Loppuyhteenveto
Kaikki kehitysvaiheet ovat arvokkaita ja tärkeitä. Murrosikä on muuttumisen aikaa. Koskaan toiste ihminen ei muutu ulkonäöltään niin paljon ja niin nopeasti. Melkein ei meinaa tuntea itseään, kun joka aamu näyttää vähän erilaiselta. Toisaalta se on ihan kivaa, koska kukaan ei tiedä, mikä on lopputulos. Murrosikää voisi verrata perhosen elämään: kaikki ovat joskus olleet munia, ja lapset ovat kuin perhostoukkia: joku isompi, joku pienempi, voi olla erivärisiäkin. Perhostoukasta ei vielä näe, minkälainen perhonen siitä aikanaan syntyy! Mutta jokaisesta toukasta tulee aikanaan, ihan itsestään, komea oikea iso aikuinen perhonen, joka osaa lentää. Myös kukkaan tulee ensin nuppu, joka paisuu ja paisuu ja avautuu sitten ihanaksi valmiiksi kukaksi. Mutta nuppuakin pitää koko ajan hoitaa hyvin.
Ihminen muuttuu murrosiän aikana paitsi ulkoisesti, myös sisäisesti. Kaikki muutokset tapahtuvat vaiheittain ja vaativat vuosia aikaa. Murrosiän aikana ei tarvitse esittää yhtään isompaa, valmiimpaa tai aikuisempaa kuin on, saa olla ihan oma itsensä ja sellainen kuin haluaa. Eihän nyt kukaan kuvittelisi perhostoukkaakaan valmiiksi perhoseksi, vaikka se kuinka naamioisi itseään! Lapsen tai murrosikäisen ei tarvitse yrittää naamioida itseään aikuiseksi. Ei myöskään tarvitse olla samanlainen kuin muut. Jos kehittyy eri aikaan tai eri tavalla, se ei haittaa. Kaikkien ei ole pakko urheilla tai käyttää samanlaisia vaatteita tai pitää samanlaisesta musiikista. On tyhmää haukkua tai nimitellä muita. Jokaisella on oikeus olla oma erilainen, yksilöllinen itsensä. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla ja näyttää murrosikäiseltä! Jos on kysymyksiä, voi aina kysyä omilta vanhemmilta tai koulun terveydenhoitajalta tai lääkäriltä, he ovat sitä varten olemassa. Murrosikä on suurten mullistusten jännittävää aikaa. Se voi tuntua surulliselta, kun lapsuus jää taakse, ja toisaalta ihanalta, kun aikuisuus lähestyy.
lastenpsykiatri Raisa Cacciatore, Väestöliitto