Kysymykseen, mistä tässä voisi olla kysymys, nousi yksi käsi, ja poika ehdotti, että ”Sillä on lyhyet jalat ja varpaat ovat koholla”. Opettaja totesi, että se voi olla esimerkiksi juuri niin. Toisaalta, kuvan pojalla voi olla öinen erektio, jolloin pippeli on pystyssä. Tytöt hymyilivät kuullessaan suoraa puhetta ja pojat kuuntelivat enemmän mietteliään näköisenä. Kun pippeli on pystyssä, sitä kutsutaan erektioksi. Esimerkiksi murrosiässä poika saattaa joskus nähdä seksiunia, jolloin pippeli voi jäykistyä. Toisaalta erektio voi olla myös ilman kiihottumista, esimerkiksi aamuisin. Murrosiässä pojilla alkaa kivespusseissa kehittyä myös vauvan siemeniä, joita kutsutaan siittiöiksi. On ihan luonnollista, että näitä vauvan siemeniä saattaa murrosiässä tulla pippelistä. Tätä tapahtumaa kutsutaan siemensyöksyksi. Siemenneste on väriltään vaaleaa, valkoista tai kellertävää. Se ei ole pissaa. Vauvan siemenet tulevat kuitenkin samasta pippelin reiästä kuin pissa, mutta eri aikaan.
Emättimen eritteet
Murrosiän alussa tytöillä alkaa valkovuoto. Pimpistä, vauvareiästä tulee pikkuisen vaaleaa, kellertävää nestettä joka päivä. Murrosiässä pimppi muuttuu sisältä kosteaksi, ihan samalla tavalla kuin silmät ja suu. Silmien kyynelneste ja suun sylki menevät sisäänpäin, sen sijaan valkovuoto tulee ulospäin, housuun. Valkovuoto on normaalia, ja sen tehtävänä on pitää pimppi puhtaana. Pari vuotta valkovuodon alkamisen jälkeen tytöillä alkaa kuukautiset. Kun opettaja kysyi, mikä tytöillä ja naisilla on vatsassa, missä vauva voi joskus kasvaa, vain muutama poika viittasi ja vastasi oikein ”kohtu”. Oikein, kaikilla tytöilläkin on pieni kohtu. Kysymykseen kauanko verenvuoto kestää, yksi tyttö vastasi ”kolme minuuttia”, koska tiesi nenäverenvuodon kestävän suunnilleen sen verran. Kuukautisissa kohdusta vuotaa verta kerran kuussa muutaman päivän ajan.
Murrosikäisen käytös
Lapsi saattaa ajatella, että murrosiässä olisi jotenkin pakko tehdä asioita, jotka nyt tuntuvat vierailta tai ahdistavilta, kuten pussailla, pitää kädestä tai polttaa tupakkaa. On hyvä tietää, ettei kenenkään ole koskaan pakko tehdä sellaisia asioita. Jos joku lapsi on nähnyt aikuisten yhdyntää tai pornoa, mikä ei ole tavatonta nykyisen TV-tarjonnan, Internet-pornon ja pornosarjakuvien aikana, saattaa aikuistumiseen liittyä entistä enemmän ahdistusta. Lapsi ei voi ymmärtää seksuaalista halukkuutta ja ajatus, että isona pitäisi ryhtyä tekemään samaa kuin on nähnyt, voi tuntua inhottavalta ja pelottavalta.
Lapset kertovat mielellään kokemuksistaan sisarusten murrosiästä, ja joskus jutut menevät murrosikäisten haukkumiseksi. Moni lapsi on tullut isompien kiusaamaksi tai pelottelemaksi tai kuullut sellaisesta. Opettajan antama malli siitä, että murrosikäkin on arvokas asia ja murrosikäiseltäkin vaaditaan hyvää käytöstä, on tärkeä. Joskus lasten tarinointi menee kilpalaulannaksi, jossa tosi ja mielikuvitus sekoittuvat: ”Joo, näin kun siskolta tuli verta kauheesti!”, ”Murrosikäset nussii!”, ”Murrosikäset vetää turpiin ja saa tehä mitä vaan!” Opettajan kannattaa puuttua lasten sanoihin: Eivät murrosikäiset saa tehdä mitä tahansa, eivätkä todellisuudessa teekään. Ja aikuiset kyllä pystyvät puuttumaan heidän tekemisiinsä ja saamaan heidät tottelemaan. Joskus he saattavat isotella ja uskotella tehneensä kaikkia asioita, joita he uskaltavat todellisuudessa vain kuvitella. Mutta he haluavat joskus näyttää pienten silmissä isommilta ja hurjemmilta kuin mitä ovat, ihan vaan peittääkseen omaa epävarmuuttaan. Eivät kaikki murrosikäiset nussi, joka sitä paitsi on ruma sana rakastelulle. He pitävät seurustelusta ja siksi haluavat joskus pussailla ja halailla ihan vaan kahdestaan, ja se saattaa näyttää rakastelulta, vaikka ei sitä olisikaan. Rakastelemista opetellaan yleensä vasta aikuisempana tai avioliitossa. (Lisääntymiselle on oma tuntinsa. Tämä tunti rajataan murrosiälle, vaikka joku lapsi haluaisikin puhua seksistä.)
Murrosikäisten monenlaisesta pukeutumisesta voi saada paljon juttua aikaan ja löytää hienoja kuvia. Murrosikäinen haluaa joskus osoittaa, että on itsenäinen eli päättää itse asioistaan ja ulkomuodostaan. Silloin voidaan värjätä tukka vihreäksi tai kulkea repaleisissa vaatteissa. Joskus laitetaan hakaneuloja ja niittejä ja ketjuja joka paikkaan. Koskaan ei kuitenkaan saisi vahingoittaa omaa kehoaan viiltelemällä tai laittamalla sellaisia lävistyksiä tai tatuointeja, jotka ovat vaarallisia tai joita katuu myöhemmin.
lastenpsykiatri Raisa Cacciatore, Väestöliitto