Kuva:
Getty Images - Maskot
Lukiodiplomiaineiden tukimateriaalit
2. Näkökulmia kotitalouden lukio-opintojen yleisten tavoitteiden pohdintaan
Tällä sivulla
Lukion kotitalouden opetuksen yleiset tavoitteet voidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa jäsentää ja kuvata siten, että ne korostavat opiskelijoiden valmiuksia arjen hallintaan, kestävään kehitykseen ja hyvinvointiin. Opetuksessa painotetaan käytännön toimintataitoja, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä tiedonhallintataitoja, jotka muodostavat tavoitteiden asettamisen perusrakenteen. Näiden taitoalueiden avulla opiskelijat harjoittelevat ja oppivat vastuullisia valintoja ja ymmärtävät niiden vaikutukset omaan ja yhteisön hyvinvointiin. Keskeiset sisältöalueet, kuten ruoanvalmistus, kodin taloudenhallinta ja asumisen ja yhdessä elämisen toiminnot, toimivat pedagogisina työvälineinä tavoitteiden saavuttamisessa. Opetussuunnitelmassa voidaan korostaa myös kotien kulttuurista moninaisuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä auttaa opiskelijoita toimimaan erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä ja arvostamaan monikulttuurisuutta.
Lukion kotitalouden opinnoissa voidaan lähestyä laaja-alaista osaamista kotitalouden oman tiedon- ja tieteenalan lähtökohdista monin tavoin. Opiskelijat voivat esimerkiksi osallistua projekteihin, joissa he soveltavat oppimiaan taitoja käytännössä ja tekevät yhteistyötä muiden kanssa. Tämä edistää vuorovaikutustaitoja ja yhteisöllistä oppimista. Lisäksi opiskelijat voivat tutkia ja analysoida ajankohtaisia kotitalouteen liittyviä ilmiöitä, kuten ruokaturvaa tai kestävää elämäntapaa, mikä kehittää heidän kriittistä ajatteluaan ja tiedonhankintataitojaan. Opetuksessa voidaan myös painottaa luovuutta ja innovatiivisuutta, mikä auttaa opiskelijoita soveltamaan oppimaansa ja kehittämään uusia ratkaisuja arjen haasteisiin. Näin kotitalouden opinnot tukevat opiskelijoiden kokonaisvaltaista kehittymistä ja valmistavat heitä tulevaisuuden haasteisiin.
Kirjoittaja: Johanna Hokkanen, Itä-Suomen yliopisto, kotitalouden yliopistonlehtori
Artikkelissa tarkastellaan Itä-Suomen yliopiston kotitalousopettajakoulutuksen kehittämistä ja sen vaikutusta lukion kotitalousopetukseen, erityisesti lukioyhteistyön ja tutustumisopintojakson avulla.
Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö on osa lukion opetussuunnitelman perusteita. Tämä yhteistyö tarjoaa lukiolaisille mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin ja kehittää jatko-opintovalmiuksiaan. Yhteistyö voi sisältää esimerkiksi korkeakoulujen järjestämiä opintojaksoja, vierailuja ja projekteja, jotka integroidaan lukio-opetukseen. Tavoitteena on sujuvoittaa siirtymistä lukiosta korkeakouluun ja työelämään, sekä tarjota opiskelijoille laajempi näkökulma eri tieteenaloihin ja uramahdollisuuksiin.
Yhteiskunnallisesti lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö edistää koulutuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, tukee elinikäistä oppimista ja vahvistaa yhteisöjen osaamispohjaa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa yhteisiä hankkeita, joissa opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa käytännön tilanteissa, sekä yhteistyötä paikallisten yritysten ja organisaatioiden kanssa. Näin opiskelijat saavat arvokkaita kokemuksia ja verkostoja, jotka hyödyttävät heitä tulevaisuudessa.
Itä-Suomen yliopistossa kehitetään kotitalousopettajakoulutusta aloittamalla lukioyhteistyö. Tarkoitus on tarjota mahdollisuutta tutustua lukio-opintojen aikana yliopiston kotitaloustieteen koulutusohjelmaan. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä korkeakoulun kanssa siten, että jokainen lukiolainen saa halutessaan kokemusta korkeakouluopiskelusta (Opetushallitus, 2019). Tutustumisopintojaksoa suunnitellaan osana Itä-Suomen yliopiston kotitalousopettajakoulutuksen opetussuunnitelman uudistusta 2025 yhdessä yliopiston harjoittelukouluna toimivan Tulliportin normaalikoulun kanssa. Tulliportin normaalikoulussa tarjotaan valinnaista lukio-opetusta kolmen opintojakson verran: ”Kokkina muuttuvassa maailmassa” (2 op), ”Ruokamatka kotimaahan ja maailmalle” 2 op sekä ”Kotitalouden lukiodiplomi” (2 op) (Itä-Suomen yliopisto, 2021). Harvassa lukiossa on mahdollisuus opiskella kotitaloutta ja harva lukiolainen myös tekee lukiodiplomin, koska siitä ei ole ollut suoranaista hyötyä jatko-opintoihin hakeutumisessa. Yliopiston uutta opintojaksoa on mahdollista suorittaa osana lukio-opiskelua. ”Koti toimintaympäristönä” -opintojakso toteutetaan monimuoto-opiskeluna, jossa yhdistyy verkko-opiskelu ja kotitaloustaitojen harjoittelu kodin toimintaympäristössä. Lukiolaiset opiskelevat opintojaksolla yhdessä kotitaloustieteen opiskelijoiden kanssa.
Usein kuulee sanottavan, että lukion kotitalousopetukseen ei ole kotitalousluokkaa, se on peruskoulun puolella tai opetus ei mahdu yläkoulun tiloihin. Sopivien tilojen puutteeseen ei tarvitse lukio-opetuksen kuitenkaan kariutua, vaan toimintaympäristönä voi toimia oma koti. Kotitalouden taitoja tulee näin harjoiteltua luonnollisessa ympäristössä ja samalla kun kotitöitä tekisi muutenkin. Ne opiskelijat, jotka hakevat Itä-Suomen yliopistoon opiskelemaan kotitaloustiedettä, saavat lukiossa suoritetusta ”Koti toimintaympäristönä” -opintojaksosta hyväksiluvun. Tämä motivoi toivottavasti alasta kiinnostuneita lukiolaisia opiskelemaan opintojaksolle.
Sisällöt opintojaksolle on valittu niin, että ne tukevat lukio-opiskelijoiden kotitaloustaitojen ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä soveltavien, toiminnallisten tehtävien kautta. Kotitaloustaitoja ovat perusopetuksessa käytännön toimintataidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä tiedonhallintataidot (Opetushallitus, 2014). Niitä voidaan hyödyntää ja soveltuvin osin käyttää lukion opetussuunnitelmatyössä ja lukio-opintojen suunnittelussa. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueista korostuvat hyvinvointi- ja vuorovaikutustaidot, eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen (katso Opetushallitus, 2019). Opintojaksolla pyritään saamaan opiskelijoille työkaluja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen (katso Opetushallitus, 2019). Usein vähäisemmälle huomiolle jäävä taloudellinen kestävyys ja osaaminen ovat tärkeitä, ja arjessa olisikin hyvä käydä keskustelua sekä jakaa tietoa päivittäisistä taloudellisista toimista ja niihin kytkeytyvistä arvovalinnoista (Kortesalmi, 2024). Näkökulma on tärkeä pohdittaessa ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tuomia reunaehtoja omalle toiminnalle (Kortesalmi, 2024). Tarkoitus on herättää keskustelua omista ja perheen arkisista kulutusvalinnoista sekä miettiä mahdollisia muutostarpeita (Salonen ym., 2014). Ruokavalintojen osalta ohjataan ravitsemussuositusten mukaiseen kestävään syömiseen (Nordic Council of Ministers, 2023; Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2014), taloudelliseen ajatteluun ja satokausien huomioimiseen (Kaskinen ym., 2011) sekä vähentämään ruokahävikkiä (Salonen & Pollari, 2023).
Tarkoitus on tukea myös opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia tarjoamalla opetusta verkko-opiskeluympäristössä yhdessä kotitaloustieteen opiskelijoiden kanssa (Opetushallitus, 2019). Opiskelijat oppivat itsenäisen opiskelun taitoja ja harjoittelevat myös akateemisia opiskelutaitoja, kuten vastuun ottamista omien opintojen etenemisestä, kriittisen ajattelun ja argumentoinnin taitoja.
Koulutuksen järjestäjän päättämistä muista opinnoista kuin opintojaksoihin sisältyvistä pakollisista opinnoista ja valtakunnallisista valinnaisista opinnoista voidaan antaa numeroarvosana tai suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Kotitalouden paikallisten valinnaisten opintojaksojen arvosanaksi voidaan antaa siten numeroarvosana tai suoritusmerkintä paikallisen päätöksen mukaisesti.
Opintojakson tavoitteiden saavuttamista arvioidaan tässä kuvatussa tapauksessa formatiivisesti opettajan arvioidessa ja kommentoidessa välitehtäviä kirjallisesti sekä suullisesti. Opiskelija itsearvioi omaa tekemistään, tehtävistä keskustellaan muiden opintojaksolle osallistuvien kanssa samalla vertaisarvioiden muita ja jakaen ideoita (katso Atjonen, 2023). Kesken olevan opintojakson merkintätavasta ja suorituksen täydentämiskäytännöistä päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa.
Jotta opintojakso voidaan summatiivisesti arvioida asteikolla ”hyväksytty-täydennettävä-hylätty”, opintojakson tehtävät tulee olla laadittu ohjeiden mukaan ja ”täydennettävä” on paikallisesti tehty päätös merkintätavaksi. Toiminnallisten tehtävien suorittaminen varmistetaan valokuvaamalla toimintaa kotona.
Seuraavaksi esitellään ”Koti toimintaympäristönä” -opintojakson (2 op) sisällöt, tavoitteet ja arviointi. Näin ne voidaan esittää opetussuunnitelmatekstissä.
Sisällöt: Elämisen kustannukset ja budjetointi sekä arjen valinnat ja niiden kestävyys. Kotitöiden suunnittelu (metatyö) ja tekeminen kotona, kuten ruokalistojen laatiminen ja aterioiden valmistus, ruokahävikin välttäminen, kotivaran suunnittelu ja toteuttaminen, siivoussuunnitelman laatiminen ja siivous kotona sekä vaatehuolto.
Tavoitteet: Opiskelija oppii itsenäisen opiskelun taitoja ja harjoittelee akateemista opiskelua verkkoympäristössä. Opiskelija harjoittelee tiedonhankintaa sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja yhdessä keskustellen ja omia arvovalintoja pohtien. Opiskelija kehittää kotitaloustaitojaan ja soveltamiskykyään suunnitellessaan, budjetoidessaan ja tehdessään kotitöitä omassa kodissa huomioiden muut perheen jäsenet ja arjen kestävät valinnat. Opiskelija osaa varautua ja suunnitella omaan kotiin kotivaran.
Arviointi: Opintojakso arvioidaan hyväksytty–täydennettävä–hylätty arviointiasteikolla. Hyväksytty suoritus edellyttää tehtävien tekemistä ohjeiden mukaan, itsearviointia, vertaisarviointia ja verkkokeskusteluihin osallistumista. Toiminnalliset tehtävät valokuvataan.
Sisällöistä ja tavoitteista kohti opintojakson toteutusta
Opintojakso toteutetaan verkko-oppimisympäristössä, johon luodaan Thinglink-pohja, joka esittää omaa kotia. Ympäristössä on opiskelijoiden avuksi materiaalia ja videoita, joiden avulla tehtävät pystytään tekemään itsenäisesti kotona. Tarkoitus opintojaksolla on ottaa haltuun nimenomaan omassa kodissa jo käytössä olevia toimintatapoja tai luoda uusia, mikäli opiskelija asuu omillaan. Suurin osa tehtävistä on toiminnallisia ja tukee opiskelijan työpanosta omassa kodissa. Vaihtoehtoisesti opintojakson voisi toteuttaa myös kontaktiopetuksena osana lukio-opintoja, jolloin osa tehtävistä toteutettaisiin käytännössä tunneilla ja osa kotitehtävinä.
Seuraavaksi esitellään sisältörunko lukion opintojaksoa varten, jossa on pyritty saamaan sisällöt ja tavoitteet toiminnan tasolle (kuvio 1). Kuvion jälkeen tehtävät esitetään mahdollisimman tiivistetyssä muodossa ja ne vaativat toiminnan tasolle vietäessä täsmennyksiä ja materiaalia, joiden pohjalta aiheisiin perehdytään tarkemmin. Ohessa esitetään myös lista suositeltavista materiaaleista eri aihepiireistä, joita voi hyödyntää opiskelijoiden työskentelyn apuna.
Kuva:
Johanna Hokkanen
Katso kuvio pdf-muodossa
Tehtäväaihiot:
Elämisen kustannukset ja budjetointi
1. Mitä eläminen maksaa ja mitä tarkoittaa kohtuullisen minimin viitebudjetti? Tutustu seuraavaan materiaaliin:
- Viitebudjetit - mitä eläminen maksaa?
- Valitse viitebudjeteista yksi, esim. mitä eläminen maksaa alle 45-vuotiaalle aikuiselle, ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: Millaisia ajatuksia viitebudjetti sinussa herättää? Budjetoisitko itse eri tavalla? Paljonko pitäisi mielestäsi minimissään tienata kuukaudessa, jotta säästöönkin jäisi rahaa?
2. Testaa tietosi
Arjen valinnat ja niiden kestävyys
1. Valitse seuraavista kulutustuotteista yksi – kännykkä, uusi muotivaate, suklaalevy tai kahvi – ja vastaa linkin takaa löytyviin kysymyksiin tuotteiden kestävyydestä:
2. Miten kotitaloudessanne lajitellaan jätteet ja kierrätetään turhaksi käyneet tavarat? Millainen kierrätyspiste kotitaloudestanne löytyy? Millaisia toimintatapoja kierrättämiseen liittyy ja voisiko niitä kehittää jotenkin sujuvammaksi?
Kotitöiden suunnittelu (metatyö)
Metatyö on aktiivista ajatustyötä, joka mahdollistaa arjen sujuvuuden. Se on kokonaisvastuun kantamista. Metatyön piiriin kuuluu niin ennakointi-, tarkkailu-, suunnittelu-, selvittämis-, muistamis- kuin organisointityötäkin, joka tutkimusten mukaan on usein naisten työtä (Daminger, 2019).
1. Kuka tai ketkä teidän kotitaloudessanne suunnittelevat arjen sujumisen esim. milloin käydään kaupassa, mitä ostetaan, mitä laitetaan ruuaksi, milloin pestään pyykkiä, milloin siivotaan? Keskustele, mitä mieltä kotitaloudessanne ollaan metatyönjaosta ja olisiko tarvetta muutoksille.
Siivous
Miten meillä siivotaan? Haastattele tarpeen mukaan läheistä. Tee siivoussuunnitelma taulukon muotoon, milloin ja mitä siivotaan päivittäin, viikoittain, kuukausittain ja vuosittain. Millaisia siivousvälineitä ja aineita kotitaloudestanne löytyy? Pohdi välineiden ja siivousaineiden ympäristöystävällisyyttä.
1. Tee kodin viikkosiivous.
2. Valitse jokin harvemmin toteutettava siivous, hae siitä tietoa ja toteuta siivoustyö käytännössä esim. ikkunan pesu, hajulukon, tai astianpesukoneen puhdistus.
Ruuanvalmistus, ostokset ja varautuminen
1. Suunnittele ja valmista viikon ateriat koko perheelle omien ruuanvalmistustaitojesi puitteissa. Huolehdi tarvittavista kauppaostoksista. Suunnittele ja valmista arkipäivinä aamupala, päivällinen ja iltapala, viikonloppuna myös lounas. Laadi budjetti etukäteen ja tarkastele sen toteutumista. Budjettivaihtoehdoista (50, 70, 100, 150) voit valita viikkobudjetiksi sopivan summan. Mieti tarkasti ruokalista ja mitä kotoa jo löytyy, hyödynnä jämät ja pilaantuvat tuotteet ensin. Mieti ruokalajit niin, että ne tukevat monipuolista ja terveellistä ravitsemusta. Suunnittele edullisia aterioita huomioiden satokauden antimet. Huomioi tarvittaessa erityisruokavaliot ja allergiat.
2. Mitä on ruokahävikki ja miten voin vähentää sitä?
3. Mitä kotivara tarkoittaa, mitä sen tulisi sisältää ja miksi se on tärkeä? Suunnittele ja toteuta kotivara.
Vaatehuolto
Miten meillä hoidetaan vaatehuolto (pyykinpesu, tahranpoisto, kuivatus, sileyttäminen kuten silitys tai mankelointi)? Millaiset välineet ja aineet vaatehuoltoon löytyvät kodista? Onko vaatehuollossa kehittämistarpeita tai ongelmakohtia: puuttuuko jotain välineitä tai aineita, onko jotakin turhaa?
1. Huolehdi kodin vaatehuollosta viikon ajan. Tutustu hoito-ohjemerkkeihin, pyykin lajitteluun, pyykinpesu- ja huuhteluaineisiin, tahranpoistoon, pyykinpesukoneen käyttöön ja puhdistukseen sekä pyykin kuivatukseen että sileyttämiseen.
Suositeltavia lähteitä (katso myös lähdeluettelo)
- Opetushallituksen ”Minun kotini” -verkko-opetusmateriaali
- Siren, E. 2022. Ekosiivoojan käsikirja. Mäkelä.
- Aalto, K., Routi, N. & Tuominen, M. (2010). Puhdas raikas koti. Sanoma Pro Oy.
- Rito, S. & Määttä, S. Hyvää ja halpaa. Otava.
- Takuusäätiö. (2020). Raha-asiat haltuun.
- Pietarinen, A. & Kattilakoski, M. (2024). Viisaat arjen valinnat. Basam Books.
- Salonen, A., Siirilä, J. & Valtonen, M. (2018). Sustainable Living in Finland: Combating Climate Change in Everyday Life. Sustainability 10(1), 104
- Nikhil, B., Shams, R., Kumar Dash, K., Kumar Pandey, V. & Bashir, O. (2023). Recent trends in utilization of citrus fruits in production of eco-enzyme. Journal of Agriculture and Food Research 13, 1-10.
- Rautavirta, K. (2021). Sodan kokemukset synnyttivät kotivaran. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti (58), 365–371.
Lähteet
Atjonen, P. (2023). Formatiivinen arviointi perusopetuksessa. Punamusta Oy. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/29078/urn_isbn_978-952-61-4784-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Daminger, A. (2019). The Cognitive Dimension of Household Labor. American Sociological Review, 84(4), 609–633. https://doi.org/10.1177/0003122419859007
Itä-Suomen yliopisto. (2021). Lukiokoulutuksen opetussuunnitelma 2021. Kotitalous. Valinnaiset opinnot. https://peda.net/iy/lops2019/oppiaineet/kotitalous/pvo
Kaskinen, T., Kuittinen, O., Sadeoja, S.-R. & Talasniemi, A. Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville. Bookwell Oy.
Kortesalmi, M. M. (2024). Everyday Financial Capability - Enhancements with families and schools. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.
Nordic Council of Ministers. (2023). Nordic Nutrition Recommendations 2023. Integrating Environmental Aspects. https://www.norden.org/fi/node/81400
Opetushallitus. (2019). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2019.pdf
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Salonen, A., Fredriksson, L., Järvinen, S., Korteniemi, P. & Danielsson, J. (2014). Sustainable consumption in Finland – the phenomenon, consumer profiles and future scenarios. International Journal of Marketing Studies 6(4), 59-82. https://doi.org/10.5539/ijms.v6n4p59
Salonen, A. S., & Pollari, M. (2024). Syö lautanen tyhjäksi! Ruokahävikki sukupolvien välisten ihanteiden ja käytänteiden jännitteissä. Diakonian tutkimus, (1).
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. (2014). Terveyttä ruuasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf
kirjoittajat: Riikka Kiiveri-Raappana ja Marjaana Manninen
2.3.1. Lukion kotitalousopetuksen yleiset tavoitteet ja arvioinnin kohteet
Lukiokoulutuksen järjestäjä määrittelee kotitalousopetukselle moninaiset ja tieteenalalle ominaiset tavoitteet. Lukion kotitalouden oppimisen tavoitteet ja arvioinnin kohteet keskittyvät käytännön toimintataitoihin, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoihin sekä tiedonhallintataitoihin. Opiskelijan osaaminen rakentuu ja taidot tulevat näkyväksi kotitalouden tavoitteisiin liittyvien keskeisten sisältöalueiden kautta. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelijat työskentelevät tavoitteellisesti sekä itsenäisesti että vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Opiskelijoiden tulisi voida tutkia ja ilmaista arjen ja kulttuurin ilmiöitä eri tiedonaloille ominaisilla tavoilla, oppia soveltamaan lukioaikana karttuvaa erityistä osaamista ja omaehtoista harrastuneisuutta, sekä hyödyntää lukio-opinnoissa kehittyvää laaja-alaista osaamista. Lukion kotitalouden opintojaksot mahdollistavat pohjaopintoina myös kotitalouden lukiodiplomin, joka ilmentää opiskelijan ajattelun, tuottamisen, tulkinnan ja arvottamisen taitoja sekä omaehtoista harrastuneisuutta. Kotitalousopetus lukiossa luo edellytyksiä oman ja toisten osallisuuden, toimijuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiselle lukioyhteisössä.
Lukion kotitalousopetuksen tulisi tarjota tarkoituksenmukaisia opiskeluympäristöjä, työtapoja ja ilmaisun keinoja. Oppimista arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisen, kuten työskentelyn, lopputuloksen ja kokonaisuuden näkökulmasta. Lisäksi opetuksen tulisi vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta, toimijuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia lukioyhteisössä.
2.3.2. Laaja-alainen osaaminen lukion kotitalouden opetuksessa
Lukion laaja-alainen osaaminen näkyy monin tavoin kotitalouden opetuksessa, ja se kytkeytyy opiskelijoiden jokapäiväiseen elämään sekä tulevaisuuden valintoihin.
Hyvinvointiosaaminen korostaa huolenpitoa itsestä ja muista, omien vahvuuksien tunnistamista ja käyttämistä sekä identiteetin rakentamista. Esimerkiksi kotitalouden opintojaksolla opiskelijat voivat oppia valmistamaan ravitsevia aterioita, jotka tukevat heidän fyysistä ja henkistä hyvinvointiaan. He oppivat myös ajankäyttöä ja stressinhallintaa, esimerkiksi suunnittelemalla viikkoruokailuja, jotka auttavat tasapainottamaan opiskelun ja vapaa-ajan.
Vuorovaikutusosaaminen sisältää tunne- ja empatiataidot, sosiaaliset taidot, yhteistyökyvyn ja yhdessä oppimisen taidot sekä kielitietoisuuden ja rakentavan viestinnän taidon. Kotitalouden opinnoissa opiskelijat voivat työskennellä ryhmissä esimerkiksi ruoanvalmistukseen liittyvissä prosesseissa, joissa he oppivat jakamaan vastuuta, kuuntelemaan toisiaan ja rakentamaan yhteisiä ratkaisuja, mikä kehittää heidän sosiaalisia taitojaan ja yhteistyökykyään.
Monitieteinen ja luova osaaminen kannustaa uteliaisuuteen ja motivaatioon oppia sekä etsiä merkityksiä ja yhdistellä asioita uudenlaisilla tavoilla. Opiskelijat voivat esimerkiksi tutkia eri kulttuurien ruokaperinteitä ja oppia yhdistämään niitä omaan keittiöönsä, mikä avaa uusia näkökulmia ja kannustaa kokeilemaan uusia reseptejä ja valmistusmenetelmiä.
Yhteiskunnallinen osaaminen kehittää demokratiataitoja ja vaikuttamista turvallisen, oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Kotitalousopetuksessa opiskelijat voivat käsitellä ajankohtaisia kysymyksiä, kuten kestäviä ruokavalintoja ja elintarvikkeiden alkuperää. Opiskelijat voivat osallistua projekteihin, joissa he tekevät aloitteita opiskelijaruokailun parantamiseksi tai tiedottavat luokkatovereitaan vastuullisista kulutustottumuksista.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen painottavat arvolähtöistä ja eettistä toimintaa yhteiseksi hyväksi, luonnon monimuotoisuuden arvostamista ja tutkimustietoon perustuvaa ilmasto-osaamista. Lukion kotitalouden opetuksessa opiskelijat voivat tutustua ympäristöystävällisiin ruoanvalmistustapoihin ja -aineksiin, kuten kausituotteisiin ja luomuruokaan. He voivat myös osallistua projekteihin, jotka edistävät paikallisten tuottajien tukemista tai kierrätystä keittiössä.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen edistää kansainvälisyysvalmiuksia ja maailmankansalaisen asennetta sekä kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämistä. Opiskelijat voivat tutustua eri maiden ruokakulttuureihin, mikä edistää kulttuurista moninaisuutta ja auttaa heitä ymmärtämään globaalin ruoantuotannon vaikutuksia. Esimerkiksi he voivat järjestää kansainvälisiä ruokailutilaisuuksia, joissa he esittelevät erilaisia ruokia ja kertovat niiden taustoista.
2.3.3. Oulun normaalikoulun esimerkki ja viestintä opiskelijoille
Kotitalouden opintojaksojen tarjonta ja toteutuminen lukiossa kohtaavat omat erityiset haasteensa. Mikäli lukiossa tarjotaan kotitalouden soveltavia opintojaksoja vain vähän, esimerkiksi vain yksi, on opiskelijoiden vaikea kerryttää lukiodiplomin suorittamiseen tarvittavia opintojaksoja ja pisteitä riittävästi. Sama ongelma koskee opintojaksojen toteutumista vain puolikkaana, eli yhden opintopisteen laajuisen kokonaisuutena. Tämä haaste ei ole ainutlaatuinen kotitalouden opetuksessa, vaan se koskee monia muitakin oppiaineita, mikä herättää kysymyksen, kannattaako tätä ongelmaa liittää laajemmin opetussuunnitelman kehittämiseen.
Oulun Normaalikoulussa on tarjolla kaksi kotitalouden opintojaksoa lukuvuonna 2024-2025 valittaviksi. Aikaisempina lukuvuosina on toteutettu vain yksi kurssi tai opintojakso vuorovuosina, mikä on aiheuttanut haasteita opiskelijoille, jotka olisivat halunneet suorittaa kurssit nopeammin. Lisäksi lukiossa on tarjolla valtakunnallinen verkko-opintojakso “Elintarvikehygienia”, jonka suoritettuaan opiskelija saa opintosuorituksena kaksi opintopistettä ja yhden opintojakson.
Opiskelijoille viestitään opintojaksoista Wilman kautta, joka on kodin ja koulun väliseen viestintään käytettävä tietojärjestelmä. Soveltavien aineiden opintojaksojen esittely järjestetään yhdellä oppitunnilla, mikä on osoittautunut toimivaksi käytännöksi. Opiskelijoiden tuotoksia itsenäisistä projekteista voidaan esitellä muille, kunhan siihen on saatu opiskelijoilta lupa. Oppituntien sijoittelu työjärjestyksiin on haasteellista, mutta esimerkiksi lauantaipäivän tai arki-illan kotitaloustunnit ovat mahdollistaneet rauhallisemman keskittymisen tiettyihin teemoihin.
Näiden haasteiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen on keskeistä, jotta kotitalouden opetus lukiossa voi tukea opiskelijoiden kokonaisvaltaista oppimista ja hyvinvointia.
2.3.4. Muuta huomioitavaa: Kotitalousopetuksen jatkumo
Lukion kotitalousopetus laajenee kodin ja lähipiirin vaikutusalueelta ympäristöön ja yhteiskuntaan. Opetussuunnitelmassa ja lukiodiplomiin valikoituvissa teemoissa ja aiheissa on tärkeää käsitellä erilaisten valintojen vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön. Lukio-opinnoissa kotitalouden pedagoginen ydinkysymys voisi olla “Miten voin vaikuttaa?” Tämä kysymys motivoi opiskelijoita pohtimaan omaa rooliaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan ympäristössä ja yhteiskunnassa. Se kannustaa heitä tarkastelemaan, miten heidän valintansa ja toimintansa voivat edistää kestävää kehitystä ja yhteistä hyvää.
Kotitalouden jatkumo aina varhaiskasvatuksesta lukio-opintoihin asti voidaan kuvata seuraavasti: Varhaiskasvatuksessa painopisteenä on “Minä ja koti”. Varhaiskasvatuksen pedagoginen kysymys voisi olla “Kuka minä olen?” Tämä kysymys auttaa lapsia tutustumaan itseensä, omiin vahvuuksiinsa ja rooliinsa perheessä ja lähipiirissä. Se tukee identiteetin rakentamista ja itsensä ymmärtämistä, mikä luo perustan myöhemmille oppimisvaiheille.
Perusopetuksessa 1-2 vuosiluokilla painopisteenä jatkuu “Minä ja koti”, jossa keskitytään perusasioiden oppimiseen ja ymmärtämiseen. Opetuksessa painotetaan, mitä asioita tehdään ja mitä ne tarkoittavat, auttaen oppilaita hahmottamaan kotitalouden peruskäsitteitä ja toimintoja. Vuosiluokilla 3-6 siirrytään syvemmälle tekemisen tapoihin ja prosesseihin, jolloin opetuksessa korostetaan, miten asioita tehdään ja miten eri toiminnot suoritetaan ja painopisteenä on “Minä kodissa”. Tämä vaihe kehittää oppilaiden käytännön taitoja ja kykyä soveltaa oppimaansa. Vuosiluokilla 7-9 painopiste siirtyy syvempään ymmärrykseen ja kriittiseen ajatteluun, jolloin pohditaan, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla ja mikä niiden merkitys on. Tämä tukee oppilaiden kykyä analysoida ja arvioida kotitalouden ilmiöitä ja päätöksiä.
Luonteva jatkumo lukioyhteisössä voisi olla “Itsenäisenä, vastuullisena ja luovana toimijana kehittyminen.” Tämä jatkumo korostaa opiskelijoiden kykyä toimia vähitellen itsenäisesti, tehdä vastuullisia päätöksiä ja ottaa aktiivinen rooli omassa oppimisessaan sekä yhteiskunnassa. Se yhdistää aiemmat tavoitteet ja vie ne seuraavalle tasolle, jossa opiskelijat valmistautuvat kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet. Opintojen edetessä opiskelijoiden vastuu, luovuus ja itsenäisyys kasvavat, ja oppimistehtävät laajenevat ja tulevat haasteellisemmiksi.
Lukion kotitalouden viitekehys voisi olla “Minä yhteiskunnassa.” Tämä jatkumo korostaa opiskelijoiden roolia ympäristön ja yhteiskunnan jäsenenä kasvamisessa sekä vastuun ottamista laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa, yhdistäen aiemmat vaiheet ja laajentaen näkökulmaa kodin ulkopuolelle. Se painottaa kestävää elämäntapaa, yhteiskunnallista vaikuttamista ja globaalin vastuun ymmärtämistä itsenäisenä ja vastuullisena toimijana.
Lukiossa pedagoginen ote voisi siirtyä syventämiseen ja itsenäiseen soveltamiseen. Tämä vaihe korostaa opiskelijoiden kykyä käyttää aiemmin opittuja taitoja ja tietoja itsenäisesti ja luovasti erilaisissa ja monimutkaisemmissa tilanteissa. Se kannustaa kriittiseen ajatteluun, ongelmanratkaisuun ja syvälliseen ymmärrykseen, mikä valmistaa heitä sekä jatko-opintoihin että työelämään.
Kuvio 2. Kotitalousopetuksen jatkumo varhaiskasvatuksesta lukioon. Viiteryhmänä on ympäristön ja yhteiskunnan jäsenenä kasvaminen. Lukio-opinnoissa pedagoginen kysymys on “Miten voin vaikuttaa?” Kuva: Marjaana Manninen
Useimmissa lukioissa on tarjolla kaksi kotitalouden opintojaksoa, mutta kolmas opintojakso voisi olla esimerkiksi verkossa suoritettava, johon voisi sisältyä lukion kotitalousopetukseen kehitetty e-oppimateriaali “Minun kotini”. Minun kotini -materiaali käsittelee asumista, yhdessä elämistä ja kuluttamista osana kestävää elämäntapaa. Materiaali sisältää tehtäviä, jotka käsittelevät taloutta, ympäristöä, ihmissuhteita ja yhdessä elämistä sekä kannustavat pohtimaan näitä omia valintoja ohjaavina arvoina. Kotitalouden verkko-oppimateriaalia käyttäen arvioidaan omaa arkea, kotia ja kuluttamista taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Tavoitteena on oppia arjen hallinnan taitoja, joilla on merkitystä opiskelijan omassa elämässä kestävää elämäntapaa ja hyvinvointia edistäen.
2.3.5. Esimerkkinä Sallan lukion kotitalouden opintojaksot
Sallan lukio tarjoaa monipuolisia ja käytännönläheisiä kotitalouden opintojaksoja, jotka auttavat opiskelijoita kehittämään elämänhallinnan taitoja ja laajentamaan kulttuurista ymmärrystään. Näiden opintojaksojen tavoitteena on paitsi opettaa käytännön taitoja, myös syventää opiskelijoiden tietämystä eri kulttuurien ruokaperinteistä ja juhlatavoista. Opintojaksot on suunniteltu tukemaan laaja-alaista osaamista, kuten eettisyyttä, ympäristöosaamista, globaali- ja kulttuuriosaamista sekä vuorovaikutus- ja hyvinvointiosaamista.
2.3.5.1. Kansainvälinen ruokakulttuuri ja tapatieto, 2 op (KO1)
Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on lisätä tietoa eri maiden tyypillisistä ruoka-aineista, ruokalajeista, leivonnaisista, ruokajuomista ja käytöstavoista. Kotitalousopetuksen keskeisenä tavoitteena on ajattelun taitojen ja käden taitojen kehittäminen eli “learning by doing”.
Keskeiset sisällöt:
8 x 4 tuntia opetusta ja 6 tuntia omatoimista työskentelyä.
Ranska: ruokakulttuurien kehto Euroopassa
Amerikka: monien kulttuurien sulatusuuni, amerikkalainen brunch ja picnic
Tex-mex: tulinen ruoka
Aasia: ruokataidetta
Afrikka: eksotiikkaa
Suomalainen ruokakulttuuri ja ulkomaiset vieraat
Uskontojen vaikutus ruokakulttuuriin
Eurooppalainen buffet-pöytä
Oppimismenetelmät ja arviointi: Opettajan esitys, ruoka-aineiden valinta-, valmistus- ja tarjoilutehtävät sekä käytöstapoihin liittyvät oppimistehtävät. Omatoimiseen työskentelyyn kuuluu pareittain tehtävä kirjallinen esitys jostakin Euroopan maan ruokakulttuurista ja tyypillisen ruoka-aineen, ruokalajin tai leivonnaisen valmistaminen ja esittely. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä (S= suoritettu, H= hylätty).
2.3.5.2. Juhlien suunnittelu ja toteuttaminen, 2 op (KO2)
Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on lisätä tietoa ja taitoa järjestää erilaisia juhlia ihmiselämän kohokohdiksi. Keskeisenä tavoitteena on juhliin liittyvien käytöstapojen hallinta.
Keskeiset sisällöt:
8 x 4 tuntia opetusta ja 6 tuntia omatoimista työskentelyä.
Juhlan aihe, aika, paikka, ohjelma, tekijät, vieraat ja tarjoilu
Työnjuhlia: tupaantuliaiset, talkoot ja harjannostajaiset
Syksyn ja talven vuotuisjuhlat
Kevään ja kesän vuotuisjuhlat
Elämänkaareen liittyvät juhlat
Juhlapäivällinen
Oppilaiden suunnittelemien juhlien toteutus
Oppimismenetelmät ja arviointi: Opettajan esitys, juhlien suunnittelu-, toteutus- ja arviointitehtävät. Omatoimiseen työskentelyyn kuuluu pareittain suunniteltava ja toteutettava juhla. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä (S= suoritettu, H= hylätty).
2.3.5.3. Arjen hallinta, 2 op (KO3)
Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on lisätä tietoa ja taitoa arjen hallinnasta. Sisältö rakentuu opiskelijaryhmän tarpeiden mukaan.
Keskeiset sisällöt:
Hyvinvointiosaaminen
Vuorovaikutusosaaminen
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Oppimismenetelmät ja arviointi: Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä (S= suoritettu, H= hylätty).
Lähde: ePerusteet.opintopolku.fi, Sallan lukion opetussuunnitelma 2021