3. Käsityöopintojen järjestäminen lukiossa

Tällä sivulla

Käsityö-oppiaine ei sisälly lukioasetuksessa (810/2018) säädettyihin lukion oppimäärän pakollisiin ja valtakunnallisiin valinnaisiin opintoihin. Paikallisesti päätettävistä käsityön lukio-opinnoista ei siten ole määrätty lukion opetussuunnitelman perusteissa.

Lukiokoulutuksen järjestäjä voi päättää tarjota lukion opetussuunnitelmassa käsityön paikallisia valinnaisia opintoja. Lukiossa on myös mahdollista suorittaa lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukaisesti käsityön lukiodiplomi (KÄLD3), jos koulutuksen järjestäjä on niin paikallisessa opetussuunnitelmassa päättänyt. Tällöin lukion omaan opetussuunnitelmaan sisältyy oppiaineen käsityön lukio-opinnot mukaan lukien lukiodiplomiopintojakso. Tässä tukimateriaalissa avataan lähtökohtia ja mahdollisuuksia käsityön oppimäärän laatimiselle paikallisessa opetussuunnitelmatyössä.

Kirjoitettaessa käsityön valinnaisia lukio-opintoja osaksi paikallista opetussuunnitelmaa, voidaan oppiainetta ja sen järjestämistä lähestyä esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta.

Kuvituskuva: kuvassa kysymykset, joiden kautta käsityön järjestämistä voi lukion opetussuunnitelmatekstissä lähestyä. Kysymykset avataan tekstissä laajemmin.

Lataa kuva tarkemmin katseltavaksi täältä: 

Tässä kappaleessa on avattuna sitä, miten koulutuksen järjestäjä voisi ryhtyä rakentamaan käsityön lukiodiplomia edeltäviä valinnaisia käsityön opintoja omassa lukiossaan. Minkälaisia työtapoja ja pedagogisia ratkaisuja lukion käsityön opetukseen laaditaan ja minkälaisissa oppimisympäristöissä käsityön opetusta paikallisesti järjestetään.

Lukion käsityön opetussuunnitelman pohjaa luodessa, voi käyttää apuna tavoitteita ja arvopohdintoja käsityön lukioaikaisista opinnoista, joita on esitetty tämän tukimateriaalin kappaleessa 2. Samalla voidaan pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Onko paikallisella tasolla jotain erityistä käsityöllistä osaamista, teollisuutta, kulttuuria tms. joka voisi tukea ja edistää käsityön opetussuunnitelman laatimista?
  • Onko lukion toiminnassa jokin painotus, jota halutaan vahvistaa tarjoamalla käsityön opintoja lukiossa?
  • Onko lukiolla joku yhteistyökumppani, jonka kanssa voitaisiin yhdessä kehittää käsityön opintojen saatavuutta paikallisesti?

Kun tavoitteet toiminalle ovat kirkkaat, opintojen sisältöjen pohtiminen ja sitä kautta opintojaksojen suunnittelu on mahdollista. Opintojaksot puolestaan konkretisoivat sen, miten määritellyt käsityön lukioaikaisen opetuksen tavoitteet saavutetaan. 

Lukioaikaisissa käsityön opinnoissa painottuu kokonainen käsityöprosessi, olipa opiskelijan opintojen lopputuotos mikä tahansa. Suunnittelu, valmistusprosessi ja koko prosessin arviointi valmiiseen tuotteeseen tai teokseen saakka sisältyy kaikkiin opintokokonaisuuksiin, myös lukiodiplomiin, tavalla tai toisella. Lukion käsityönopintojen aikana opiskelija etsii vastauksia kysymyksiin “mitä, miten, miksi, kenelle, milloin, kuka”. Teemallinen työskentely sopii lukion käsityöhön mainiosti ja opintokokonaisuuksien suunnittelussa on helppo hyödyntää lukion laajaa ja yleissivistävää tiede- ja taidekenttää.

Kuvituskuva: Pirkko Anttilan tutkimuksesta käsityöprosessin teoreettinen malli

Pirkko Anttila: Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet; Tuotesuunnittelun prosessi (Anttila 1993)

 

Lukion käsityöopinnot voidaan järjestää myös hankkimalla opetus myös toiselta lukiokoulutuksen tai muulta koulutuksen järjestäjältä tai muulta taholta. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkima opetus järjestetään lainsäädännön ja lukion opetussuunnitelmassa päätetyn mukaisesti.

Opiskelijan muualla suorittamia opintoja tai muutoin hankkimaa osaamista voidaan lukea hyväksi vahvistamalla ne osaksi lukion opetussuunnitelmassa päätettyjä käsityön opintoja. Myös muualla kuin toisessa lukiossa hankittu opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen tulee tunnustaa. Tulee varmistaa, että muualla suoritetut opinnot vastaavat lukion opetussuunnitelmassa kuvattuja opintojaksoja, niiden tavoitteita ja sisältöjä. Tarvittaessa opiskelijan muualla hankkima osaaminen on osoitettava lukion päättämällä tavalla.

Opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvitetään ja tunnistetaan opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Muualla hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään, kuten lukion opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa opintojaksojen ja oppimäärän arvioinnista määrätään. 

Osaamisen tunnustamisesta ja opintojen hyväksilukemisesta sekä yhteistyöstä muiden oppilaitosten kanssa päätetään perusteiden mukaisesti koulutuksen järjestäjän hyväksymässä lukion opetussuunnitelmassa.

Lukion käsityön opintojakson laajuus opintopisteinä määritellään lukion opetussuunnitelmassa. Yksi opintopiste sisältää keskimäärin 14 h lähiopetusta, sekä sen lisäksi opiskelijan omatoimista työskentelyä. Opintojakson opintopistemäärään vaikuttaa käsiteltävän sisällön laajuuden lisäksi koulun tuntikiertokaavio, periodien määrä, sekä mahdollisten yhteistyöoppilaitosten tarjonta. Yhden opintopisteen opintojaksolla ehtii tutustumaan esimerkiksi johonkin työmenetelmään ja sen mahdollisuuksiin. Kahden opintopisteen opintojaksolla on mahdollista tutkia teemaa ja työstää esimerkiksi yhteistyöprojektin ryhmän kanssa tai valmistaa tuotteen tai teoksen kokonaan käsityöprosessin mukaisesti. Kolmen opintopisteen kokonaisuuden aikana on mahdollista edellisten lisäksi työstää suhteellisen laaja tuote tai teos, esimerkiksi huonekalu, asu Wanhojen tansseihin tai soitin. Lukiodiplomin suorittamista edeltävien opintojen tulee olla laajuudeltaan yhteensä vähintään 4 opintopistettä.

Käsityöoppiaineen luonteen mukaan työskentely voi vaatia paljon konkreettista ja mekaanista materiaalien sekä työvälineiden, koneiden ja laitteiden kanssa työskentelyä, joten yhden opintojakson aika ei välttämättä riitä kokonaisen käsityöprosessin valmiiksi saattamiseen. Lukion opintoihin sisältyy paljon itsenäistä työskentelyä ja se on mahdollista huomioida myös käsityön lukio-opinnoissa työskentelyn turvallisuusnäkökulmat huomioiden. Opiskelijoiden kannustaminen opintojakson ulkopuoliseen työskentelyyn kasvattaa opiskelijan minäpystyvyyttä, reflektiotaitoja sekä luottamusta omiin taitoihin suorittaa opintojakson tavoitteet suunnitellussa ajassa.  

Vinkki!

Ideoita ja esimerkkejä, minkä pohjalta opintojaksoa voisi ryhtyä suunnittelemaan 

Kuvituskuva: Puusta ja puunoksista itsevalmistettuja virkkuukoukkuja
Kuva: Tammerkosken lukio

Työmenetelmä tai työväline 

  • Väriä ja pistoja tekstiilissä (Viitasaaren lukio)   
  • Tuotesuunnittelu ja design (Viitasaaren lukio) 
  • Keksinnöt ja gadgetit, viritelmät ja widgetit (Vääksyn yhteiskoulun lukio) 

Tuote tai teos  

  • Vaatteet on mun aatteet (Viikin normaalikoulu)   
  • Korumuotoilu (Tammerkosken lukio) 
  • Huonekalumuotoilu (Tammerkosken lukio) 

Teema 

  • Romusta designiksi ja lumpusta luomukseksi (Tammerkosken lukio) 
  • Tein itse -säästin (Viikin normaalikoulu) 
  • Muodin huipulle (Tammerkosken lukio) 
  • Fantasia-asu (Gaudian lukio)  

Juhla tai tapahtuma 

Kuvituskuva: Puusta valmistettu puunkantoteline
Kuva: Sasky Ikaalisten lukio
  • Juhlapuku (Tammerkosken lukio)  
  • Juhlavaate tai penkkariasu (Perhon lukio) 
  • Käsityön matkaprojekti (Munkkiniemen yhteiskoulu)  

Materiaali  

  • Langalla (Tammerkosken lukio) 
  • Metalliteknologia (Tammerkosken lukio ) 
  • Puu ja metalli - tekninen käsityö ja teknologia (TN 1 ja TN2), (Ikaalisten lukio) 

Mitä muita lähtökohtia opintojakson suunnittelulle voisi ideoida? 

 

Käsityön lukio-opinnoissa painottuu käytännön tekeminen. Opintojaksot pitävät sisällään erilaisia työskentelyn tapoja omien ajatusten sanallistamisesta ja visualisoimisesta erilaisten teknologioiden hyödyntämiseen tuotteiden valmistamisessa. Keskiössä on opiskelijan omaan suunnitelmaan pohjautuva pitkäjänteinen käytännön työskentelyprosessi, jossa ideat muuntuvat konkreettiseksi tuotteeksi. 

Kokonaisen käsityöprosessin luonteen mukaan opiskelijaa rohkaistaan opintojaksoilla ideoimaan, tekemään aloitteita, etsimään tietoa, tutkimaan aihetta sekä ottamaan riskejä ja kehittämään epäonnistumisten sietokykyä. Käsityölle ominainen työskentelytapa hyödyntää erilaisia tutkimisen, ilmaisemisen, esittämisen ja toiminnan tapoja, mikä muodostaa luovan osaamisen ytimen. Käsityön lukio-opinnoissa työskentelylle tunnusomaista on teemallisuus ja prosessinomaisuus.

Seuraavassa on kuvattu käsityöprosessiin sisältyviä työskentelyvaiheita esimerkinomaisesti. Tietoa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi opintojaksojen suunnittelussa ja tehtävänantojen asettelussa. 

 

Ideointi ja innovointi 

Kuvituskuva: Tuotteen ideointia varten käsityön oppimis- ja työskentely-ympäristössä on hyvä löytyä monia erilaisia materiaaleja ja niistä muodostettuja pintoja.
Kuva: Tammerkosken lukio

Opintojakson aikainen työskentelyprosessi käynnistyy kokonaisen käsityön ajatukseen pohjaten ideoinnin ja innovoinnin vaiheilla. Näihin vaiheisiin voidaan sisällyttää perustietoa esimerkiksi käsityön keskeisistä käsitteistä sekä tuotteiden elinkaaresta. Tuotteen visuaalinen ja tekninen suunnittelu sekä omien ideoiden visualisointi ovat keskeisessä osassa työskentelyprosessin alkua.

Muotoilun ja käsityön toimintaympäristöön tutustuminen on osa käsityön lukio-opintoja. Aihepiiriä voidaan lähestyä esimerkiksi muotoilun historian, suomalaisen muotoilun ja käsityökulttuurin kautta. Työskentelyn alkuvaiheessa kokeileminen, muotoiluprosesseista tunnistettavien työkalujen ja –menetelmien käyttö sekä kaikki mahdollinen ajattelua laajentava tekeminen sopivat lukion käsityön opetukseen.   Käsityötä voidaan tarkastella myös taiteellisena ilmaisuna: kokeilemalla ja kokemalla taidetta ja käsityötä erilaisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa. Käsityön lukio-opinnoissa kulttuurisia ilmiöitä tutkitaan monimuotoisesti erityisesti visuaalisuutta ja materiaalisuutta hyödyntäen.

Työskentely 

Työskentelyvaiheen keskiössä on opiskelijan itsenäinen, turvallinen ja vastuullinen työskentely käsityön eri toimintaympäristöissä. Tavoitteena on erilaisten käsityömenetelmien monipuolinen hallitseminen ja hyödyntäminen; ratkaisujen hakeminen käytännön ongelmiin. 

Kuvituskuva: Työskentelyä käsityön tunnilla lukiossa
Kuva: Tammerkosken lukio

 

Kokeileminen on tärkeä osa työskentelyvaihetta. Siinä opiskelija testaa erilaisten materiaalien, työmenetelmien ja työvälineiden toimivuutta toiminnalle asetetun tavoitteen näkökulmasta. Työskentelyvaiheessa perinteisiä käsityömenetelmiä voidaan soveltaa esimerkiksi nykyajan materiaaleihin. 

Myös ajankohtaiset kestävän kehityksen teemat, tekniikat ja innovaatiot voivat olla yhtenä toiminnan lähtökohtana tai näkökulmana. Käsityön lukio-opinnoissa voidaan pyrkiä ekologisiin tekoihin esimerkiksi muotoilun ja käsityön keinoin. Voidaan esimerkiksi hyödyntää kierrätettäviä ja uusiokäytettäviä materiaaleja.

 

Käsityöprosessin näkyväksi tekeminen 

Kuvituskuva: Opiskelijoiden portfolioiden kansia
Kuva: Tammerkosken lukio

Työskentelyn lopuksi valmis tuote tai teos ja läpikäyty prosessi tehdään näkyväksi. Tässä voidaan hyödyntää monipuolisesti erilaisia esittämisen ja ilmaisun tapoja, esimerkiksi portfolioita, näyttelyitä ja kertomista. Opiskelija voi vapaasti valita, millä tavoin oman prosessin kertoo tai esittää joko omassa portfoliossaan tai muulla tavoin ilmaistuna. Arvioinnin kohteena on koko käsityöprosessi innovoinnin ja suunnittelun vaiheista valmiin tuotteen arviointiin. Arviointia on hyvä toteuttaa ja harjoitella erilaisilla tavoilla ja erilaisissa kokoonpanoissa. Onnistumisen kokemusta tukee motivoiva ja kehittävä formatiivinen palaute opettajalta ja muilta ryhmän jäseniltä. 

 

Vinkki!

Opetussuunnitelmaan voidaan määritellä opintokokonaisuus, joka voidaan hyväksyä käsityön opintosuoritukseksi ja samalla lukiodiplomia edeltäviksi opinnoiksi. Esimerkiksi “käsityön ajankohtainen teema” -opintojakso. Tutustu ennen suoritusta LOPS(2019) lukuun 5.2.2 Itsenäisesti suoritettavat opinnot. 

Opintojakson suoritettuaan opiskelija on syventynyt käsityön kontekstissa olevaan ajankohtaiseen teemaan tai keskusteluun osallistumalla erikseen järjestettäviin tapahtumiin, projekteihin tai luentoihin. Opintojakson sisältö vaihtelee ajankohtaisen teeman mukaan.

Opiskelija suorittaa opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa erikseen sovittavan tehtävän. Opintojakso ja suoritustapa vaihtelee kulloisenkin aiheen mukaan. Opinnot koostuvat esimerkiksi itsenäisestä työskentelystä ja portfoliosta 

Ajankohtainen teema -opintojakso voidaan organisoida eri tavoin:

1) Opettajan tai opettajien toimesta, jolloin opintojaksosta luodaan tarkempi kuvaus ja tehdään ilmoitus esim. ajankohtaiseen tapahtumaan, tempaukseen tai tiettyyn aiheeseen pohjautuen. Opettaja/t vastaavat tällöin kurssin kokonaisorganisoinnista ja toteutuksesta normaalin opetuksen tapaan.

2) Opiskelijaryhmän toimesta, jolloin ajankohtaisen teeman aiheesta, sen käytännön organisoimisesta (tavoitteet, miten, missä, milloin, osallistuminen tehdään ehdotus rehtorille tai ohjaavalle opettajalle) Esim. ryhmä organisoi hyväntekeväisyysprojektin, taitokurssin tms. Opintojaksolle osallistuvat tekevät portfolion annettujen ohjeiden mukaan.

3) Opiskelija tekee itsenäisesti edellä kuvatun kaltaisen ehdotuksen opintosuorituksesta opettajalle tai rehtorille. Tällainen voi olla esim. kesäaikana toteutettava katutaideprojekti. Suorituksena palautetaan ohjeiden mukainen portfolio.

4) Opiskelija suorittaa sopimuksen mukaan käsityön lukiodiplomia edeltäviä opintoja. Opintosuoritus tulee kyseisen opintojakson mukaisesti, esim. Avoin yliopisto. 

Opintojakso arvioidaan portfolion perusteella suoritusmerkinnällä.  

Vinkki!

Paikallisesti voidaan myös sopia joidenkin lukion kuvataiteen opintojen sopivuudesta käsityön lukiodiplomia edeltäviksi opinnoiksi. Esimerkiksi tilanteessa, jossa kuvataiteen tuotos tai teos on käsityöllisesti valmistettu.

 

Lukiolain mukaisesti lukiokoulutus muodostaa oppimäärän, jonka tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Lukion oppimäärän mukaiset opinnot on siten järjestettävä niin, että lukiokoulutuksen oppimäärä on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Opiskelijalla on oikeus suorittaa lukiokoulutuksen oppimäärä enintään neljässä vuodessa, jollei koulutuksen järjestäjä myönnä opiskelijalle sairauden, vamman tai muun erityisen syyn vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. 

Lukion oppimäärään sisältyvien opinnot ovat laajuudeltaan yhteensä vähintään 150 opintopistettä, joista pakollisia opintoja on 94–102 op, valtakunnallisia valinnaisia opintoja on vähintään 20 op sekä loput muita valtakunnallisia ja paikallisia valinnaisia opintoja. Käsityön opinnot lukiossa ovat paikallisia valinnaisia opintoja ja niiden suorittaminen on opiskelijalle vapaaehtoista.

Lukiossa opiskelijan arkeen sisältyy monia opintoja rytmittäviä tilaisuuksia, tapahtumia ja pakollisia opintoja, jotka voivat vaikuttaa siihen, missä vaiheessa opintojaan opiskelija voisi opiskella valinnaisia käsityön opintoja. Esimerkiksi lukion aikaiset tapahtumat ja perinteet voivat vaikuttaa valinnaisten opintojen ajankohdan valintaan; lukion aloittaminen, vanhojen tanssit, ylioppilaskirjoitusten ajankohta, suunniteltu valmistuminen.

Jotta opiskelijan on mahdollista suorittaa käsityön lukiodiplomi opintojensa aikana, tulee edeltäviä opintoja olla suoritettuna vähintään neljä opintopistettä. Lukioaikaisia käsityön opintoja voi myös opiskella, vaikka tähtäimessä ei olisikaan lukiodiplomin suorittaminen. Lukiodiplomia edeltävien opintojen suunnitelmallinen sijoittaminen henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan on hyvä tehdä, mikäli lukiodiplomin haluaa suorittaa lukion aikana. Lukiodiplomin suorittaminen on eräänlainen käsityön lukioaikaisten opintojen kypsyysnäyte, joten sen sijoittaminen opintojen alkuvaiheeseen ei ehkä parhaalla mahdollisella tavalla vastaa tarkoitustaan. Vastaavasti aivan opintojen loppuvaiheessa valmistumiseen liittyvät kiireet saattavat vaikeuttaa lukiodiplomin suorittamiseen keskittymistä.

Henkilökohtaiseen käsityön oppimispolun laatimiseen opiskelija tarvitsee apua koulun ammattilaisilta, aivan samoin kuin minkä tahansa muunkin oppiaineen opintojen etenemisen suunnitteluun.   

Kuvituskuva: Ommeltuja juhlapukuja lukiodiplominäyttelyssä
Kuva: Heidi Mäenpää IINEStudio Oy

Kuvituskuva: Kivenmuokkaamisen työvälineitä käsityönluokassa
Kuva: Tammerkosken lukio

Opetuksessa olisi hyvä käyttää erilaisia opetusmenetelmiä kuten luentoja, itsenäistä työskentelyä, erilaisia työpajoja, ryhmäprojekteja ja verkkomateriaalia, jotta opiskelijat saavat mahdollisuuden oppia monipuolisesti ja soveltaa taitojaan käytännössä. Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja.

Seuraavana muutama esimerkki, joita voi paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvata:

Yksilölliset oppimispolut: Voit järjestää esimerkiksi tapahtumia ja projekteja, joissa opiskelijat voivat työskennellä yhdessä ja jakaa tietojaan. Yhteistyö paikallisten yritysten, käsityöläisten tai taiteilijoiden kanssa tarjoaa opiskelijoille arvokasta kokemustietoa ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen. 

Portfolion laatiminen: Voit myös kannustaa oppilaita dokumentoimaan ja reflektoimaan oppimisprosessiaan portfolion avulla. Näin opiskelija harjoittelee ja tutustuu jo edeltävien opintojen aikana lukiodiplomissa vaadittavaan portfolion sisältöön.

Arviointi ja palaute: Opiskelijalle eduksi on käyttää monipuolista arviointia, joka sisältää itsearviointia, vertaisarviointia ja opettajan antamaa arviointia. Tämä voi auttaa opiskelijoita ymmärtämään heidän vahvuutensa ja kehittymistarpeensa, samalla kun se antaa opettajalle kehittämisehdotuksia opintojaksosta. 

Opintojaksosisällön päivitys: Opintojakson päivittäminen säännöllisesti opetussuunnitelmaan sekä opintojaksojen sisältöjen tarkistaminen voi esimerkiksi edesauttaa opiskelijoita hakeutumaan käsityön opintoihin. Opintokokonaisuuksien rakentumista voisi pohtia huomioimalla uudet trendit, tekniikat ja materiaalit.  

Käsityötä tehdään konkreettisesti työskennellen. Toimintaan tarvitaan oleellisena osana työvälineitä ja materiaaleja. Koska lukiolain mukaan käsityö ei ole kaikille pakollinen oppiaine, ei lukion opetussuunnitelman perusteissa ole määritelty käsityötä oppiaineena tai oppimisympäristöä. Tukimateriaalin lähtökohtana voidaankin pitää lukiota edeltävien opintojen perusteista.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan käsityön oppimisympäristöistä:  

Käsityön oppiainetta tukevan oppimisympäristön muodostavat asianmukaiset työvälineet, koneet, laitteet ja materiaalit. Kun ympäristö tukee käsityössä tarvittavan teknologian toimintaperiaatteiden ymmärtämistä, tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa niihin mahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia ovat oppimateriaalit, oppimisalustat, piirto-ohjelmat sekä piirrosten ja mallien tekeminen oman ilmaisun ja suunnittelun tukena. (POPS 2016, 271, 430). 

Minkälaiset opiskeluympäristöt ja niitä koskevat ratkaisut tukevat lukion käsityön tavoitteellista opiskelua, osaamisen kehittymistä ja sitä oppimiskäsitystä, johon paikallisesti laadittu käsityön opetussuunnitelma pohjautuu? Lukion käsityön opetusta järjestävällä taholla voi olla omat käsityön oppimisympäristön tilat, jossa löytyy omat työvälineet ja laitteet teknisen työn ja tekstiilityön työtapoihin, mutta se ei ole ainoa vaihtoehto. Lukion käsityön opetuksessa voidaan hyödyntää esim. paikallisia maker-ympäristöjä, kirjastojen tarjontaa sekä lainattavia tai vuokrattavia työvälineitä. Oppimisympäristönä voi toimia myös toisen koulutuksenjärjestäjän oppimisympäristöt ja sitä kautta toisen koulutuksenjärjestäjän tuottama opetustarjonta. 

Vinkki!

Tutustu perusopetuksen käsityön oppimisympäristöjen suunnitteluoppaaseen. Lukion ja perusopetuksen käsityötilat voivat olla hyvinkin samankaltaiset ja Suomessa onkin suunniteltu käsityön opetustiloja, jotka on tarkoitettu sekä perusopetuksen, että lukion käsityön opetukseen (Esimerkiksi Virtain yhtenäiskoulu). 

Vinkki!

Missä käsityön opetusta voitaisiin järjestää? 

  • lukion omassa työskentelytilassa 
  • perusopetuksen opetustiloissa 
  • vapaan sivistystyön opetustiloissa 
  • taiteen perusopetuksen opetustiloissa 
  • ammatillisen oppilaitoksen opetustiloissa 
  • museossa 
  • kirjastossa 
  • fablab – tai maker -space tyyppisessä työtilassa 
  • verkossa 
  • yliopistolla 
  • muualla, missä? 

Tässä kappaleessa on kerrottu esimerkinomaisesti, miten Lukion käsityönopetusta on järjestetty tai voitaisiin järjestää yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa.  Näissä tapauksissa koulutuksenjärjestäjän pohdittavaksi jää esimerkiksi

  • Kuka laatii lukion tasolla opetussuunnitelman? Minkälaista substanssiosaamista oppiaineeseen tarvitaan oman koulun sisällä?  
  • Kuka tekee opintojen hyväksilukuun tarvittavan tarkastelun? 
  • Kuka toimii lukiodiplomisuorituksen yhteyshenkilönä lukiossa? 

 

Esimerkki 1. Lukion käsityötä perusopetuksen oppimisympäristöissä    

Useat pienet lukiot Suomessa toimivat perusopetuksen yhteydessä. Tämä tarjoaa sekä tilojen että opettajaresurssin puolesta mahdollisuuden käsityön lukio-opintojen toteuttamiseen. 

Perusopetuksen käsityön oppimisympäristö toimii useimmiten hyvin myös lukion käsityön oppimisympäristönä. Tilat voivat olla päiväsaikaan varattuna perusopetukselle, mikä vähentää mahdollisuutta opiskelijoiden omatoimiseen työskentelyyn tilassa. Joustavuus itsenäisen työskentelyn toteuttamisessa edesauttaa kurssisuoritusten valmistumista.

Pienessä lukiossa valintojen määrä käsityön opintojaksoille voi olla pieni, eikä opintojaksoja tästä syystä laiteta opintojaksotarjottimelle. Opintojaksot sijoittuvat helposti “reunapalkeille”, mikä voi vaatia motivoitumista sekä opettajalta että opiskelijoilta. Lukion oma käsityönopettaja ei ole realismia, ellei käsityöllä ole esimerkiksi paikallista painotusta tai valtakunnallisen erityistehtävän statusta oppilaitoksessa. 

Käsityön lukio-opinnoissa opettajalta vaaditaan omatoimisuutta opintojaksojen järjestämisessä, aikatauluttamisessa ja ohjaamisessa. Käsityön lukio-opintojen järjestäminen on perusopetuksen käsityön opettajalle myös mahdollisuus: se tarjoaa paikkoja itsensä haastamiseen uudella tavalla. Lisäksi taitavien ja motivoituneiden opiskelijoiden ohjaaminen palkitsee.

Eurajoen lukio on noin 200 opiskelijan lukio, joka toimii yläkoulun yhteydessä. Käsityön lukio-opintoihin on tarjolla kolme erilaista opintojaksoa, joiden lisäksi on mahdollisuus suorittaa käsityön lukiodiplomi. Käsityön lukio-opintojen opintojaksojen tarjoamisesta, organisoimisesta ja ohjaamisesta vastaa yläkoulussa käsityön aineenopettajana toimiva opettaja. Opintojaksoilla on ollut vaihtelevasti noin 5–12 opiskelijaa.

Opintojaksolla opiskelijat painottavat oman kiinnostuksensa mukaisesti joko teknisen työn tai tekstiilityön työtapoja. Opetuksessa painottuvat sisällöt sen mukaan, järjestääkö opetusta teknisen työn vai tekstiilityön aineenopettaja. Mahdollisuus on myös samanaikaiseen opetukseen molemmissa työtavoissa. 

Eurajoen lukiossa käsityön opintojaksoja on ollut tarjolla keskimäärin yksi tai kaksi vuodessa. Mikäli opiskelija on kiinnostunut käsityön lukiodiplomin suorittamisesta, on opiskelijan huolehdittava siitä, että lukiodiplomia edeltäviä opintoja on sijoitettava jo ensimmäisen ja toisen vuoden opintosuunnitelmaan. Pienen lukion käsityön opettajan on hyvä selvittää muiden esimerkkitapausten mukaiset mahdollisuudet lukiodiplomia edeltävien opintojen suorittamiseen muualla. 

Kuvituskuva: Värjättyjä lankoja kuivumassa ja värikattilassa värjäytymässä
Kuva: Tammerkosken lukio

Esimerkki 2. Lukion käsityötä Taiteen perusopetuksen kanssa yhteistyössä

Suomessa toimii kuusi valtionosuutta saavaa käsityön taiteen perusopetuksen oppilaitosta (OPH 2024). Lisäksi käsityön taiteen perusopetusta järjestetään vapaan sivistystyön oppilaitoksissa sekä käsityökouluissa, jotka eivät ole valtionosuuden piirissä (KoL 2024, Taito 2024).  Valtionosuutta saavat käsityö- ja muotoilukoulut tarjoavat käsityön taiteen perusopetuksen yleisen ja laajan oppimäärän opintoja lukioikäisille opiskelijoille 28 kunnassa ympäri Suomea (Taito 2024). Käsityön taiteen perusopetuksen opinnoissa työstetään käsityön materiaaleja laajalti, eri käsityön työmenetelmillä ja työvälineillä kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa noudattaen.  

Käsityön taiteen perusopetuksen oppilaitoksilla on omia käsityön oppimis- ja työympäristöjä, mutta opetusta järjestetään myös monissa oppilaitoksissa, esimerkiksi kunnallisen koulutuksenjärjestäjän tiloissa. Taiteen perusopetuksen opetusta rahoitetaan valtionosuuksilla, kuntien avustuksilla sekä opiskelijoilta kerättävillä lukukausimaksuilla. 

Lukion käsityössä ja käsityön taiteen perusopetuksessa on paljon yhteistä. Taiteen perusopetuksen oppilaitoksessa opiskelevan lukiolaisnuoren opintoja voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi lukiolaisen opintoja lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Tunnistamisen ja tunnustamisen yhteydessä tarkastellaan mm. seuraavia seikkoja: 

  • Mitkä kokonaisuudet vastaisivat laajuudeltaan ja tavoitteiltaan lukion käsityön opintoja? 
  • Mitkä opinnot voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi lukiodiplomia edeltäviä opintoja? 

Yleisesti yhteistyön kohdalla voidaan myös pohtia, voisiko taiteen perusopetuksen oppilaitos tarjota lukiolle opintojaksoja, joihin voi osallistua kuka tahansa lukion opiskelija ilman, että hänellä on taiteen perusopetuksen taustaa? Mahdollisten opintojen tarkastelu puolin ja toisin vaatii yhteistyötä, jonka voi käynnistää lukio tai taiteen perusopetusta tarjoava koulutuksen järjestäjä.

Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsä ja Tammerkosken lukio Tampereelta ovat tehneet yhteistyötä käsityön lukiodiplomin opinnoissa vuodesta 2007 lähtien. Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsä antaa käsityön taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetusta ja Tammerkosken lukiossa on ollut alun perin käsityön paikallinen painotus ja vuodesta 2016 lähtien käsityö on ollut osa Tammerkosken lukion kuvataiteen ja designin valotakunnallista erityistä koulutustehtävää.  

Yhteistyön alussa lukion käsityön vastuuopettaja teki Näpsän hallinnon kanssa opetussuunnitelmien tarkastelun ja päädyttiin siihen, että lukioaikana käydyt käsityön opinnot Näpsässä vastaavat laajuudeltaan ja sisällöltään lukiodiplomia edeltäviä opintoja. Näin opiskelijan opinnot voidaan hyvin helposti tarvittaessa tunnistaa ja tunnustaa osaksi lukioaikaisia opintoja.  

Näpsän opiskelija voi tehdä taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän lopputyön silloin, kun hän on opintojensa päätösvaiheessa tai lukiodiplomin tekeminen on ajankohtaista. Useimmiten taiteen perusopetuksen lopputyö tehdään toiseksi viimeisenä tai viimeisenä vuotena, jolloin tunteja on suoritettuna yli tuhat. Lopputyön tekijä voi lukion kanssa tehdyn sopimuksen mukaan tehdä samanaikaisesti lukiodiplomin, jonka vastaanottaja on Tammerkosken lukio. On mahdollista tehdä siis yksi työ ja kaksi osaamisen näyttöä samanaikaisesti. Tässä tapauksessa työ tehdään lukiodiplomiaiheista ja lukiodiplomin ohjeistuksilla. Arviointi tehdään erikseen molempien osaamisen näyttöjen arviointikriteereillä.  

Lukiodiplomi-opintojaksoa tehdään Tammerkosken lukiossa aikataulullisesti pitkin lukuvuotta. Tapaamisia on säännöllisesti ja jokaisella opiskelijalla on erikseen vielä ohjaava opettaja joko lukion tai Näpsän puolesta. On suuri rikkaus, että käsityöntekijöitä kootaan eri oppilaitoksista yhteen samantyyppisen käsityöprosessin ääreen jakamaan osaamista ja työskentelyprosessikokemuksia. Lukiodiplomilukuvuosi päättyy yhteisesti toteutettuun näyttelyyn ja seminaariin, jossa jokainen lukiodiplomin ja/tai päättötyön tekijä esittelee oman aikaansaannoksensa paikalle saapuneelle yleisölle.

Kuvituskuva: Fantasiavaate nahkasta ja trikoosta
Kuva: Tammerkosken lukio

Lähteet: 

Opetushallitus. 2024. Taiteen perusopetuksen yksikköhinnat ja valtionosuuden laskennallinen perustevuodelle 2024. 

 

Esimerkki 3. Lukion käsityö ammatillisen oppilaitoksen kanssa yhteistyössä  

Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on Suomessa 146 (Vipunen, tilastointi 2023). Ammatillisen koulutuksen perustutkintojen joukossa on paljon yhtymäkohtia lukioaikaisten käsityönopintojen kanssa ja yhteistyö on täten luontevaa. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus ovat molemmat toisen asteen koulutusta, joten opintojen suorittajatkin ovat kutakuinkin saman ikäisiä oppivelvollisuusopiskelijoita. Suomessa on monia ammatillisia oppilaitoksia ja lukioita, jotka sijaitsevat fyysisesti samoissa kiinteistöissä tai kampuksilla.

Ikaalisissa Sasky koulutuskuntayhtymän IDEA-kampuksella toimivat Ikaalisten lukio ja Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos ovat tehneet lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä, kun on järjestetty paikallista valinnaista oppiainetta käsityö. Ikaalisissa Saskyn IDEA-kampuksella toimivat IKATA (Ikaalisten käsi- ja taideteollisuus oppilaitos), Ikaalisten kauppaoppilaitos ja Ikaalisten lukio. Nämä kaikki ovat SASKY koulutuskuntayhtymän oppilaitoksia.

Ikaalisten lukiossa käsityön opintojaksoja on kolme, jotka tuotetaan yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kanssa. Lukion käsityön opettajana toimivat ammatillisen koulutuksen opettajat. 

Tarjottavista opinnoista kaksi opintokokonaisuutta ovat samansisältöisiä, jolloin opiskelijalla on vapaus sijoittaa opinnot omaan opiskelusuunnitelmaansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Opintojaksot tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden irtautua lukio-opintojen teoreettisesta rutiinista.

Tavoitteena on oppia toimimaan turvallisesti käsityön oppimis- ja työympäristössä, erityisesti teknisen työn työtapojen osalta. Opintokokonaisuuksien aikana tutustutaan koneiden ja laitteiden turvalliseen käyttöön osana käsityöprosessin mukaista työskentelyä.

Lukiodiplomia edeltävillä opintojaksoilla opiskelijat saavat toteuttaa itse suunnittelemiaan projektiluonteisia töitä esimerkiksi puusta tai metallista.

Opintojaksolla toteutettava käsityöprosessi voi olla uuden luomisen lisäksi myös kunnostus- ja entisöintityöskentelyä. Työskentely opintojaksoilla voi tapahtua yksin tai pareittain. Opintojaksot arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kolmas tarjottava opintojakso on lukiodiplomijakso (KÄLD 3).

Saskyn tuottamat lukion käsityön oppitunnit on varattu vain lukion opiskelijoille käsityön teknisen työn oppimis- ja työympäristössä. Tunnit järjestetään yhtenä päivänä viikossa päivän päätteeksi. Opintojakson materiaalit kustannetaan opiskelijalle ja koulu on apuna materiaalien hankinnassa.

Vinkki!

Tutustu myös The Bloomsbury Handbook of technology Education

Esimerkki 4.Käsityötä verkko-opintoina tai itsenäisenä suorituksena lukiossa

Lukiossa käsityötä voidaan opiskella myös verkko-opintoina, jos käsityön oppimis- ja työympäristöä tai opettajaresurssia ei ole saatavilla. Lisäksi itsenäinen opintojaksojen suorittaminen on mahdollista, jos opintojaksoa ei saada muodostettua opiskelijoiden vähäisen määrän vuoksi. Opintojakson suorittamiseen tarvitaan vastuuopettajan tai rehtorin hyväksyntä ja suorituksen arviointi.  

Alla muutama esimerkki miten käsityötä voi itsenäisesti suorittaa.  

 

Vinkki!

Tutustu Pro gradu -tutkielmaan: Tekstiilikäsityökurssin kehittäminen verkko-oppimisympäristöön (helsinki.fi): Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Käsityönopettajan koulutus Pro gradu -tutkielma Käsityötiede. 2012 Helka Lehti
-> Tutustu julkaisuun E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa 

Esimerkki 5. Lukion käsityötä lukion omassa käsityön oppimis- ja työympäristössä

Lukiolla voi olla oma oppimis- ja työympäristö käsityölle tai sitä mahdollisesti pohditaan saneeraus tai uudisrakentamisen yhteydessä. Lukion käsityön oppimis- ja työympäristön suunnittelussa voi hyödyntää apuna perusopetuksen tilasuunnitteluoppaita. Lukion tilasuunnittelussa tulee kuitenkin huomioida opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn mahdollisuus ja turvallisuusnäkökulmat tältä osin. Tilojen muunneltavuus mahdollisimman monopuoliseksi oppimis- ja työympäristöksi mahdollistavat erilaiset projektit, työmenetelmät ja muun käsityön opiskeluun liittyvän moninaisuuden. 

Tammerkosken lukiossa Tampereella on lukion omat käsityön opetustilat. Yksi tila on suunnattu enemmän tekstiilimateriaalien ja -työmenetelmien käyttöön ja toinen on suunnattu teknisen työtapojen oppimisympäristöksi. Tekstiilityön työtapojen opetustilat ovat vain ja ainoastaan lukion omassa käytössä ja siellä opiskelijat voivat työskennellä opetusaikojen ulkopuolella annettujen ohjeiden mukaan. Teknisen työn työtapojen opetustiloissa on työväenopiston yhteiskäyttöä lukion tuntien ulkopuolella ja turvallisuussyistä lukion opiskelijat voivat työskennellä näissä tiloissa itsenäisesti pääsääntöisesti vain käsityökaluja käyttäen. Itsenäinen työskentely käsityön oppimis- ja työympäristössä sekä yhteiskäyttö toisen oppilaitoksen kanssa vaatii pelisääntöjen luomista ja perehdyttämistä kaikille tiloissa toimiville opettajille ja opiskelijoille. 

Tammerkosken lukiolla on kuvataiteen ja designin valtakunnallinen erityinen koulutustehtävä ja se kuuluu kuvataidelukioiden verkostoon. Valtakunnallinen erityinen koulutustehtävä on mahdollistanut käsityön oppimis- ja työympäristön rakentamisen ja ylläpidon. Käsityö on valtakunnallisen erityisen koulutustehtävän “sateenvarjon” alla. 

Esimerkki 6. Kansalaisopisto ja vapaa sivistystyö  

Ympäri Suomen toimii runsaasti vapaan sivistystyön oppilaitoksia (vuonna 2020 rahoitusta sai 299 oppilaitosta). Nämä oppilaitokset ovat suurimmalta osaltaan kansanopistoja, kansalaisopistoja ja kesäyliopistoja. Kansalaisopistoissa opetetaan monipuolisesti erilaisia käsityöopintoja. Opinnot voivat keskittyä jo opitun taidon syventämiseen tai aivan uuden työmenetelmän ja käsityötaidon opetteluun. 

Elokuusta 2022 on vapaan sivistystyön oppilaitoksella ollut mahdollisuus tarjota opintopisteytettyjä kursseja, joille tehdään oma erillinen opetussuunnitelmansa tavoitteineen ja arviointikriteereineen. Näiden kurssien hyväksytyt opintosuoritukset voidaan viedä Oma opintopolku -järjestelmään, josta opiskelijat voivat helposti osoittaa osaamisensa ja hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi omia lukioaikaisia opintojaan.

Kansalaisopisto toimii melkein jokaisessa Suomen kunnassa, minkä takia se on hyvä yhteistyökumppani lukioaikaisten käsityöopintojen suorittamiseen. Yhteistyöllä voidaan mahdollistaa lukion käsityöopetuksen tasa-arvoinen saatavuus.

Hyvinkään lukio ja Hyvinkään opisto toimivat yhteisissä toimitiloissa, ja ovat aloittaneet yhteistyön käsityön opintojen tarjoamiseksi lukiolaisille (syksy 2023). Ensimmäisenä tarjottuna opintokokonaisuutena on ollut kahden opintopisteen opintojakso: Ommellaan juhlapuku. Opintojaksolla on oma opetussuunnitelmansa e-perusteissa. Opintojaksosta tiedotetaan opiskelijoille lukion sähköisessä wilma-järjestelmässä. Vuonna 2023-2024 ensimmäisellä opintojaksolla osallistujia oli neljä, ja he valmistivat itselleen Vanhojentanssipuvut. Syksylle 2024 on lukiolaisille tarjottu kahta erilaista opintojaksoa: Ommellaan juhlapuku (2 op) ja Soitinrakennus (5 op).

 

Kuvituskuva: Kaksi vanhojentanssien pukua
Kuva: Matti Uusikylä, Hyvinkään opisto

Esimerkki 7. Mahdollinen yhteistyö yliopiston kanssa 

Viimeisenä esimerkkinä tai ajatuksena lukion käsityön järjestämiseksi, on lukioiden ja yliopistojen välinen yhteistyö. Esimerkki pohjaa lukiolakiin (714/2018 8§), joka velvoittaa lukioita ja yliopistoja tekemään yhteistyötä.

Laissa määritellyn mukaan osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.) Varsinkin paikkakunnilla, joissa yliopistojen vastuulla on käsityökasvatuksen tai käsityötieteen opintojen järjestäminen, on hyvä mahdollisuus tehdä yhteistyötä käsityön opintojen järjestämisessä lukion ja yliopiston kesken.  Näin laissa peräänkuulutettu yhteistyö toteutuu ja lukio-opiskelija saa mahdollisuuden suorittaa käsityön opintoja samalla yliopistokoulutukseen perehtyen. Se, miten kyseinen opiskelumahdollisuus järjestetään, on avoinna yhteiselle suunnittelulle yliopiston ja lukion/lukioverkostojen välillä. Ainakin seuraavat järjestelyt voisivat toimia opintojen suunnittelun lähtökohtana:

Malli, jossa jotain yliopiston tarjoamaa opintokokonaisuutta muokataan siten, että lukiolaiselle muodostuu mahdollisuus osallistua opintokokonaisuuden opiskeluun. Tämä edellyttää opintojen järjestämisen suunnittelua siten, että yliopiston tarjoama opintokokonaisuus, joka pääsääntöisesti vaatii opiskelijan omaan työpanosta lähitapaamisten lisäksi, mukautuisi myös lukion opintokokonaisuuden edellyttämään tuntimäärään (38h).

Malli, jossa yliopisto tarjoaa muokatun opintokokonaisuuden ja opettajana/opettajina toimii yliopisto-opiskelija, joka saa työsuorituksensa esimerkiksi osana suoritettavaa opetusharjoittelua.

Malli, jossa yliopisto ja lukio/lukioverkosto suunnittelevat yhteisen opintokokonaisuuden, joka voi sisältää esimerkiksi etäopiskelua, mutta luonnollisesti myös käsityön oppimis- ja työympäristössä tapahtuvaa tekemistä ja oppimista.

Malli, jossa yliopisto ja lukio suunnittelevat sekä toteuttavat yhteistyössä toisen oppiaineen (esimerkiksi maantieto) valinnaisen opintokokonaisuuden “Lähiavaruus”. Opintokokonaisuuden aikana lukio-opiskelijat rakentavat yliopiston opiskelijoiden kanssa sääsatelliitteja. Opintokokonaisuus käsityöllisesti toteutettuna voidaan hyödyntää myös osana käsityön lukiodiplomia edeltäviä opintoja. 

Voidaan olettaa, että tällainen yhteistyömalli voisi kiinnostaa niin lukioita kuin yliopistojakin. Yhteistyön kautta on mahdollista paikata perusopetuksen ja yliopistokoulutuksen välille mahdollisesti syntyvää ”käsityökuilua” tilanteessa, jossa yliopistoon hakeutuvalla opiskelijalla ei ole lukion opintojen aikana ollut mahdollisuutta opiskella käsityötä. Yhteistyön avulla yliopistojen työtavat ja opiskeluilmapiiri tulevat lukiolaisille tutuiksi ja edesauttavat osaltaan LOPS (2019) edellyttämää mahdollisuutta saada tietoa ja kokemuksia korkeakouluopiskelusta ja sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä lukiosta korkea-asteen opintoihin. 

Vinkki!

Tutustu Itä-Suomen Yliopiston UEF avoimen yliopiston opintojaksoon Käsityötaidon oppiminen ja opettaminen. Opinnot ovat mahdollisia myös 2. asteen opiskelijoille.