Lähde voi tarkoittaa henkilöä, asiakirjaa, julkaisua, tietokantaa tai muuta tiedon alkuperää, josta media, toimittaja tai tutkija on saanut tietoa uutisen, artikkelin tai tutkimuksen laatimista varten – tai lukio-opiskelija median lukiodiplomia varten. Etenkin digitaalisten lähteiden ja tietokantojen käyttö on yleistynyt vaivattomuutensa takia. Seuraavassa ohjeita, miten viitata erilaisiin kirjallisiin, kuvallisiin ja digitaalisiin lähteisiin sekä dokumentoida mahdollinen tekoälyn käyttäminen.
Lähdeviitteet ja lähdeluettelo
Mediaesseetä tai mediadiplomin muita kirjallisia osioita kirjoittaessasi voit käyttää teksteissäsi myös lainauksia tai otteita toisten tuottamista teksteistä ja mediasisällöistä.
Kirjoittaessasi tekstiä, joka perustuu toisiin teksteihin eli lähteisiin, tulee sinun kertoa lukijoille, mitä lähteitä olet käyttänyt. Näin tekstistä käy ilmi, mitkä ajatukset ovat sinun omiasi ja mitkä olet lainannut joltain toiselta. (Karhumäki ym. 2016, s. 63.) Toisen tekstin lainaaminen lähdettä mainitsematta on plagiointia.
Lähdeviite on tekstin joukossa oleva viittaus lainattuun tekstiin. Lainaus voi olla lainausmerkein merkitty suora lainaus tai omasanainen referaatti toisesta tekstistä. Lähdeviitteen avulla lukija löytää tarkemmat lähdetiedot lähdeluettelosta. Esimerkki lähdeviitteestä on yllä olevassa kappaleessa.
Lähdeluettelo on tekstin lopussa oleva luettelo kaikista käytetyistä lähteistä. Lähteet esitetään lähdeluettelossa aakkosjärjestyksessä. Myös tämän asiakirjan lopussa on lähdeluettelo.
HUOM! Erilaisissa tekstilajeissa ja eri tieteenaloilla käytetään erilaisia tapoja merkitä lähdeviitteitä ja tehdä lähdeluetteloita. Jos joku muu tapa kuin tässä esitetty ns. Harvard –tyyli, esim. Alaviitteet tai numeroviitteet ovat sinulle tutumpia, voit hyödyntää tekstissäsi myös niitä.
Lähdeviitteen merkitseminen tekstiin
Lähdeviite merkitään tekstin joukkoon heti lainauksen jälkeen. Lähdeviite laitetaan sulkuihin, ja siihen merkitään tekijän sukunimi, teoksen ilmestymisvuosi ja lainatun kohdan sivunumero(t). Jos viitataan koko teokseen, silloin sivunumeroita ei tarvitse merkitä. Lainaus voi olla omasanainen referaatti tai suora lainaus toisesta tekstistä:
Sorsilla on makuaisti sekä kielessä että nokan kärjessä (Telkänranta 2015, s. 31).
” Kämppikset. Nuo maailman eri kolkista tänne Yoshidayaman rinteelle saapuneet vieraat ihmiset, joista yllätyksekseni tulee pian ystäviä, perheenjäseniä. Tuntuu siltä kuin talo olisi täynnä sisaruksia, joiden vanhemmat ovat lähteneet lätkimään ja jättäneet meidät selviytymään keskenämme.” (Kankimäki 2013, s. 69-70.)
Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, merkitäänkö lähdeviite tekstiin ennen pistettä vai pisteen jälkeen. Silloin kun teosta lainataan useammassa virkkeessä, tulee viittaus pisteen jälkeen. Jos teosta on lainattu vain yhdessä virkkeessä, tulee lähdeviite ennen pistettä. Yllä olevissa esimerkissä Telkänrantaa on lainattu yhdessä virkkeessä ja Kankimäkeä useammassa.
Lainatun lähteen kirjoittajaan voidaan viitata myös suoraan omassa tekstissä. Tällöin lähdeviitteeseen tarvitsee merkitä vain vuosi ja sivunumerot:
Telkänrannan mukaan Sorsilla on makuaisti sekä kielessä että nokan kärjessä (2015, s. 31).
Internetlähteistä ei aina käy ilmi henkilötekijää tai ilmestymisvuotta. Tällöin lähdeviitteeseen voidaan merkitä pelkästään yhteisötekijä:
Järvenpään lukion arvot ovat yksilöllisyys, yhteisöllisyys ja vastuullisuus (Järvenpään lukio).
Kaksi tekijää erotetaan toisistaan &-merkillä. Jos tekijöitä on enemmän kuin kolme, riittää kun mainitaan ensimmäinen tekijä ja sana ym.
Japanin, Korean ja Kiinan tapakulttuurissa vanhempien arvostus ja arvojärjestys ovat tärkeässä asemassa. Ikä ja asema määrittävät sen, ketä tervehditään ensiksi ja kuka kumartaa syvimpään. (Milonoff & Rantala 2012, s. 59.)
Sään ääri-ilmiöiden ennustetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen takia (Brander ym. 2016, s. 52).
Mikäli samassa lähdeviitteessä halutaan viitata useampaan eri lähteeseen, erotetaan ne toisistaan puolipisteellä.
Lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon
Alla on esitetty, kuinka erilaiset lähteet merkitään lähdeluetteloon. Tämän asiakirjan oma lähdeluettelo on puolestaan tämän luvun alla.
Tekijän sukunimi, etunimi. Kirjan nimi. Kustantaja, julkaisuvuosi.
Itäranta, Emmi. Teemestarin kirja. Teos, 2012.
Tekijän sukunimi, etunimi & sukunimi, etunimi. Kirjan nimi. Kustantaja, julkaisuvuosi.
Salmi, Ronja & Toiviainen, Mikko. 12 tarinaa kirjoittamisesta. WSOY, 2017.
Tekijän sukunimi, etunimi (toim.). Kirjan nimi. Kustantaja, julkaisuvuosi.
Nuutinen, Veera (toim.). Uusi työväki. Työ ja yrittäjyys prekarisoituvan palkkatyön yhteiskunnassa. Into, 2017.
Kirjoittajan sukunimi, etunimi. Artikkelin nimi. Lehden nimi, sivunumero(t), ilmestymispäivä.
Pesonen-Smith, Anna. Mörkövahti lähti maailmalle. Helsingin Sanomat, B 12, 12.9.2017.
Kirjoittajan sukunimi, etunimi. Artikkelin nimi. Lehden nimi, sivunumero(t), numero/vuosi.
Andersen, Andreas. Aivosi kutistuvat nukkuessasi. Tieteen Kuvalehti, 18-25, 14/2017.
Tekijän sukunimi, etunimi. Tekstin otsikko. Verkko-osoite. Lukemispäivä.
Sivuston nimi. Sivun otsikko. Verkko-osoite. Lukemispäivä.
Ohjelman nimi [tyyppi]. Kanava, lähetyspäivä*.
Game of Thrones. The Dragon and the Wolf [tv-ohjelma]. HBO Nordic, 28.8.2017.
Videon lataaja. Videon nimi [tyyppi]. Verkko-osoite. Lataamispäivä.
Sukunimi, etunimi [lisätietoja]. Laji, päivämäärä.
Muhonen, Jenni [Järvenpään lukio, informaatikko]. Haastattelu, 13.9.2017.
* Lähetyspäivän sijaan merkitään julkaisupäivä, jos ohjelma on jaettu vain verkossa.
Brander, Nina; Hiekka, Sini; Paarlahti, Arttu; Ruth, Christina & Ruth, Olli. Manner. GE1 Maailma muutoksessa. Otava, 2016.
Kankimäki, Mia. Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Otava, 2013.
Karhumäki, Johanna; Kouki, Elina; Jaakkola, Maarit & Varjonen, Anna-Mari. Jukola 1. Suomen kieli ja kirjallisuus. Tekstit ja vuorovaikutus. Sanoma Pro, 2016.
Milonoff, Tuomas & Rantala, Riku. Mad Manners. Seikkailijan etiketti – opas maailman tapoihin. Johnny Kniga, 2012.
Telkänranta, Helena. Millaista on olla eläin? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015.
Kun käytät mediaesseessäsi tai muissa mediadiplomin kirjallisissa osioissa kuvia, tulee niidenkin tekijätiedot merkitä. Yleinen tapa on numeroida kuvat, jotta niihin on helpompi viitata tekstissä. Esim. “Kuvassa 6. äänimiehemme yrittää etsiä puomille järkevää paikkaa autokuvauksissa.”
Ohje käytettyjen kuvien lähdetietojen merkitsemiseen:
- Numeroi kuvat juoksevasti (Kuva 1, Kuva 2 …).
- Voit kirjoittaa kuvatekstiin kuvan alle lyhyen selityksen, mitä kuvassa näkyy ja/ tai mihin se liittyy.
- Merkitse lähde kuvatekstiin tai sen jälkeen.
- Jos kuva on itse ottamasi tai piirtämäsi tms. lähdettä ei tarvita, mutta voit mainita esim. "Kuva: tekijä" tai "Oma kuva".
- Jos kuva on toiselta tekijältä, mainitse lähde samalla viittaustyylillä kuin muualla tekstissä.
Myös kuvien lähteet sisällytetään lähdeluetteloon tekstin loppuun.
Huom! Jos käytät kuvia, joiden tekijänoikeudet kuuluvat toiselle (esimerkiksi valokuva tai taideteos), varmista aina, että käyttö on sallittua. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuva on julkaistu Creative Commons -lisenssillä, tai että olet saanut tekijältä tai oikeudenhaltijalta luvan käyttöön.
Tekoälyn käyttö ja dokumentointi
Kysymykset tekijänoikeuksista ja tekoälyn hyödyntämisestä ovat keskeisiä myös median lukiodiplomeissa. Opiskelijoiden on tärkeää ymmärtää, miten suojata omaa työtään, kunnioittaa muiden oikeuksia ja käyttää tekoälyä eettisesti ja vastuullisesti.
Tekoälyllä tuotettu sisältö ei ole ihmisen luomistyön tulos eikä täytä teoskynnystä, joten se ei ole tekijänoikeudella suojattua. Tekijänoikeuksien ja tekoälyn käytössä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, kuten EU:n tekoälyasetusta, sekä koulutuksen järjestäjän ohjeita. Koulutuksen järjestäjä voi rajoittaa tekoälyohjelmien ja sovellusten käyttöä, ja ohjaavan opettajan onkin hyvä määrittää lopulliset pelisäännöt myös median lukiodiplomikurssilla heti alussa.
Tekoälyn mahdollisen käytön tulee perustua koulutuksen järjestäjän tarjoamiin ja hyväksymiin palveluihin, joissa huomioidaan niiden saavutettavuus ja tietoturva. Opiskelijoilta ei voida edellyttää muiden palvelujen käyttöä.
Median lukiodiplomityössä opiskelija osoittaa medialukutaitoa, digitaalista osaamista ja vastuullista sisällöntuotantoa. Tekijänoikeuksien noudattaminen ja eettinen tekoälyn käyttö ovat tärkeä osa tätä osaamista.
Tekoälyn käytön dokumentointi
Mikäli opiskelija käyttää tekoälyä lukion mediadiplomityönsä osana, tulisi kirjata:
- Millä tekoälytyökalu(i)lla?
- Mihin tekoälyä käytettiin?
- Missä kohtaa työprosessia?
- Miten tekoälyn tuotosta muokattiin tai yhdistettiin opiskelijan omaan työhön?
- Esimerkki merkintätavasta:
Käytin ChatGPT:tä ideoidessani podcast-jakson aiheita. Valitsin ja muokkasin ideat itse ja laadin käsikirjoituksen omatoimisesti.
Opiskelijan tulee aina osoittaa oma ajattelu, kriittisyys ja tuotantoprosessin hallinta median lukiodiplomityössä, vaikka hän käyttäisi lähteenä tekoälyä. Tekoälyn käyttö arvioidaan osana digitaalista osaamista ja medialukutaitoa. Vastuu tekijänoikeuksista ja sisällön eettisyydestä on aina opiskelijalla.
TAULUKKO
Lähteet:
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).
https://kavi.fi/ (luettu 10.10.2025)